Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta

Valtiovarainministeriö
12.2.2021 14.16
Kolumni

Maanantaina 8. helmikuuta julkaistu talouskasvun tulevaisuutta käsittelevä raporttimme on herättänyt ilahduttavasti keskustelua Suomen talouden kasvunäkymistä. Raportin tavoitteena on pohtia talouden osa-alueita, joilla tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä voidaan kohentaa ja samalla vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. 

Keskustelussa on esimerkiksi epäilty, ettei havainto Suomen pysyväisluotoiselta vaikuttavasta kuilusta verrokkimaihin pitäisi paikkaansa. Tarkastelemme seuraavaksi pidemmän aikavälin skenaarioita tarkemmin.

Jääkö Suomi talouskehityksessä jälkeen muista Pohjoismaista?

EU:n ikääntymistyöryhmän (AWG) skenaarion mukaan tuottavuuden kasvu vuosina 2019–2030 olisi Suomessa keskimäärin 1,2 prosenttia, Tanskassa 1,5 prosenttia ja Ruotsissa 0,9 prosenttia. Tästä on syntynyt epäilty, ettei Suomen tuottavuuden tai bruttokansantuotteen (BKT) taso laahaisi esimerkiksi Ruotsin perässä.

Pelkkä kasvuprosenttien tarkastelu ei vielä riitä sen arvioimiseen, kasvaako tai pieneneekö maiden välinen ero. Kuilun umpeen kurominen edellyttää, että maan, jonka BKT on lähtötilanteessa verrokkia matalampi, täytyy kasvaa selvästi verrokkia nopeammin. 

Talouden tulonmuodostuskyky on oleellinen hyvinvointivaltion kestävän rahoituksen kannalta

Vuonna 2019 yksi tehty työtunti tuotti Suomessa kansantalouteen noin 62, Ruotsissa noin 70 ja Tanskassa noin 75 ostovoimakorjattua dollaria. Ikääntymisraportin skenaarion mukaan vuonna 2030 työtunti tuottaa Suomessa noin 71, Ruotsissa noin 77 ja Tanskassa noin 87 dollaria. Nopeampi tuottavuuden kasvu siis hieman kaventaa railoa suhteessa Ruotsiin. Kuilu Tanskaan kuitenkin levenee. Tuottavuutemme on siis noin 10 vuotta Ruotsia ja 15 vuotta Tanskaa jäljessä. 

Ero muihin Pohjoismaihin on vastaava, kun katsotaan BKT:ta henkeä kohti. Vuonna 2019 se oli Suomessa noin 51 700, Ruotsissa noin 55 300 ja Tanskassa noin 59 700 dollaria. Ikääntymisraportin skenaarion mukaan BKT henkeä kohden kasvaa vuosina 2019–2030 Suomessa keskimäärin 1 prosenttia, Ruotsissa noin 1,1 prosenttia ja Tanskassa peräti 1,6 prosenttia. Vuonna 2030 BKT henkeä kohti olisi Suomessa noin 56 500, Ruotsissa noin 62 200 ja Tanskassa noin 71 100 dollaria. Railo Ruotsiin ja Tanskaan siis levenee. Olisimme siis noin yhdeksän vuotta Ruotsin ja noin 12 vuotta Tanskan perässä. 

Työllisyys on kohentunut muttei riittävästi

Suomessa 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mikä on kaventanut eroa muihin Pohjoismaihin. Tarkemmin tarkasteltuna Suomessa työllisyysaste on tällä ajanjaksolla noussut suurin piirtein samaa vauhtia kuin Ruotsissa, jossa lähtötaso oli kuitenkin selvästi korkeampi. Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa, joissa työllisyysaste oli ennen vuosituhannen vaihdetta jo korkea, työllisyysaste on pysynyt suhteellisen vakaana. Työllisyyden suotuisasta kehityksestä huolimatta Suomen työllisyysaste on edelleen matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Hyvinvointivaltion kyky tulevaisuudessa

Pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää taloudelta korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Muissa Pohjoismaissa hyvinvointivaltion rahoitus on selvästi kestävämmällä pohjalla kuin Suomessa. Suomen suorituskyky on vaatimuksiin nähden selvästi verrokkeja heikompi. Muiden Pohjoismaiden korkea työllisyysaste osoittaa, että työllisyyttä on mahdollista kasvattaa. Työllisyyden kasvattaminen on yksi keskeisistä tekijöistä, joiden avulla olisi mahdollista vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Vertailuun on tuotu mukaan Espanja ja Italia osoittamaan, että Suomen työmarkkinoilla menee oikeastaan ihan hyvin. Jos haluamme turvata hyvinvointivaltion lupauksen, meidän pitää tähdätä työllisyyden ja tuottavuuden eturintamaan.

Lopuksi

Maanantaina 8. helmikuuta julkaisemamme raportti toi esiin joukon osa-alueita, joissa Suomen taloudessa on petrattavaa. Raportti myös toi esiin erityisesti huolen siitä, että taloutemme tulonmuodostuskyky ei ole riittävä kannattelemaan hyvinvointivaltiota niin kuin me sen määrittelemme Pohjoismaissa. Talouden tulonmuodostuskyky riippuu talouden rakenteista. Sitä voidaan kohentaa vain uudistamalla rakenteita. 

Ilari Ahola
Neuvotteleva virkamies

Olli Palmen
Erityisasiantuntija

Jenni Pääkkönen
Finanssineuvos

Markku Stenborg
Finanssineuvos