Budjettineuvos Riitta Aejmelaeus, johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki ja johtava erityisasiantuntija Laura Pitkänen:
Niukat resurssit ja kasvava palvelutarve – vähemmällä enemmän, mutta enemmän mitä?
Kustannusvaikuttavuuden ideana on tuottaa tehokkaasti kansalaisille hyvinvointia ja terveyshyötyä, ei pelkästään palvelusuoritteita. Tämä vaatii tuekseen ajantasaista ja riittävän tarkkaa tietoa. Yhteistyö tiedon tuottamiseksi, jalostamiseksi ja viemiseksi osaksi alueiden ohjausta on jo käynnissä.
Kuluvan syksyn mittaan on käyty kiivasta keskustelua hyvinvointialueiden suurista alijäämäennusteista. Niukat resurssit ja kasvava palvelutarve johtavat toiminnan vääjäämättömään tehostamiseen, eli vähemmällä pitää saada enemmän. Keskeinen kysymys kuitenkin on; enemmän mitä?
Tuotamme kansalaisille hyvinvointia ja terveyshyötyä, ei pelkkiä palvelusuoritteita
Perinteisesti ajatellaan, että lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan tuottamalla enemmän palvelusuoritteita. Vaikuttavuusperustaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ytimessä on kuitenkin ennen kaikkea tuottaa muutosta potilaan terveydentilassa tai hyvinvoinnissa eli terveyshyötyä. Kustannusvaikuttavuus puolestaan pyrkii huomioimaan tuotettuun terveys- tai hyvinvointihyötyyn käytetyt resurssit. Sote-palveluita pitää siis pystyä tuottamaan tehokkaasti, mutta ennen kaikkea tuotettujen palveluiden ja kaiken toiminnan tulee olla vaikuttavia.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa tavoiteltu sote-menojen hillintä nojaakin vahvasti kustannusvaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Tähän työhön tarvitaan ajantasaista ja riittävän tarkkaa tietoa kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palveluiden tuotannosta ja kustannuksista. Vaikuttavuustiedon avulla voidaan myös seurata tehdäänkö kustannussäästöihin tähtäävät toimenpiteet alueilla väestön näkökulmasta kestävällä tavalla.
Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hanke vaikuttavuustiedon jäljillä
Työtä tietopohjan parantamiselle, tiedon jalostamiselle sekä käyttämiseksi päätöksenteon tukena tehdään jatkuvasti niin valtioneuvostossa, alueilla ja valtion eri virastoissa. Valtiovarainministeriön (VM) elokuussa päättyneen Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportissa kuvataan toimenpiteitä, joiden avulla kustannusvaikuttavuus voidaan viedä vielä tiiviimmin osaksi hyvinvointialueiden ohjaamista.
Hankkeen aikana toteutettiin useita selvityksiä ja pilotointeja, joissa kokeiltiin nykyisen tietopohjan tarjoamia mahdollisuuksia kustannusvaikuttavuuden arvioimisessa sekä tietopohjan parantamiseen tähtääviä menetelmiä. Esimerkkeinä tästä työstä toimii muun muassa keväällä 2023 julkaistu hyvinvointivaje.fi-sivusto, johon on koottu keskeisiä vaikuttavuusmittareita hyvinvointialueittain, sekä hyvinvointialueiden hankinta-aineistojen analyysiratkaisut, joita hyödynnetään osana Hanselin koordinoimaa hyvinvointialueiden KEINO-akatemiaa.
Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että työtä tietopohjan parantamiseksi tarvitaan edelleen, mutta jo nykyistä tietoa tulisi hyödyntää paremmin alueiden ohjaamisessa. Tärkeää on tietotuotannon ja analyysin tiiviimpi yhdistäminen valtioneuvoston hyvinvointialueohjaukseen. Tämä vaatii uudenlaista kyvykkyyttä ja yhteistyötä valtioneuvoston eri ministeriöiden, mutta myös tiedon keräämisestä ja tuottamisesta vastaavien virastojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtiokonttorin, välillä.
Yksikkökustannuksien selvittäminen edistää hyvien toimintamallien leviämistä alueille
Yhteistyö onkin jo aloitettu ja hyvänä esimerkkinä toimii hallitusohjelmassa mainittu sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannuksien asteittainen julkaiseminen, minkä avulla voidaan edistää kustannusvaikuttavien toimintamallien käyttöönottoa kaikilla alueilla.
Yksikkökustannuksia voidaan laskea eri rekisterien talous-, henkilöstö- ja toimintatietoja yhdistävällä laskentamallilla, jota on kehitetty THL:n TAHTO-projektissa osana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laajaa Toivo-ohjelmaa. Laskentamallin tietojen viemistä osaksi alueiden ohjausta edistetään VM:n, STM:n sekä THL:n aktiivisessa yhteistyössä. Yhteisenä tavoitteena onkin päästä datasta tiedon kautta tekoihin.
Tiedosta tekoihin: Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus. Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti
Riitta Aejmelaeus
Budjettineuvos
Juri Matinheikki
Johtava erityisasiantuntija
Laura Pitkänen
Johtava erityisasiantuntija
Kirjoittajat ovat valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen asiantuntijoita.