Joukkorahoituslailla uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten kasvuun
Yritykset saavat lisää vaihtoehtoja kasvunsa rahoittamiseen, kun laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankinta helpottuu. Uusi laki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä ja vastaavasti selkeyttää lainamuotoisen joukkorahoituksen pelisääntöjä. Hallitus antoi esityksensä joukkorahoituslaiksi torstaina 7. huhtikuuta.
Joukkorahoituslain tavoitteena on selkeyttää eri viranomaisten vastuita joukkorahoituksen valvonnassa, parantaa sijoittajansuojaa ja monipuolistaa rahoitusmarkkinoita.
– Tavoitteena on tukea uusien rahoituslähteiden muodostumista erityisesti innovatiivisille kasvuyrityksille, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta perinteisiä rahoituskanavia pitkin. Joukkorahoitus edistää varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten sekä aloittavien yritysten rahoituksen saatavuutta. Näin voidaan vahvistaa näiden kasvumahdollisuuksia, investointimahdollisuuksia, innovaatioiden kaupallistamista ja siten toivottavasti myös työllisyyttä, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb.
Normeja puretaan
Joukkorahoituslaki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä. Nykyisin sijoitusmuotoista joukkorahoitusta sääntelee sijoituspalvelulaki ja Finanssivalvonnan tulkinta lain sisällöstä.
Sääntely kevenee muun muassa seuraavasti:
- Joukkorahoituksen välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä toimilupaprosessi korvataan rekisteröitymisprosessilla, joka on halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi.
- Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon.
- Joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon.
- Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi.
Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.
Pelisäännöt selkeytyvät
Lainamuotoinen joukkorahoitus saa selkeät laintasoiset pelisäännöt. Nykyisin se on katsottu pitkälti rahoituksen välitykseksi, jota ei ole kaikissa tapauksissa säännelty laissa. Tämä koskee etenkin luottojen välittämistä yrityksille.
Vastedes lainamuotoista joukkorahoitusta säännellään kuten sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Uusi laki
- täsmentää joukkorahoituksen välittäjän ja varoja hankkivan yhteisön tiedonantovelvollisuutta
- sääntelee joukkorahoituksen välittäjän menettelytapoja ja velvollisuuksia sijoittajaa kohtaan
- sisältää säännökset joukkorahoituksen välittäjien valvonnasta ja seuraamuksista.
Nämä säännökset koskevat sekä sijoitusmuotoista että lainamuotoista joukkorahoitusta.
Sijoittajansuoja paranee
Sijoittajille joukkorahoitus voi olla tapa sijoittaa hankkeeseen, jossa on suuremmat tuotto-odotukset ja riskit kuin perinteisissä sijoituskohteissa. Kun ala saa selkeät laintasoiset pelisäännöt, myös sijoittajansuoja paranee.
Joukkorahoitusta saa uuden lain mukaan välittää elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen rekisteriin. Rekisteriin pääsevät elinkeinonharjoittajat, joiden johto on luotettava ja tuntee rahoitusmarkkinoita riittävästi.
Rekisteristä ja välittäjien toiminnan valvonnasta vastaa Finanssivalvonta. Esimerkiksi luottolaitokset saavat lisäksi välittää joukkorahoitusta oman toimilupansa nojalla.
Sijoittajansuojaa täsmennetään myös erillisellä valtiovarainministeriön asetuksella, joka koskee joukkorahoituksella varoja hankkivan yhteisön tiedonantovelvollisuutta. Asetus sisältää säännökset muun muassa riskivaroituksesta.
Joukkorahoituslaki koskee elinkeinotoimintaa
Joukkorahoituslaki koskee ainoastaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnettävää laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Se ei koske vertaislainojen välitystä tai rahankeräystä.
– Joukkorahoituslaki parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia erityisesti kasvun pullonkaulatilanteissa. Toivon, että tämä antaa suomalaisyrityksille uutta uskallusta innovoida ja kasvaa, ministeri Stubb sanoo.
Hallitus antoi esityksensä joukkorahoituslaiksi eduskunnalle torstaina 7. huhtikuuta. Lain on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta. Joukkorahoituslaki on osa hallituksen kärkihankkeita.
Miksi tarvitaan joukkorahoituslaki? Kysymyksiä ja vastauksia
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Aki Kallio, puh. 02955 30477, aki.kallio (at) vm.fi
Erityisavustaja Suvi Aherto, puh. 050 349 6121, suvi.aherto (at) vm.fi