Suomi oli nettosaaja EU:n budjetista vuonna 2001

Nämä laskelmat perustuvat valtion tilinpäätöstietoihin eli todellisiin kunkin vuoden aikana maksettuihin menoihin ja tuloutuviin tuloihin. Vuotuisesta ajoituksesta johtuen tällöin on mahdollista, että yksittäisen vuoden tieto ei anna oikeaa kokonaiskuvaa, joka muodostuu vasta useamman vuoden tarkastelussa.

Vuoden 2000 ja 2001 väliset heilahtelut selittyvät maataloustukien maksatusten viipeillä. Vuoden 2001 toisessa lisätalousarviossa todettiin, että vuoden 2000 EU-rahoitusosuudet CAP-tukien osalta viivästyivät vuoteen 2001. Näin ollen vuodelle 2001 tilinpäätöksessä kirjatuissa maksatuksissa on sekä vuonna 2000 että vuonna 2001 maksettavaksi tarkoitettujen CAP-tukien EU-rahoitusosuudet. Vuoden 2000 rahoituksen suuruus oli 291 milj. euroa. Käytännössä tämä johtui vuoden 2000 tukien maksatuksissa tapahtuneista teknisistä viipeistä.

Valtion talousarvion EU-tulot ja -menot

Vuoden 2001 valtion tilinpäätökseen sisältyvät seuraavat valtion ja EU:n väliset maksuvirrat

Valtion tulot	milj. euroa	Valtion menot	milj. euroa
Maataloustuki	1 085	ALV-maksu	579
Rakennepoliittinen tuki	92	BKTL-maksu	534
Tullien yms. kantopalkkio	13
Muut tulot	17*)	YHTEENSÄ	1 113
		Euroopan kehitysrahasto	-
YHTEENSÄ	1 207	YHTEENSÄ	1 113

*) Valtion talousarvion ulkopuolelle maksettujen EU-tukien määräksi arvioidaan vajaat 70 milj. euroa.

Suomen kokonaistulot ja -menot

Kokonaisrahavirrat Suomen ja EU:n välillä vuonna 2001 tilinpäätöstietojen pohjalta:

Suomen tulot	milj. euroa	Suomen menot	milj. euroa
Tulot valtion talousarvioon	1 207	Maksut valtion talousarviosta	1 113
EU:n interventiokustannukset Suomessa ja Makera	108	Tullit yms. EU:lle	127
YHTEENSÄ	1 315	YHTEENSÄ	1 240

Valtion talousarvion tulot EU:lta kasvoivat vuonna 2001 yhteensä 329 milj. eurolla. Tulojen kasvu aiheutui pääosin maataloustukien kaksinkertaisesta maksatuksesta. Rakennetukien määrä väheni 364 milj. euroa.

Valtion talousarviosta maksetut EU:n budjetin rahoituserät (ALV-maksu ja BKTL-maksu) kasvoivat vuodesta 2000 yhteensä 6 milj. eurolla. Ennakoitua vähäisempi kasvu johtui lähinnä vuoden 2000 ylijäämän palautuksesta ja vuoden 2001 menojen oletettua pienemmästä kasvusta.

Valtion talousarvion ulkopuolisista eristä EU:n interventiokustannukset Suomessa laskivat vuonna 2001. EU:lle kannettujen tullien, maatalousmaksujen ja sokerimaksujen kokonaismäärä aleni yhä edellisvuosien tapaan.

Suomen nettoasema vuosina 1995 - 2001

	1995 milj. euroa	1996 milj. euroa	1997 milj. euroa	1998 milj. euroa	1999 milj. euro	2000 milj. euroa	2001 milj. euroa
Juoksevat tulot	993	870	1 040	807	929	1 026	1 315
Juoksevat menot	885	963	1 066	1 172	1236	1 246	1 240
Nettoasema	108	-93	-26	-365	-307	-220	75
Pääomasijoitukset	-87	-91	-42	-	-	-	-
Nettoasema yhteensä	21	-184	-68	-365	-307	-220	75

Asetelmasta havaitaan, että Suomen nettomaksuasema on vaihdellut vuosittain. Etenkin vuosina 1998 ja 1999 nettomaksu kohosi huomattaviin summiin. Juoksevat menot, jotka määräytyvät EU:n budjetin koon ja kansantaloudellisten suureiden, ALV-pohjan ja BKTL:n mukaan, ovat kasvaneet vuosittain suhteellisen tasaisesti. Juoksevissa tuloissa EU:lta sen sijaan on ollut heilahteluja molempiin suuntiin. Taustalla ovat pääasiassa rakennerahastoista saatujen tulojen vuosittaiset suuret vaihtelut. Vanhan rakennerahastokauden maksatukset heijastuvat erityisesti vuosina 2000 ja 2001.

Lisätietoja antaa budjettineuvos Rauno Lämsä, puh. (09) 160 33022.