Valtiovarainministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025

valtiovarainministeriö

9.8.2024 10.59

Tiedote

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 40,3 miljardia euroa, joka on 2,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta sekä kunnille maksettavan valtionosuuden kasvusta.

Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 65 prosenttia, kuntien tukemisen osuus 9 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15 prosenttia, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,4 prosenttia, energiaverotuen 0,1 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 prosenttia. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja virastojen toimintamenojen osuus on 2,4 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenojen osuus 0,4 prosenttia.

Ehdotukseen sisältyy hallitusohjelman mukaisia toimintamenosäästöjä 29,7 miljoonaa euroa sekä kevään kehysneuvotteluissa sovittuja lisäsäästöjä 48 miljoonaa euroa. Yhteensä 77,7 miljoonan euron toimintamenosäästöt on kohdennettu valtiovarainministeriön ja hallinnonalan virastojen toimintamenoihin sekä muihin kulutusmenotyyppisiin määrärahoihin.

Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 26,2 miljardia euroa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja. Vuonna 2025 alueiden tulos paranee lähelle tasapainoa, kun jälkikäteistarkistus kasvattaa valtion rahoitusta. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 2,72 prosenttia vuonna 2025 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 738 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu. Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta. n. 273 miljoonaa euroa vuonna 2025. Vuoden 2023 rahoituksen lakisääteinen jälkikäteistarkistus huomioidaan vuoden 2025 rahoituksessa. Rahoitukseen lisättävän jälkikäteistarkistuksen määrä on n. 1,46 miljardia euroa. Rahoituksessa on huomioitu hyvinvointialueille vuonna 2023 siirtyneitä tuloja ja kustannuksia tasaavan vuoden 2024 talousarviossa päätetyn kertaerän poistuminen -531 miljoonaa euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,3 miljardia euroa ja kuntien veromenetysten korvauksiin 0,5 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. TE-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteilta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävät rahoituksen siirrot ovat yhteensä 874 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 21,92 prosentista 24,85 prosenttiin. Vuonna 2025 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,1 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 76 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. Vuonna 2025 vähennys pienentää valtionosuutta 25 miljoonaa euroa.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 652 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 39 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 9 miljoonaa euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistuksen jatkamiseen.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 53 miljoonaa euroa.

Valtion sisäiset palvelut

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 53 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 1 100 miljoonaa euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointisuunnitelmiin sisältyy myös kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä puolustusvoimien investointitarpeita.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 122 miljoonaa euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 54 miljoonaa euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 5,2 miljoonaa euroa sekä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 56 miljoonaa euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 7 miljoonaa euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin ehdotetaan 69 miljoonaa euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 6,0 miljardia euroa. Valtion eläketurvan piirissä olevat eläkkeet myöntää ja maksaa Keva niille eläkkeen saajille, jotka ovat viimeksi olleet pääasiallisesti valtion eläketurvan piirissä (viimeisen eläkelaitoksen periaate). Valtio siirtää Kevalle katteen eläkkeiden maksamiseksi. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 41 miljoonaa euroa.

Maksut Euroopan unionille

Maksut Euroopan unionille Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,3 miljardia euroa, joka on 44 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2025 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 viides varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2025.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Suomen osuuteen Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenoista ehdotetaan 10 miljoonaa euron arviomäärärahaa.

Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa

Hallitus viimeistelee talousarvioehdotuksen budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta, minkä jälkeen eduskunta käsittelee ehdotusta loppuvuoden ajan ja hyväksyy vuoden 2025 budjetin joulukuussa.