Kauppasota uhkaa Suomen talouden toipumista ja jo ennestään haurasta julkista taloutta

Suomen talous kasvaa, mutta kauppasota uhkaa hidastaa kasvua merkittävästi. Julkisen talouden tilanne on heikko ja puskurit kauppasodan varalle olemattomat, arvioi valtiovarainministeriö 30. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Suomen talous kääntyi taantuman pohjalta kasvuun viime vuoden aikana, ja alkuvuoden tietojen perusteella talouskasvun piristyminen on jatkunut vuodenvaihteen jälkeen. Muutokset kansainvälisessä kauppapolitiikassa ovat kuitenkin heikentäneet talouden näkymiä selvästi. 

Ennusteessa esitetään perusura sekä kaksi skenaariota kauppasodan ja EU:hun kohdistuvien tullien vaikutuksesta Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt). Perusuralla, joka on tehty oletuksella, että tullit ovat voimassa vain lyhyen aikaa, bkt kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja 1,5 prosenttia vuonna 2027. 

Skenaarioissa, joissa tullit ovat voimassa pidempään, bkt:n kasvu on selvästi hitaampaa vuosina 2025 ja 2026. Se tarkoittaisi myös perusuraan verrattuna selvästi suurempia alijäämiä ja julkisen talouden velan kasvua.

”Emme osaa ennakoida, miten ja miksi tullit muuttuvat ja mitä niistä lopulta seuraa. Siksi haarukoimme tulevaa perusennusteen ja kauppasotaskenaarioiden avulla. Epävarmuus kalvaa taloutta, mutta monet tekijät puoltavat edelleen myös toiveikasta näkymää”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Reaalitalouden ennuste ei sisällä puoliväliriihessä tehtyjen päätösten vaikutuksia. 

Epävarmuus ja kauppasota uhkaavat maailmantalouden kasvua

Epävarmuus on kasvanut selvästi maailmantaloudessa kauppapoliittisten jännitteiden kiristyttyä alkuvuonna. Epävarmuus on omiaan heikentämään sekä kotitalouksien kulutusta että yritysten investointeja. Näkymät niin euroalueella ja Yhdysvalloissa kuin koko maailmantaloudessa ovatkin heikentyneet. 

Jos Yhdysvaltojen ilmoittamia tullien korotuksia ei saada neuvoteltua alemmiksi, vaikuttavat ne selvästi heikentävästi maailmantalouden kasvuun ja Suomen vientiin. Ilman tulleja Suomen vientinäkymät ovat suotuisat, ja palveluiden vienti onkin ollut reippaassa kasvussa. 

Kotitalouksien ostovoiman kasvu lisää kulutusta

Inflaatio on hidastunut selvästi ja tulee myös pysymään maltillisena. Inflaation hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna kuitenkin heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja veronkorotukset. Ensi vuonna reaalitulojen kasvu kuitenkin nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa.

Heikon tulo- ja työllisyystilanteen lisäksi kotitalouksien kulutusta on vähentänyt heikko luottamus talouteen ja uskomus hintojen nousun jatkumisesta. Kotitalouden ovat kuluttaneet vähemmän kuin tulot antaisivat varaa. Epävarmuuden helpottaminen vauhdittaisi myös kulutuksen kasvua.

Investoinnit vauhdittuvat selvästi

Investoinnit ovat vähentyneet jyrkästi kahtena viime vuotena korkojen nousun vähentäessä erityisesti rakentamista. Rakentamisessa pohja on kuitenkin ohitettu, ja asuntorakentaminen elpyy. Silti rakentaminen on jäämässä pidemmän aikavälin tarpeeseen nähden vähäiseksi. 

Energiasiirtymään ja teknologian kehitykseen liittyviin investointeihin odotetaan nopeaa kasvua. Investointisuunnitelmia Suomeen on ennätysmäisen paljon, ja tänä vuonna niitä myös konkretisoituu. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi hävittäjien myötä.

Työllisyyden käänne odottaa

Työllisyys vähenee edelleen mutta kääntyy kasvuun tämän vuoden aikana, kun tuotanto piristyy. Työttömyysaste nousee kuitenkin tänä vuonna noin 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä kasvaa selvästi vasta ensi vuonna ja työttömyys laskee 8,3 prosenttiin. Vuonna 2027 työllisyyden kasvu jatkuu ja työllisyysaste (20–64-vuotiaat) nousee 77,3 prosenttiin.

Talouden kysynnän lisäksi työmarkkinoihin vaikuttavat myös hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto. Ne kumpikin lisäävät työvoiman tarjontaa ja potentiaalista tuotantoa, mutta ennustejaksolla ne näkyvät erityisesti korkeampana työttömyysasteena ja matalampana työllisyysasteena.

Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena

Julkisen talouden tila on osoittautunut pelättyä heikommaksi. Julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2024. Heikko lähtötilanne heijastuu myös kuluvaan vuoteen. Tänä vuonna julkisyhteisöjen alijäämä on 3,8 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti mittavasta kasvupaketista ja huhtikuun alussa puolustusmäärärahojen tason kasvattamisesta vähintään 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Julkisen talouden ennusteessa molemmista päätöksistä on totuttuun tapaan huomioitu pelkät suorat vaikutukset, eli päätösten mahdolliset taloudellista aktiviteettia lisäävät epäsuorat vaikutukset eivät ole ennusteessa mukana. Suorat vaikutukset kasvattavat julkisyhteisöjen alijäämää merkittävästi.

Aiemmin päätettyjen sopeutustoimien ja talouden elpymisen myötä alijäämä pienenee 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2026 ja pysyy yli kolmessa prosentissa läpi ennustejakson vuoteen 2029 saakka. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin, minkä jälkeen velan nopein nousuvaihe on takana. Velkasuhde kasvaa ennustejaksolla asteittain lähes 90 prosenttiin vuonna 2029.

Talouden riskit ovat pääosin epäsuotuisia ja niiden toteutuminen heikentäisi julkista taloutta merkittävästi

Kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin liittyvät riskit ja epävarmuus ovat kohonneet poikkeuksellisen korkeiksi. Jos nämä riskit toteutuvat, Suomen talouden kasvu hidastuu ja julkisen talouden alijäämä syvenee. Toisaalta sodan taukoaminen Ukrainassa, maan jälleenrakennus sekä investoinnit infrastruktuuriin ja puolustukseen useissa maissa Euroopassa voivat lisätä kysyntää myös Suomessa tuotetuille tavaroille ja palveluille. 

Julkisen talouden näkymään liittyy talouden tilanteen lisäksi muitakin riskejä. Puolustukseen suunnatut lisämenot kasvattavat julkista velkaa, ellei niitä rahoiteta uusin säästöin tai veronkorotuksin. Oma riskinsä liittyy aiemmin päätettyjen työllisyystoimien vaikutusten viivästymiseen. Paikallishallinnon ja valtion palkkaneuvottelut ovat yhä kesken ja neuvottelujen lopputulos heijastuu julkiseen talouteen. Sopimuksen vaikutus voi kuitenkin olla myönteinen tai kielteinen riippuen neuvottelujen lopputuloksesta. Kevään puoliväliriihessä päätettyjen kasvutoimien suhteen riski on positiivinen, sillä kasvutoimien vaikutuksista ennusteessa ovat mukana pelkästään julkisen talouden alijäämää välittömästi kasvattavat vaikutukset. 

Velkasuhde on ennusteessa nyt hyvin lähellä 90 prosenttia. Kun alijäämä on valmiiksi syvä ja velkasuhde mittava, puskureita mahdollisesti vielä huonompien taloudellisten aikojen varalle on vain vähän.

Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous) 
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)