Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta
Valtiovarainministeri Mika Lintilä vastasi välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta 1. lokakuuta.
Puhuessa muutokset mahdollisia.
Arvoisa puhemies,
Laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla, ja että sitä hoidetaan kestävästi. Vahvan julkisen talouden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset.
Se, kuinka vastaamme työikäisen väestön määrän alenemiseen, ratkaisee Suomen tulevaisuuden 2030-luvulla. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu tavalla, joka vahvistaa samalla myös julkista taloutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittämisen ja työllistämisen edellytyksistä pidetään huolta. Uudet työpaikat eivät voi siten syntyä yksin julkisen varoin. Toiseksi tarvitsemme osaamisperusteista maahanmuuttoa. Lisäksi syntyvyydellä on merkitystä sille, kuinka kestävällä pohjalla eläkejärjestelmä on pitkällä aikavälillä.
Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60 000 henkilöllä vuonna 2023. Meno- ja veropäätökset mitoitetaan siten, että työllisyysasteen noustessa 75% julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een alenee.
Työllisyyden kasvun lisäksi on tärkeätä vahvistaa tuottavuuden parantamisen edellytyksiä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tuottavuutta kasvatetaan osaamisen ja innovaatioiden kautta. Julkisella sektorilla tuottavuuden nousu hillitsee menojen kasvuvauhtia.
Haluamme kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Selvitämme ja valmistelemme pikaisesti esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Lisäksi selvittämme pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Hallituksen tavoitteena on uudistusten voimaantulo vuonna 2020.
Arvoisa puhemies,
Välikysymyksen keskeinen väite on, että hallitus lisää menoja ilman käsitystä tuloja lisäävistä toimista. Tosiasiassa hallitus etenee uudistuksissa täsmälleen aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitetta ja julkisen talouden tasapainoa.
Päätimme budjettiriihessä ensimmäisistä linjauksista työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyyspaketissa päätimme ensinnäkin uudistaa työllisyyspalveluita esimerkiksi kuntakokeilujen kautta ja karsia palkkatuen byrokratiaa.
Toiseksi päätimme monista toimista osatyökyisten saamiseksi vahvemmin työmarkkinoille.
Kolmanneksi edistämme työperäistä maahanmuuttoa monipuolisella toimenpidekokonaisuudella sisältäen mm. tavoitteen työperäisten oleskelulupien nopeammasta käsittelystä.
Neljänneksi linjasimme, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella. Tämä parantaa ikääntyneiden työllisyyttä.
Viidenneksi yksinyrittäjien ja mikroyritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi käynnistämme rekrytointitukea koskevan kokeilun ja laadimme yrittäjyysstrategian.
Kuudenneksi osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valmistellaan syksyn kuluessa ehdotukset osaajapulaa helpottavan koulutuksen lisäämiseksi.
Työllisyyden edistämisen ministeriryhmän alaisuudessa on käynnistetty kolmikantainen valmistelu tukemaan työllisyystavoitteen toteutumista. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan muun muassa esitys työttömyysturvan uudistamisesta työnhakua nykyistä paremmin kannustavaksi siten, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Myös paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan kehysriiheen keväällä 2020.
Tammikuussa 2020 hallitus saa arvion kolmikantaisten työryhmien työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä.
Hallitus linjaa kevään kehysriihessä syksyyn 2020 budjettiriiheen valmisteltavien toimien suuntaviivat ja ensi vuoden syksyllä hallituksella on valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30 000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet.
Arvioimme tämän jälkeen työllisyyden kehitystä jatkuvasti. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate, ettei työvoimapolitiikassa tehdä toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteet mitoitetaan siis ottaen huomioon hallituksen päätösten kokonaisuus.
Arvoisa puhemies,
Kasvanut kansainvälisen talouden epävarmuus korostaa luottamusta vahvistavan kestävän kotimaisen talouspolitiikan merkitystä. Mitoitamme finanssipolitiikan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla.
Hallitus keventää maltillisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta ensi vuonna. Näin kompensoimme liikennepolttoaineiden veronkorotuksia. Lisäksi teemme ansiotuloverotukseen ansiotason nousua vastaavan indeksitarkistuksen. Tällä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa.
Välikysymyksen väittämä työn verotuksen kiristymisestä ensi vuonna johtuu palkan sivukulujen korotuksista, jossa on kyse työmarkkinajärjestöjen ratkaisusta. Onko valtio Kokoomuksen mielestä velvollinen lähtemään maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen sopimille maksumuutoksille? Tällainen kehitys johtaisi lopulta tasaveron kaltaiseen järjestelmään.
Hallitus vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Budjettiesitys kaventaa tuloeroja. Ja valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että se kasvattaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Lisäksi hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen. Etupainoiset menonlisäykset ovat tarpeellisia työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta.
Hallitus on varannut määrärahat mm. poliisien määrän kasvattamiseen arjen turvallisuuden vahvistamiseksi. Nämä määrärahat ovat pysyviä, joten välikysymyksen huoli esimerkiksi poliisien virkojen osalta on täysin perusteeton.
Hallituksen tulevaisuusinvestointien tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen määräaikaisen lisärahoituksen turvin vahvistetaan viime vaalikaudella toteutetun ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Tavoitteena on lisätä lähiopetuksen määrää ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Päätösperäisesti menot kasvavat nettona noin miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa. Hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Päätösperäisten menonlisäysten, verotulojen kasvun ja korkomenojen laskun seurauksena alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Arvoisa puhemies,
Hallitus toimii kolmikannassa työllisyyden vahvistamiseksi. Tällä yhteistyöllä on nyt näytön paikka, että tasapainoisia ja vaikuttavia uudistuskokonaisuuksia kyetään viemään eteenpäin. Vaikka toimimme hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vastaa hallitus työllisyystavoitteesta ja julkisesta taloudesta.
Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menoja lisätään ilman, että julkisen talouden tasapainon kannalta välttämätön 75% työllisyystavoite toteutuu normaalin talouskasvun oloissa. Vuoden päästä budjettiriihessä hallitus arvioi päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan, mikäli työllisyystoimissa ei ole edetty sovitusti.
Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle. Kysymyksessä maalailtu skenaario pysyvien menolisäysten perumisesta olisi merkki talouden pohjan heikkenemisestä. Hallitus tekee kaikkensa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi ja kutsuu yhteiseen tekemiseen mukaan kaikkia muitakin toimijoita, jotta talous vahvistuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.