Ilmastokysely: viestintä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ja panostukset kevyen liikenteen väyliin – näitä ilmastotoimia suomalaiset pitävät hyväksyttävimpinä

Suomalaiset kokevat selkeämmät elintarvikepakkausten merkinnät sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät hyväksyttävimpinä toimina, joilla kansalaisia ohjataan tekemään vähäpäästöisempiä valintoja. Erilaiset keinot kuitenkin jakavat kansalaisten mielipiteitä: eroja on kaupungissa ja harvaan asutuilla alueilla asuvien sekä eri ikäryhmien välillä. Kaupungissa asuvat ja nuoret kannattavat eniten eri ilmastotoimenpiteitä.

Tiedot selviävät ympäristöministeriön kansalaiskyselystä, johon vastasi 18 000 henkilöä. Kyselyssä vastaajille esitettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla liikenteestä, asumisesta ja ruokailusta aiheutuvia päästöjä voitaisiin pyrkiä vähentämään. Vastaajat arvioivat, kuinka hyväksyttävänä he pitivät kyseistä toimenpidettä ja kuinka todennäköisesti toimenpide vaikuttaisi heidän omaan toimintaansa.

Kyselyyn oli valittu mukaan laaja kirjo erilaisia toimia, joilla kansalaisia olisi periaatteessa mahdollista ohjata vähähiilisempiin valintoihin. Kyselyn vaihtoehdot eivät edusta hallituksen päättämiä ilmastotoimia. Tuloksia kuitenkin hyödynnetään, kun mietitään, minkälaisia ilmastotoimia otetaan käyttöön.

Hyväksyttävimpinä pidettiin selkeämpiä elintarvikepakkausten merkintöjä, kuten tietoa tuotteen kotimaisuudesta ja vaikutuksista ilmastoon. Tämän hyväksyi 83 prosenttia vastaajista. Hyviä ja turvallisia kevyen liikenteen väyliä piti hyväksyttävänä keinona 75 prosenttia vastaajista.

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen. Polttoaineen hinnan merkittävän nousun koki todella tai osittain epäreiluksi 83 prosenttia ja sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävän kallistumisen 88 prosenttia vastaajista.

”Kansalaisten näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta ovat arvokasta tietoa ilmastotoimenpiteiden valmistelussa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. ”Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan laajaa kirjoa erilaisia toimenpiteitä. Vastaukset osoittavat, että on tärkeää etsiä myös keinoja varmistaa vaikutusten oikeudenmukainen kohdistuminen ja reilu siirtymä esimerkiksi erilaisten kompensaatioiden kautta.”

Käyttäytymiseen vaikuttaisivat eniten viestintä ja rahallinen tuki

Eniten vaikutuksia omiin valintoihin koettiin olevan tiedon jakamisella ja taloudellisella tuella. 79 % vastaajista koki, että selkeämmillä elintarvikkeiden tuotemerkinnöillä olisi pieni tai iso vaikutus omiin valintoihin. 60 % niistä vastaajista, joita asia koski, koki, että energia-asioiden asiantuntijatuesta taloyhtiöille olisi vaikutus (pieni tai iso) omiin valintoihin.

Keskimäärin 2/3 vastaajista koki, että halvemmalla hinnalla olisi merkitys (pieni tai iso) omiin valintoihin, kun on kyse vähäpäästöisestä ruoasta ja autoista sekä energiaremonteista. Sen sijaan vain noin 45 % sellaisista vastaajista, joita asiat koskivat, koki, että ruokaloiden tarjoiluratkaisuilla olisi vaikutusta heidän valintoihinsa tai että joukkoliikenneyhteyksien parantamisella kaupungissa olisi merkitystä.

Iällä ja asuinseudulla keskeinen vaikutus näkemyksiin, nuoret myönteisimpiä

Kyselyn vastaajat saivat halutessaan ilmoittaa ikäryhmänsä. Nuoremmat ikäryhmät kannattivat ilmastotoimenpiteitä vanhempia ikäryhmiä enemmän. Alle 30-vuotiaat suhtautuivat kaikkiin esitettyihin ilmastotoimenpiteisiin myönteisimmin. Polttoaineen hinnan merkittävää nousua lukuun ottamatta huomattava enemmistö alle 30-vuotiaista kaupunkilaisista piti esitettyjä liikenteen toimenpiteitä vähintään jossain määrin hyväksyttävänä.

Kyselyssä vastaajat saivat ilmoittaa, asuvatko he kaupungissa, kaupungin lähellä vai harvaan asutulla alueella. Tulosten mukaan kaupungissa asuvat kannattivat kaikkia esitettyjä ilmastotoimenpiteitä useammin kuin harvaan asutulla alueella asuvat.

Mitä kauemmaksi kaupungista mentiin, sitä vähemmän kannatusta kaikki ilmastotoimenpiteet saivat. Esimerkiksi vähäpäästöisten autojen halvempaa hintaa piti kannatettavana keinona kaupunkilaisista 52 prosenttia, kaupungin lähellä asuvista 44 prosenttia ja harvaan asutulla alueella asuvista 35 prosenttia vastaajista.

Näin kysely toteutettiin

Ympäristöministeriö keräsi avoimella verkkokyselyllä kansalaisten näkemyksiä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Teemoina kyselyssä olivat liikenne, ruokailu ja asuminen, jotka muodostavat suurimman osan Suomen kulutusperusteisista päästöistä ja koskevat arkielämää.

Kyselyssä vastaajat arvioivat eri toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja vaikutuksia omaan toimintaansa. Kyselyyn valitut toimenpiteet edustavat tyypillisimpiä ohjauskeinoja, kuten informaatio-ohjausta ja taloudellista ohjausta.

Kysely tehtiin 19.1.–19.2.2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 18 000 ihmistä. Motiva Oy analysoi monivalintavastausten tulokset. Kyselyn avovastauksista julkaistaan lisää tietoja myöhemmin keväällä.

Ilmastosuunnitelman vuorovaikutteinen valmistelu jatkuu

Kyselyn tuloksia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Ilmastosuunnitelmassa määritellään uusia toimenpiteitä muun muassa liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen osalta. Ilmastosuunnitelman yhtenä lähtökohtana on hallitusohjelman mukaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen.

Ilmastosuunnitelman vuorovaikutteinen valmistelu jatkuu kevään aikana. Huhtikuussa järjestetään tilaisuus sidosryhmille, ja satunnaisotannalla valittu kansalaisraati jatkaa kyselyssä esiin tulleiden teemojen oikeudenmukaisuuden puntarointia. Ilmastosuunnitelman luonnoksesta järjestetään myös kaikille avoin lausuntokierros.

Lisätietoja:

ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, [email protected]

ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, p. 029 525 0060, [email protected]