Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomi svenskaLäs artikeln på svenska

Miten arvopaperien säilytys muuttuu?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 2.10.2015 13.31
Tyyppi:Uutinen

Arvopaperien säilytys on avautumassa kilpailulle. Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia aiheesta.

Täydennetty 6.10., 12.10., 15.10., 16.10. ja 26.10.

Miksi tämä uudistus tehdään?

EU:n arvopaperikeskusasetus velvoittaa Suomea avaamaan arvopaperikeskustoiminnan kilpailulle.  Asetus tuli voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa viime vuoden syyskuussa. Siinä on kuitenkin päällekkäisyyksiä kansallisen lainsäädännön kanssa. Hallitus antaa tänä syksynä esityksen lainmuutoksista, joilla poistetaan päällekkäistä sääntelyä.

Arvopaperien säilytystoiminta halutaan avata kilpailulle. Nykyisin Suomessa toimii ainoastaan yksi arvopaperikeskus, mutta tulevaisuudessa suomalaiset toimijat voivat käyttää myös muissa EU-maissa toimivien arvopaperikeskusten palveluja. Hintojen odotetaan laskevan, kun kilpailu lisääntyy.

Pääomien vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perussopimuksiin kirjatuista vapauksista.

Miksi Suomi ei voi pitää nykyistä järjestelmäänsä?

Kansalliset erityisvaatimukset sopivat huonosti EU:n yhteismarkkinoille. Jos Suomi ylläpitäisi suoran omistuksen pakkoa, se rajoittaisi suomalaisten sijoittajien mahdollisuuksia sijoittaa ulkomailla liikkeeseenlaskettuihin osakkeisiin. Suoran omistuksen pakko olisi ongelmallinen myös silloin, kun siirretään omistuksia arvopaperikeskuksesta toiseen niin sanottujen linkkien avulla.

Miten asia on hoidettu Ruotsissa?

Ruotsissa on jo pitkään ollut vastaava malli kuin Suomeen nyt ehdotetaan: sijoittaja valitsee, käyttääkö suoraa omistusta vai hallintarekisteröintiä.

Mitä jos jätetään koko lainsäädäntö antamatta?

Vaihtoehtona on olla antamatta koko esitystä. Tällöin epäselvä oikeustila jatkuisi. Asia voidaan viedä EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mitä jos suomalainen yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen ulkomailla?

Asetuksen mukaan suomalainen yhtiö voi jo nyt laskea osakkeita liikkeeseen ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa.

Valitsemalla ulkomaisen arvopaperikeskuksen pörssiyhtiö valitsee samalla myös ulkomaisen arvo-osuusjärjestelmän sekä siihen kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Arvo-osuusjärjestelmiä tai arvopapereiden säilyttämistä ei säännellä EU:ssa, eikä Suomella ole toimivaltaa säätää muissa maissa käytössä olevista järjestelmistä.

Mitä jos ei avata hallintarekisterimahdollisuutta?

EU:n asetus on voimassa, ja suomalaiset yhtiöt voivat laskea osakkeitaan liikkeeseen ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa. Niissä voi olla vaihtoehtona hallintarekisteröinti.

Mitä jos annetaan suomalaisten sijoittaa vain suoralla mallilla?

Jos Suomi asettaa yhtiöille ja sijoittajille lisävaatimuksia ulkomailla, ne joutuvat maksamaan lisäpalveluista. Kaikki lisävaatimukset tulee lisäksi arvioida kilpailulainsäädännön näkökulmasta, eikä Suomi voi luoda tosiasiallisia kilpailunrajoituksia.

Suomi ei voi pakottaa muita maita ottamaan käyttöön samanlaista omistuksen julkisuusmallia kuin Suomessa.

Mitä jos tehdään vain viranomaisten tietojensaantia turvaavat pykälät?

Jos Suomi säätää pelkästään pykälät viranomaisten tietojensaannista, kilpailu ei avaudu asetuksen mukaisesti. Tämä ei myöskään muuttaisi sitä tosiasiaa, että muissa maissa olisi edelleen mahdollisuus käyttää hallintarekisteröintiä.

Miksi on avoimuuden kannalta parempi laajentaa hallintarekisteriöintiä  kuin jatkaa nykymallilla?

Uudistus antaa suomalaisille säilyttäjille tasavertaisen mahdollisuuden kilpailla ulkomaisten toimijoiden kanssa. Siten se auttaa pitämään arvopaperien säilytystä Suomessa. Mitä suurempi osa arvopaperien säilytyksestä kyetään pitämään Suomessa, sitä helpompaa on säilyttää omistustiedot avoimina.

Jos taas hallintarekisteröintiä ei kotimaassa sallita, on pelättävissä, että arvopaperisäilytystä siirtyy kiihtyvään tahtiin ulkomaille ja suomalaisen lainsäädännön ulottumattomiin. Tällöin yleisöjulkisuus heikkenee ja viranomaisten tiedonsaanti joudutaan rakentamaan yhä enemmän kansainvälisen tiedonvaihdon varaan.

Säilytystavat

Mitä eroa on suoralla omistuksella ja arvopaperien moniportaisella hallinnalla?

Suorassa omistuksessa sijoittajan omistukset kirjataan hänen omissa nimissä olevalle arvo-osuustilille, jota pidetään arvopaperikeskuksessa. Tällöin yhtiön omistajaluettelolle merkitään arvopaperin todellinen omistaja eli loppusijoittaja.

Arvopaperien moniportaisessa hallinnassa (hallintarekisteröinti) sijoittaja antaa kirjata omistamansa arvopaperit pankin nimissä olevalle arvo-osuustilille. Pankki voi antaa arvopaperit edelleen säilytettäväksi toiselle pankille tai sijoituspalveluyritykselle, jolloin säilyttäjiä on ketjussa useita. Yhtiön omistajaluetteloon merkitään tällöin hallintarekisteröinnin hoitaja.

Mikä säilytystavoissa muuttuu?

Nykyisin arvopaperien moniportaista hallintaa voivat käyttää Suomessa ainoastaan ulkomaiset sijoittajat. Uudistuksen jälkeen se on mahdollista myös suomalaisille sijoittajille. Ruotsissa on jo vastaava malli.

Miten säilytystapa jatkossa määräytyy?

Suomalainen sijoittaja voi itse valita, kumpaa säilytysmuotoa haluaa käyttää.

Miksi hallintarekisteröintiä käytetään maailmalla?

Valtaosa sijoitustoiminnasta on kansainvälistä. Jos kaikkialla olisi käytössä ainoastaan suora omistus, sijoittaja joutuisi avaamaan arvopaperisäilytyksen kaikissa niissä maissa, joissa haluaa tehdä sijoituksen.

Kun käytössä on hallintarekisteröinti, sijoittaja voi hyödyntää omaa säilyttäjäpankkiaan. Pankki voi oman säilytysketjunsa kautta ohjata sijoituksen mihin tahansa. Näin yksi sijoittaja voi omistaa esimerkiksi australialaista kaivosyhtiötä, eteläamerikkalaista teleoperaattoria ja hongkongilaista teknologiayhtiötä.

Hyödyt

Mitä tämä merkitsee tavalliselle piensijoittajalle?

Sijoittajat hyötyvät uudistuksesta, sillä arvopaperien säilytyskustannusten odotetaan laskevan, kun kilpailu lisääntyy.

Tuleeko hallintarekisteröinti sijoittajalle kalliiksi?

Sijoittajalle on kerrottava kunkin säilytysmuodon kustannuksista ja riskeistä. Sijoittaja valitsee itselleen sopivimman tai edullisimman säilytysmuodon.

Entä suomalaisille yhtiöille, jotka laskevat liikkeeseen arvopapereita?

Kilpailun odotetaan laskevan hintoja, joten yritysten pääomakustannusten pitäisi pienentyä.

Miten käy nykyisten arvo-osuustilien?

Jos sijoittaja ei tee mitään, hänen nykyinen tilinsä pysyy ennallaan. Arvojärjestelmän kokonaisrakenne ei myöskään muutu.

Mitä tapahtuu ilmaistileille?

Arvopaperikeskusasetus ei sisällä velvollisuutta tarjota sijoittajalle ilmaisia, liikkeeseenlaskijan maksamia arvo-osuustilejä. Arvopaperikeskus voi halutessaan niitä tarjota, mutta lakiin perustuvaa velvoitetta ei enää ole. Ilmaistilien osalta tarvitaan siten kahden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa kyseiset arvo-osuustilit voitaisiin lakkauttaa tai siirtää jonkun toisen tilinhoitajan hoidettaviksi.

Osakeomistusten julkisuus

Miten käy osakeomistusten julkisuuden Suomessa?

Suomessa osakeomistuksen julkisuus voidaan säilyttää nykytasolla. Suomessa toimivat arvopaperien säilyttäjät rakentavat järjestelmän, johon kootaan osakkeiden omistustiedot säilyttäjien omista asiakasjärjestelmistä. Saatavilla on osakkeenomistajan nimi ja kotikunta sekä osakkeiden laji ja lukumäärä.

Miten usein rekisteriä päivitetään?

Kyseessä ei ole rekisteri, jota päivitettäisiin, vaan tiedot haetaan reaaliaikaisesti säilyttäjien omista asiakasjärjestelmistä.

Miten esimerkiksi media käytännössä saa tiedot?

Tiedot saa ainakin Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspäätteeltä maksutta. Siirtymäaikana selvitetään, voidaanko tietoja jakaa myös verkossa. Tässä yhteydessä selvitetään tietosuojakysymykset.

Kuka maksaa uuden järjestelmän?

Säilyttäjät maksavat omien tietojärjestelmiensä muutoskustannukset. Patentti- ja rekisterihallituksen järjestelmän kustannukset katetaan valtion varoista. Valtion osuus on noin 200 000 euroa.

Mitä arvopapereita uusi järjestelmä koskee?

Ainoastaan suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita. Uuden järjestelmän ulkopuolella ovat esimerkiksi sijoitusrahasto-omistukset, joukkovelkakirjalainat, vakuutuspohjaiset sijoitustuotteet ja pankkitilit, jotka eivät nykyäänkään ole julkisia.

Miten saadaan tietoja osakkeista, jotka lasketaan liikkeeseen ulkomailla mutta joita säilytetään Suomessa?

Suomessa toimivan säilyttäjän on toimitettava tiedot myös osakkeista, jotka on laskettu liikkeelle ulkomailla.

Miksi ulkomailta ei voi saada tietoja samalla tavalla kuin kotimaasta?

Järjestelmään ei saada tietoja ulkomailla olevista säilytyksistä, koska Suomen lainsäädännöllä ei voida säätää muiden maiden järjestelmistä. EU:ssa ei ole vastaavia säännöksiä julkisten omistajatietojen toimittamisesta kuin Suomessa. Tietojensaantia turvataan kuitenkin säännöksellä, jonka mukaan liikkeseenlaskijan on tehtävä sopimus omistajatietojen toimittamisesta.

Mitä tietoja ulkomailta saadaan?

Suoran omistuksen järjestelmästä saadaan tiedot loppuomistajista. Jos käytössä on arvopaperien moniportainen hallinta (hallintarekisteröinti), saadaan tiedot ensimmäiseltä säilytystasolta. Käytännössä tiedoissa näkyy säilyttäjäpankin nimi.

Miten varmistetaan, ettei vaikutusvaltainen henkilö pääse salaamaan sidoksiaan?

Markkinoiden väärinkäyttöasetus velvoittaa pörssiyhtiöiden sisäpiiriläisiä (hallitus ja ylin johto) toimittamaan tiedot kaikista omista ja lähipiirinsä arvopaperikaupoista Finanssivalvonnalle. Lisäksi kyseiset kaupat on julkistettava pörssitiedotteella.

Viranomaisten tiedonsaanti

Miten esimerkiksi veroviranomaiset saavat kotimaassa tietoa osakeomistuksista?

Kotimaassa viranomaiset saavat samalla tavalla tietoja suorista omistuksista ja moniportaisesta säilytyksestä.

Moniportaisen säilytyksen hoitajan on pyynnöstä ilmoitettava viranomaiselle arvo-osuuksista seuraavat yksilöintitiedot:

1) omistajan nimi

2) henkilötunnus tai muu omistajan yksilöivä tunnus

3) omistajan arvo-osuuksien lukumäärä

4) arvopapereille maksetut tuotot

5) tiedot arvopaperikaupoista, jos hallintarekisteröinnin hoitaja on ollut arvopaperikauppojen välittäjä.

Entä jos arvopaperit ovat ulkomaisessa hallintarekisterissä?

Arvopaperien moniportainen hallinta (hallintarekisteröinti) vaikuttaa viranomaisten tietojensaantiin ulkomailta, koska ulkomailla toimivilta säilyttäjiltä ei välttämättä saada omistustietoja siinä laajuudessa kuin kotimaisilta toimijoilta. Syynä tähän on EU-säännösten puuttuminen.

Esitykseen on sisällytetty säännöksiä turvaamaan viranomaisten tiedonsaantia.

Jos suomalainen yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen ulkomailla, yhtiön on sovittava ulkomaisen arvopaperikeskuksen kanssa tietojen toimittamisesta. Arvopaperikeskus tai pankki toimittaa yhtiölle tiedot osakkeenomistajista.

Jos ulkomainen arvopaperikeskus tarjoaa suoran omistuksen järjestelmää, saadaan tiedot loppuomistajista. Jos käytössä on arvopaperien moniportainen hallinta, saadaan tiedot ensimmäiseltä säilytystasolta. Käytännössä tiedoissa näkyy säilyttäjäpankin nimi.

Jos ketjussa on yksikin suomalainen toimija, voidaan kotimaiset säännökset ulottaa kyseiseen toimijaan. Tällöin hallintarekisteröinnin hoitajan on pyynnöstä ilmoitettava viranomaiselle arvo-osuuksista seuraavat yksilöintitiedot:

1) omistajan nimi

2) henkilötunnus tai muu omistajan yksilöivä tunnus

3) omistajan arvo-osuuksien lukumäärä

4) arvopapereille maksetut tuotot

5) tiedot arvopaperikaupoista, jos hallintarekisteröinnin hoitaja on ollut arvopaperi-kauppojen välittäjä

Mitä tehdään, jotta viranomaiset saisivat tietoja ulkomailta?

Riskiä veroviranomaisten tiedonsaannin heikkenemisestä vähentää kansainvälinen automaattinen verotustietojen vaihto, jota viranomaiset alkavat tehdä vuoden 2017 alussa. Tietojenvaihto ehtii siten alkaa ennen kuin arvopaperin moniportainen hallinta laajenee kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.

Milloin osakkeenomistajan on ilmoitettava pörssiyhtiölle ja Finanssivalvonnalle omistuksestaan?

Arvopaperimarkkinalaissa säädetään niin sanotusta liputusilmoituksesta. Osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa pörssiyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa 5:n, 10:n, 15:n, 20:n, 25:n, 30:n, 50:n tai 90:n rajan tai kaksi kolmasosaa yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. Ilmoitus pitää tehdä myös silloin, kun osuus ylittää nämä rajat tai vähenee niiden alle.

Samat liputussäännöt pätevät myös silloin, kun osakkeenomistaja sopii järjestelystä, joka muuttaa omistusosuutta.

Helpottaako uudistus harmaata taloutta?

Suomessa esitys ei helpota harmaata taloutta, sillä viranomaisten tietojensaanti ei riipu säilytysmuodosta.

Kun arvopapereita säilytetään ulkomailla, tarvitaan EU-säännöksiä turvaamaan viranomaisten tiedonsaantia. Hallintarekisteröintiä esitetään sallittavaksi kahden vuoden siirtymäajalla, jonka kuluessa veroviranviranomaiset ehtivät aloittaa kansainvälisen automaattisen tietojenvaihdon. Tietojenvaihto heikentää mahdollisuuksia piilottaa omistuksia ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa.

Lisääkö hallintarekisteröinti rahanpesua?

Rahanpesulainsäädännön mukaan pankin tai sijoituspalveluyrityksen on tunnettava ja tunnistettava asiakkaansa. Pankki seuraa asiakkaan toimintaa, ja jos herää epäily asiakkaan varojen alkuperästä, pankki tekee ilmoituksen keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.

Pörssiosakkeiden säilyttäminen on mahdollista vain sellaisten toimijoiden kautta, jotka ovat rahanpesulainsäädännön nojalla ilmoitusvelvollisia.

Vastaava rahanpesulainsäädäntö on voimassa kaikissa EU-maissa, ja lähes kaikki muutkin valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen suosituksia. Siksi riski siitä, että hallintarekisteröinti lisäisi rahanpesua, on erittäin pieni.

Mitä muita keinoja on lisätä omistusten avoimuutta?

Valtiovarainministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan muutoksia rahanpesulainsäädäntöön. Työryhmä aikoo ehdottaa uutta julkista rekisteriä, johon kerättäisiin tiedot yritysten omistajista ja tosiasiallisista edunsaajista, kun omistus tai määräysvalta ylittää 25 prosenttia. Mietintö liittyy rahanpesudirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.

Vähentääkö hallintarekisteröinnin laajennus Suomen verotuloja 300–600 miljoonalla eurolla, kuten on väitetty?

Tämä arvio on vuodelta 2010. Tilanne on muuttunut sen jälkeen, sillä Suomi on tehnyt Yhdysvaltain kanssa FATCA-sopimuksen verotietojen vaihdosta ja EU on säätänyt automaattisesta tietojenvaihdosta eri maiden veroviranomaisten välillä.

Esityksessä ei ehdoteta muutettavan suomalaisen sijoittajan velvollisuutta maksaa Suomeen veroja.

Miten Suomi edistää tietojenvaihtoa ja avoimuutta EU:ssa?

Suomi ajaa aktiivisesti viranomaisten tietojensaannin turvaamista ja omistustietojen julkisuutta.

Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle (tiedote 2.10)

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, [email protected]

Rahoitusmarkkinat
Arvopaperikeskus EU arvopaperimarkkinat rahavarojen siirtäminen rahoitus rahoitusmarkkinat valtioliitot

Tutustu myös

Valtiovarainministerit käsittelevät euroalueen laajentumista ja finanssipolitiikan viritystä

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:7.7.2025 10.02

Hallituksen esitys rahanpesulain kokonaisuudistuksesta lausuntokierrokselle

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:2.7.2025 14.55

Asuntorahoituksen sääntelyyn ehdotetaan lisää joustavuutta

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:30.6.2025 12.17

Valtiovarainministerit keskustelevat puolustusrahoituksesta ja rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvystä

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:9.4.2025 7.33

Valtiovarainministeriö selvittää TRACE-mallin kehittämistarpeita

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:20.12.2024 13.24

Itsehallittavan identiteetin luottamusverkostoon myönnetyn valtionavustuksen määräaikaa jatketaan

VM
Tyyppi:Uutinen Julkaisuajankohta:16.10.2024 11.59
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Hankintakäsikirja
      • Valtion matkustussääntö
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot