Vuosien 2024–2027 tekninen julkisen talouden suunnitelma julkaistu

Valtioneuvosto on päättänyt torstaina 23. maaliskuuta teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027 ei sisällä uusia poliittisia linjauksia, vaan se pohjautuu nykylainsäädäntöön ja siinä on otettu huomioon pääministeri Marinin hallituksen aiemmin tekemien päätösten vaikutukset tulevien vuosien meno- ja tulotasoon tuoreimman talousennusteen lisäksi. Tekninen julkisen talouden suunnitelma on pohja sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin että seuraavalle julkisen talouden suunnitelmalle, josta eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä uusi hallitus päättää syksyllä 2023. 

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus asettaa myös rahoitusasematavoitteet ja muut julkisen talouden hoitoa ohjaavat tavoitteet ja säännöt, kuten myös vaalikauden kehystason sekä vaalikaudella noudatettavat kehysjärjestelmän säännöt vuosille 2024–2027. Tekninen suunnitelma ei näitä sisällä. Eduskunta ei käsittele teknistä julkisen talouden suunnitelmaa.

Kulunut hallituskausi on ollut hyvin poikkeuksellinen

Suomen ulkoinen ympäristö on ollut tällä hallituskaudella historiallisessa myllerryksessä, kun maailmantaloutta horjutti ensin koronapandemia ja heti sen laannuttua Venäjän hyökkäyssota alkoi Ukrainassa. Suomen talous on kohdannut kaksi merkittävää ulkoista kriisiä, joilla on ollut vaikutuksia julkiseen talouteen välillisesti reaalitalouden sekä suoraan kriisien vaikutusten torjuntatoimien kautta. Hallitus on peräkkäisten kriisien oloissa harjoittanut aktiivista finanssipolitiikkaa.

Vuonna 2020 laitettiin liikkeelle mittavia tukipaketteja yrityksille ja kotitalouksille sekä muita koronatoimia, joiden vaikutukset vähitellen hiipuivat. Koronavirustilanteeseen liittyen on valtion budjettitalouden määrärahoina budjetoitu yhteensä noin 16,6 miljardin euron päätösperäiset panostukset vuosille 2020–2027. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä hallitus käynnisti vuonna 2022 mittavat varautumistoimet, ja vuosiin 2022–2023 ajoittuvat kotitalouksien tukitoimet kohonneiden energiakustannusten johdosta. Turvallisuuspoliittisen poikkeuslausekkeen piiriin kuuluviin menoihin on budjetoitu vuosille 2022 ja 2023 sekä kohdennettu kehyskaudelle 2024–2027 yhteensä 11,0 miljardia euroa. Ilman uusia päätöksiä finanssipolitiikka pysyy elvyttävänä vielä kehyskaudellakin.

Poikkeuksellisesta myllerryksestä huolimatta Suomen julkinen talous on vahvistunut parin viime vuoden aikana. Työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt nopeasti. Työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen jatkuvat myös kehyskaudella. Maltillinen työllisyyden kasvu yhdistettynä vaimeaan talouskasvuun ei kuitenkaan riitä korjaamaan julkisen talouden tasapainoa. Julkisen talouden vuosina 2021–2022 kohentunut rahoitusasema alkaa heiketä vuodesta 2023 lähtien ilman uusia julkista taloutta vahvistavia toimia. Mittavat alijäämät ja hidas talouskasvu heijastuvat myös julkiseen velkasuhteeseen, joka on kääntynyt hetkellisen tasaantumisen jälkeen uudelleen kasvuun. Väestön ikääntymisen vuoksi julkisessa taloudessa on kestävyysongelma, jota ei ole saatu ratkaistua. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Valtion budjettitalouden menot ovat kehyskaudella aiempaa arvioitua suuremmat

Vuonna 2024 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 88,3 miljardia euroa, mikä on 4,8 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu (ml. ensimmäinen lisätalousarvio). Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät suurimpina tekijöinä muun muassa indeksitarkistukset sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa.

Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan kehyskaudella keskimäärin 88,2 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Vuonna 2027 budjetin menojen arvioidaan olevan 88,4 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Verrattuna kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmaan vuosien 2024–2026 menot kasvavat keskimäärin 8,0 miljardilla eurolla per vuosi. Menojen kasvua selittävät muun muassa useat indeksitarkistuksiin liittyvät tekijät (3,0 miljardia euroa), arvioitu korkomenojen kasvu (keskimäärin 2,3 miljardia euroa) sekä varautuminen mahdollisiin hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmästä aiheutuviin vuosittaisiin jälkikäteistarkistuksiin. Myös niin sanotun turvallisuuspoliittisen poikkeuslausekkeen menot ovat kasvaneet noin 0,6–0,9 miljardilla eurolla per vuosi edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Kasvua selittää suurelta osin se, että tilapäistä suojelua saavat henkilöt, joilla on kotikunta, siirtyivät 1.3.2023 lukien kotoutumislain mukaisten korvausten piiriin.

Jos verrataan käypähintaisia menoja, on vuosien 2024–2026 menoarvio kasvanut keskimäärin 6,6 miljardilla eurolla per vuosi kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmaan nähden.

Budjettitalouden tulot kasvavat tasaisesti kehyskaudella

Vuonna 2024 budjettitalouden tulojen (pl. nettolainanotto) arvioidaan olevan 76,7 miljardia euroa, mikä on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu (ml. ensimmäinen lisätalousarvio). Vuonna 2027 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 82,6 miljardia euroa. Vuonna 2024 verotulojen arvioidaan olevan 68,4 miljardia euroa ja verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,7 % vuodessa. Kehyskauden lopulla verotulojen arvioidaan olevan 74,3 miljardia euroa.

Euromääräisesti merkittävin veroperustemuutos on vuosittainen ansiotuloverotuksen indeksitarkistus, joka sisältyy ennusteeseen niin sanottuna teknisenä oletuksena ja joka vähentää verotuloja keskimäärin 0,6 miljardia euroa vuosittain. Vastaavasti tuloja nostavat muun muassa sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan voittovero, josta kertyy vuonna 2024 arviolta 400 miljoonaa euroa, sekä irtaimen käyttöomaisuuden määräaikaisesti korotettujen poistojen päättyminen vuonna 2025, minkä myötä verotulot nousevat arviolta noin 250 miljoonalla eurolla.

Odotettua paremmat verokertymät ovat nostaneet verokertymäarviota keskimäärin 1,8 miljardilla eurolla vuodessa vuosina 2024–2026 verrattuna kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmaan. Erityisesti ansio- ja pääomatuloveron, arvonlisäveron sekä yhteisöveron tuottoarviot ovat kasvaneet merkittävästi. Myös korkotulojen lähdeveron tuottoarvio on kasvanut huomattavasti johtuen korkotason noususta. Vastaavasti asunto- ja kiinteistökaupan heikommat näkymät ovat laskeneet varainsiirtoveron tuottoarviota. Myös valmisteverojen tuottoarviot ovat laskeneet.

Valtion budjettitalouden alijäämä on kehyskaudella noin 12 miljardia euroa

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 11,6 miljardia euroa vuonna 2024, mikä on 1,2 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2023 (ml. ensimmäinen lisätalousarvio) on budjetoitu. Vuosina 2024–2027 budjettitalouden alijäämä on keskimäärin 11,7 miljardia euroa, kun vuosittainen alijäämä kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmassa oli keskimäärin 7,2 miljardia euroa.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

¹ Menot on muutettu käypähintaiseksi valtiovarainministeriön valtionmenojen hintaindeksiennusteella, joka antaa suuntaa antavan arvion hintakehityksestä kehyskaudella.

Julkisen talouden suunnitelma toimitetaan EU:n komissiolle

Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös muuttumattoman politiikan oletuksin laaditun Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Valtioneuvosto hyväksyi 23. maaliskuuta myös Suomen kansallisen uudistusohjelman. Vakausohjelma ja Suomen kansallinen uudistusohjelma liittyvät talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Suomi toimittaa julkisen talouden suunnitelmansa ja kansallisen uudistusohjelmansa Euroopan komissiolle.

Julkisen talouden suunnitelma perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattomaan makrotalouden ja julkisen talouden ennusteeseen, joka julkaistiin myös torstaina.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Mika Niemelä (julkisen talouden suunnitelma), p. 0295 530 525, ja neuvotteleva virkamies Antti Kekäläinen (vakausohjelma ja kansallinen uudistusohjelma), p. 02955 30386, valtiovarainministeriö