Yhteisöveron jako-osuudet vahvistettu
Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut uuden verontilityslain ja samalla kumonnut veronkantolaissa olevat vastaavat verotulojen tilittämistä koskevat säädökset. Uusi verontilityslaki sisältää myös säännökset yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien uudistamiseksi.
Veronkantolain nykyisten tilityssäännösten keskeiset periaatteet säilyvät. Tilittäminen perustuu edelleen nettokertymään ja noudattaa nykyistä kuukausirytmiä. Toisesta oikaisutilityksestä alkaen jakosuhteisiin sisällytetään myös veronsaajakohtaiset verojäämät ja oikaisutilitysten yhteydessä perittäville ja maksettaville määrille lasketaan Suomen Pankin viitekorkoon sidottua korkoa, jolloin luovutaan asetuksella säädetyistä kiinteistä tilitysten korotusprosenteista.
Yhteisöveron tilittäminen
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jakoperusteet uudistuvat vastaamaan paremmin kunkin kunnan elinkeinoelämän kehitystä. Metsävaltaisten kuntien asema otetaan erikseen huomioon uudistuksessa. Kunkin kunnan jako-osuus määräytyy yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellisena osuutena koko maan vastaavasta luvusta. Yritystoimintaerä kuvaa yritystoiminnan sijoittumista ja laajuutta kussakin kunnassa. Metsäerän avulla kohdennetaan verotuloja kuntiin, joissa puunmyyntiverotukseen siirtyminen kaventaa veropohjaa. Seurakuntien jako-osuudet määräytyvät vastaavasti.
Yritystoimintaerä
Yritystoimintaerä muodostetaan jakamalla viimeksi yhteisöille maksuunpannut verot kuhunkin kuntaan yhteisön ja sen henkilöstön sijoittumisen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero kohdistetaan tälle kunnalle. Jos yhteisöllä on toimipaikkoja useassa kunnassa, yhteisön vero jaetaan toimipaikkakuntien kesken toimipaikkojen henkilöstömäärien mukaan. Konsernisuhteessa olevien yhteisöjen yhteenlasketut verot jaetaan konsernin yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa.
Metsäerä
Kuntien yhteisövero-osuudesta erotettu metsävero-osuus, joka on vähintään 5 % ja enintään 15 % kuntien yhteisöveron kokonaismäärästä, jaetaan metsäeräksi kunnittaisten kantorahatulojen suhteessa. Tässä otetaan huomioon myös luonnonsuojelualueilta saamatta jäävät arvioidut laskennalliset kantorahatulot. Metsävero-osuus saadaan soveltamalla kuntien keskimääräistä tuloveroprosenttia sellaiseen määrään, josta on vähennetty pinta-alaverotuksessa olevien ja kuntien omistamien metsien osuus.
Alustavat ja lopulliset jako-osuudet
Uuden lain mukaisia alustavia jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 1999 tehtävässä tilityksessä. Jako-osuudet on tällöin laskettu verovuoden 1997 verotustietojen ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojen perusteella. Verovuoden 1998 verotuksen valmistuttua vuoden 1999 lopulla jako-osuuksia tarkistetaan uusien tietojen mukaisiksi. Verovuoden 1999 verotuksen valmistuttua vuoden 2000 lopulla lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön vuoden 2001 tammikuussa tehtävistä tilityksistä lähtien. Jatkossa tulevien verovuosien tilityksissä noudatetaan vastaavaa rytmiä.
Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Verovuosina 1999 ja 2000 sovelletaan nyt voimassa olevia veronsaajaryhmien jako-osuuksia:
valtion jako-osuus on 57 %, kuntien jako-osuus 40 % ja seurakuntien jako-osuus 3 %.
Koska uudistus aiheuttaa muutoksia kuntien valtionosuuksiin vaikuttavissa verotuloihin perustuvissa tasauksissa, nämä muutokset tasataan yhteisöverojärjestelmän sisällä muuttamalla veronsaajaryhmien jako-osuuksia. Veronsaajaryhmien jako-osuuksia oikaistaan tämän johdosta vuosina 2001 - 2003, jonka jälkeen sovelletaan verovuodelle 2003 vahvistettuja jako-osuuksia.
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien siirtymäsäännökset
Uudistus toteutetaan siirtymävaiheen kautta siten, että vuosina 1999 ja 2000 uusien jako-osuuksien painoarvo on 50 % ja vanhojen veronkantolain 12 d :n nojalla vahvistettujen jako-osuuksien painoarvo on samoin 50 %. Lisäksi erityisen suurten uudistuksesta johtuvien kuntakohtaisten verotuottomuutosten välttämiseksi rajataan yhteisöverotuoton muutokset vuosina 1999 ja 2000 enintään 1500 markaksi asukasta kohden. Lisäksi uudistuksessa verotuottoja menettävien kuntien muutos voi vuonna 2001 olla enintään 4000 markkaa asukasta kohden.
Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuuksien tasaus
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus lieventää uudistuksesta kunnille aiheutuvia verotuottomuutoksia. Nykyisen lainsäädännön mukaan verotulojen ja tasauksen välillä on kuitenkin 3 vuoden viive. Viivettä on päätetty lyhentää vuodella eli 2 vuoteen. Sisäasiainministeriössä on valmisteilla tätä koskeva kuntien valtionosuusasetuksen muutos.