Hallituksen esitys VM/2023/133
« Valtioneuvoston yleisistunto 9.10.2023 13.00
Valtiovarainministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
HE 41/2023Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Riikka Purra
Esittelijä
Osastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä, p. +358 295 530 525
Asia
Talousarvioesityksen varsinaiset tulot ilman nettolainanottoa ovat 76,3 mrd. euroa, joista verotulojen osuus on 66,8 mrd. euroa. Tulojen ilman nettolainanottoa arvioidaan kasvavan n. 4,5 % ja verotulojen n. 3,6 % vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahoiksi ehdotetaan 87,9 mrd. euroa. Kun huomioidaan hintojen muutos sekä vuoden 2023 hyvinvointialueiden rahoituksesta jo vuoden 2022 puolella maksettu 1,9 mrd. euron osuus, hallinnonalojen määrärahat (kaikki muut menot pl. korkomenot) kasvavat n. 1,7 % vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Talousarvioesitys on 11,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lainanotolla. Talousarvioesityksen mukaisen valtionvelan arvioidaan vuoden 2024 lopulla nousevan 163 mrd. euroon. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 74 963 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 147 milj. euroa, minkä lisäksi vuodelle 2024 on varattu 400 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys 2024–2027, annetaan eduskunnalle 9.10.2023. Siinä valtiontalouden menokehys asetetaan hallitusohjelman periaatteita noudattaen. Hallitusohjelman mukainen 4 mrd. euron määräaikainen investointiohjelma otetaan huomioon kehystason rakennekorjauksena, eli vaalikauden kehystä nostetaan menoja vastaavasti. Talousarvioesityksessä investointiohjelmaan ehdotetaan 348,8 milj. euron määrärahoja. Venäjän hyökkäyssodan johdosta Ukrainan tukemiseksi tarkoitettu uusi ja tilapäinen puolustusmateriaali-, siviilimateriaali- ja humanitaarinen apu katetaan kehyksen ulkopuolisena. Em. kahdenvälisiin tai monenkeskisiin sopimuksiin perustuvat menot otetaan myös huomioon kehystason rakennekorjauksena eli vaalikauden kehystä nostetaan menoja vastaavasti 26,8 milj. eurolla v. 2024. Liitteenä 1 olevassa muistiossa on todettu hallituksen neuvottelun 19.9.2023 jälkeen tehdyt muutokset ja tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen vuoden 2024 talousarvioksi
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla. Indeksitarkistuksen mitoitusta muutetaan kuitenkin siten, että työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alennusta vastaava osuus kanavoidaan valtiolle Työllisyysrahastoon kohdistuvien säästöjen ohjaamiseksi valtion velkakehityksen taittamiseen. Tämä kasvattaa valtion verotuloja 138 milj. eurolla. Lisäksi esitykseen sisältyy joukko muita veroperustemuutoksia, joista osa kasvattaa ja osa vähentää valtion verotuloja. Veroperustemuutosten nettovaikutus valtion verokertymään arvioidaan olevan vuositasolla n. -0,6 mrd. euroa v. 2024. Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen osuus nettovaikutuksesta on n. -0,5 mrd. euroa. Määrärahoja ehdotetaan n. 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä mm. vuoden 2024 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,7 mrd. euroa), korkomenot (1,6 mrd. euroa) sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa (3,4 mrd. euroa ilman indeksitarkistusta). Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua selittää mm. se, että vuoden 2023 rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksettiin jo joulukuussa 2022, mikä pienentää vuoden 2023 vertailulukua. Toisaalta menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2024 on 3,2 % suhteessa BKT:hen ja velkasuhde 76,8 %.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen