Kuntatalousohjelma vuosille 2023–2026 on julkaistu

Kuntatalous pysyi vuonna 2021 edellisvuoden tapaan vahvana, mutta tilanteen arvioidaan heikkenevän vähitellen kehyskaudella. Kuntaryhmäkohtaiset erot kuntatalouden kehityksessä ovat varsin suuria. Kuntatalouden näkymiin luovat tällä hetkellä runsaasti epävarmuutta muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä koronaepidemian jatkuminen.

Ensi vuonna kuntatalouden kehitystä leimaa voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus. Sitä koskevia vaikutusarvioita on kuntatalousohjelmassa tarkennettu. Vaikutusarvioissa on otettu huomioon tuoreet verotuloennusteet sekä tiedot siirtyvistä nettokustannuksista. 

Valtion tuki ja talouden elpyminen vahvistivat kuntataloutta vuonna 2021

Kuntatalouden vuosi 2021 oli vuoden 2020 tapaan poikkeuksellinen. Kumpanakin vuonna koronaepidemia vaikutti laajasti sekä kuntien tulo- että menokehitykseen. Toisaalta epidemian taloudelliset vaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi. 

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021. Vuosikate heikkeni kuitenkin suhteellisen vähän, sillä verotulojen ja etenkin yhteisöverotulojen kasvu oli nopeaa. Koronaepidemia ei ole heikentänyt kuntatalouden tilaa, sillä valtio on tukenut kuntia ja kuntayhtymiä epidemian aikana vuosina 2020–2021 erilaisilla tukitoimilla yhteensä noin 5 miljardilla eurolla. 

Hallitusohjelman merkittävimmät kuntien tehtävien lisäykset ja laajennukset on jo tehty

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2023. Edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kehystaso nousee vuodesta 2023 alkaen noin 400 miljoonalla eurolla. Muutosta selittää pääasiassa edelliseen kehyspäätökseen liittyvä valtionosuuden kehystason noin 344 miljoonan euron korjaus. 

Valtionosuuksissa on huomioitu kuntien valtionosuuksien tason pysyvä alentaminen 24 miljoonalla eurolla, joka on osa hallituksen päättämiä uudelleenkohdennuksia. Lisäksi kuntien yhdistymisavustuksien tasoa alennetaan 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lähtien, eikä kuntien digitalisaation edistämiseen osoiteta rahoitusta vuonna 2023. Nämä vähentävät peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 43 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 33 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lähtien.

Hallituskauden kääntyessä kohti loppuaan kuntiin kohdistuvat tehtävien lisäykset ja laajennukset on pääosin jo tehty. Valtionosuuden lisäyksiä kohdennetaan oppivelvollisuuden laajentamiseen ja varhaiskasvatuslain muutokseen liittyvään varhaiskasvatuksen tukeen. Lisäksi valtionosuuden tasossa on otettu vuodesta 2023 alkaen huomioon uusina lakisääteisinä tehtävinä alueelliset opiskelijahuollon yhteistyöryhmät sekä kuntien velvollisuus laatia opiskeluhuoltosuunnitelmat. 

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia kasvattavat muun muassa lisääntynyt maahanmuutto sekä ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen. 

Hyvien talouslukujen alle kätkeytyy rakenteellinen epätasapaino 

Kuntatalous näyttää painelaskelmassa heikkenevän jälleen kuluvana vuonna, vaikka koko kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kertaluonteisten tekijöiden vuoksi likimain viime vuoden tasolla. Sekä vuosikate että tilikauden tulos heikkenevät vuoteen 2021 verrattuna. 

Vuonna 2023 sekä tulojen että menojen rakenne muuttuu kuntataloudessa merkittävästi, kun sote-uudistuksen myötä kuntien käyttötalouden nettokustannuksista poistuu noin 21,2 miljardia euroa ja tuloja vähennetään siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Tuloista siirtyy eniten kunnallisveroa eli noin 13,2 miljardia euroa. Tämä toteutetaan alentamalla kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverosta siirtyy puolestaan kolmasosa eli noin 0,8 miljardia euroa ja valtionosuuksista sekä verotulomenetysten korvauksista noin 70 prosenttia eli noin 7,3 miljardia euroa.

Kuntatalous myös vahvistuu vuonna 2023 väliaikaisesti, kun sote-uudistuksen myötä siirtyvien tehtävien rahoitusvastuu poistuu vuoden alussa, mutta verotulokertymää ylläpitävät osin vielä aiemmilta verovuosilta kertyvät verotulot. 

Poikkeuksellista vuotta 2023 lukuun ottamatta toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kuntatalouden painelaskelmassa tulevina vuosina negatiivisena ja lainakanta kasvaa. Sote-uudistuksen myötä vaikeasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sote-menot siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuodesta 2023 alkaen, mutta kuntatalouden rakenteellinen tulojen ja menojen välinen epätasapaino ei korjaannu. 

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä myös kuntakokoryhmittäin. Painelaskelman perusteella toiminnan ja investointien rahavirta vahvistuu hetkellisesti vuonna 2023 kaikissa kuntakokoryhmissä tavallista korkeamman verokertymän seurauksena. Kehyskauden lopussa toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee. Se on negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä vuonna 2026. Kuntakokoryhmittäiset vaihteluvälit ja muutokset ovat kuitenkin varsin suuria. 

Mikä on kuntatalousohjelma?

Kuntatalousohjelma on laadittu vuosia 2023–2026 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä. Ohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelmassa keskitytään kuntatalouden nykytilan sekä tulevan kehyskauden kehitysnäkymien arviointiin kuntatalouden osalta. Kehitysnäkymien arviointi perustuu painelaskelmaan, jossa on huomioitu vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet, mutta ei ennakoitu kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuosille 2023–2026. 

Lisätietoja: 
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Linnea Mäkinen, puh. 02955 30337, linnea.makinen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Unna Heimberg, puh. 02955 30280, unna.heimberg(at)gov.fi
Johtava erityisasiantuntija Jussi Lindgren, puh. 02955 30293, jussi.lindgren(at)gov.fi (painelaskelma)