EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson ja julkisen talouden yksikön päällikkö Jenni Pääkkönen:
Ennusteiden ja suunnitelmien jännittävä todellisuus
Miksi alijäämä suhteessa bkt:hen on ennusteessa (3,2 %) eri suuri kuin keskipitkän aikavälin suunnitelmassa (2,9 %)? Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on hallituksen sitoumus, kun taas taloudellinen katsaus on riippumaton ennuste. Näiden kahden välillä on eroja muun muassa hallituksen toimien huomioinnissa ja taustaoletuksissa.
EU:n uudistettujen finanssipoliittisten sääntöjen mukaisessa 23. syyskuuta julkaistussa Suomen ensimmäisessä keskipitkän aikavälin suunnitelman luonnoksessa esitetään hallituksen sitoumus nettomenopoluksi. Tämä tarkoittaa sallittua julkisten nettoperusmenojen vuotuista kasvuvauhtia neljäksi seuraavaksi vuodeksi (2025–2028).
Kansallisten kuulemisten jälkeen suunnitelma hyväksytään 10. lokakuuta valtioneuvostossa ja toimitetaan sen jälkeen EU:lle. Komissio arvioi suunnitelman ja sen sisältämän nettomenopolun, minkä jälkeen neuvosto hyväksyy niitä koskevat suositukset. Jatkossa EU:n finanssipoliittinen valvonta keskittyy arvioimaan, noudattaako hallitus suunnitelmaansa.
Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ennusteet laaditaan riippumattomasti. Ennusteen riippumattomuuden turvaamiseksi osasto ei ota neuvoja ja ohjeita vastaan osaston ulkopuolisilta ennustetta laatiessaan. Ministeriön muiden osastojen asiantuntijoiden kanssa keskusteltaessa pyritään hyvään yhteistyöhön tietojen vaihdossa, mutta ratkaisuvalta kaikissa ennusteeseen liittyvissä arvioissa on aina kansantalousosastolla.
Erot toimissa suunnitelman ja ennusteen välillä
Syksyn 2024 ennuste ja hallituksen keskipitkän aikavälin suunnitelma pohjautuvat eri tietopohjiin. Suunnitelmassa ja nettomenopolussa otetaan huomioon kaikki hallituksen toimet, kun taas ennusteessa ei ole mukana hallitusohjelman mukaisia hyvinvointialueiden toimia, ja työllisyystoimetkin vaikuttavat siinä viipeellä.
Yleisesti ennusteessa päätösperäisistä toimista huomioidaan ne, joiden vaikutukset ovat riittävän täsmentyneitä ja toimeenpanon toteutumisen arvioidaan olevan vahvalla pohjalla. Pääsääntöisesti asian ratkaisee se, onko toimet sisällytetty budjettiin tai julkisen talouden suunnitelmaan. Esimerkiksi syksyn 2024 ennusteessa hallituksen 9 miljardin euron kokonaisuudesta mukana on toimia noin 8 miljardin euron edestä. Investointikokonaisuudesta mukana on toimia noin 1,6 miljardin euron edestä.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto laatii ennusteen kaikille julkisen talouden alasektoreille. Tässä suhteessa ennuste poikkeaa useiden muiden ennustelaitosten ennusteesta. Julkisen talouden alasektoreiden ennusteprosessit etenevät keskenään samantapaisesti.
Erot taustaoletuksissa
Toinen keskeinen ero suunnitelman ja ennusteen välillä on, että suunnitelma rakennetaan hieman erilaisten laskentaoletusten päälle. Suunnitelmassa käytetään lainsäädännön mukaisesti komission kaikille jäsenmaille tuottamaa laskentatyökalua, joka sisältää yhteisiä oletuksia vaikkapa finanssipolitiikan kertoimelle, inflaatiolle tai koroille. Paikoin nämä oletukset poikkeavat ennusteen oletuksista. Suunnitelmasta ja nettomenopolusta, mukaan lukien sen taustaoletuksista, erityisesti potentiaalisesta kasvusta, on käyty keskusteluja komission kanssa kesän aikana.
Suunnitelmassa esitetään niin sanottu nettomenopolkuskenaario (taulukko 1.2), joka näyttää, miten nettomenopolun noudattaminen vaikuttaa muihin muuttujiin, erityisesti julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Nettomenopolun täysimääräinen noudattaminen, johon hallitus sitoutuu, johtaisi julkisen talouden alijäämän laskemiseen 2,9 prosenttiin vuonna 2025 sekä velan kääntymiseen laskuun jo vuonna 2027.
Vaikka suunnitelman ja riippumattoman ennusteen välinen ero nettomenojen kehityksessä ei ole suuri, yhdistettynä erilaisiin taustaoletuksiin, syntyy kuitenkin eroja esimerkiksi julkisen talouden alijäämän kehityksessä. Tästä syystä hallituksen suunnitelmassa julkisyhteisöjen alijäämä on 2,9 % suhteessa bkt:hen vuonna 2025, kun taas kansantalousosaston riippumaton ennuste arvioi sen olevan 3,2 %.
Marketta Henriksson
EU-sihteeristön päällikkö
Jenni Pääkkönen
Julkisen talouden yksikön päällikkö
Talous toipuu taantumasta, mutta julkinen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä (tiedote 23.9.)