Tulopoliittinen selvitystoimikunta: Funktionaalinen tulonjako Suomessa

* Funktionaalisen tulonjaon muuttuminen pääomatulojen hyväksi on ollut yleistä EU-alueella. Suomessa tulonjaon jyrkkä muutos 1990-luvulla johtui paljolti talouskehityksen poikkeuksellisuudesta. Laman alkuvaiheessa työtulojen osuus tuotannossa syntyvästä arvonlisäyksestä kohosi varsin korkeaksi, mutta työttömyyden lisääntyessä ja viennin sekä tuotannon alkaessa uudelleen elpyä niiden osuus laski muutaman vuoden aikana jyrkästi. Aleneva kehityssuunta jatkui vuosikymmenen loppuun; kansainvälisesti vertailtuna työtulojen osuus ei kuitenkaan laskenut mitenkään poikkeuksellisen matalalle tasolle. Vuonna 2001 työtulojen osuus kohosi.

* Kokonaistasolla palkkatulojen osuuden laskuun 1990-luvun alkupuoliskolla vaikutti konkursseista ja markkinaosuuksien uudelleenjaosta johtunut yritysrakenteen muuttuminen. Yritystasolla tulonjaon muutos oli lievempää.

* Kehitys on ollut toimialojen sisällä epäyhtenäinen. Laman jälkeen teollisuustuotannon kasvu perustui pitkään pääomavaltaisen vientiteollisuuden sekä erityisesti sähköteknisen teollisuuden kasvuun. Sähköteknisen teollisuuden kehitys on heijastunut voimakkaasti koko teollisuuden tuotannon ja tuottavuuden lukuihin; ilman sähköteknistä teollisuutta funktionaalinen tulonjako ei teollisuudessa olisi muuttunut enää vuoden 1993 jälkeen. Kaikilla päätoimialoilla (teollisuus, rakentaminen, palvelut) tulonjako on kuitenkin muuttunut yhdenmukaisesti.

* Maltillisten tuloratkaisujen työllisyysvaikutukset ovat olleet hyviä. Samalla ratkaisut ovat hillinneet alakohtaisten palkkaerojen kasvua, mikä on näkynyt tulonjaon muuttumisena pääomatulojen hyväksi aloilla, joilla tuottavuuskehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa. Vaikutus on ollut samansuuntainen, jos heikon tuottavuuskehityksen aloilla yritykset ovat joutuneet tehostamaan toimintojaan tai ne ovat karsiutuneet markkinoilta.

* Talouden toimintaympäristö on kansainvälistymisen myötä voimakkaasti muuttunut, millä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia työn ja pääoman väliseen tulonjakoon.

* Toteutunut tulonjaon muutos merkitsee, että parantuneen kannattavuuden vuoksi yrityksillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet selvitä normaalien suhdannelaskujen yli ilman merkittäviä työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia.

On mahdollista, että funktionaalisen tulonjaon muuttuminen pääomatulojen hyväksi sekä se, miten mm. eräät yritysjohdon palkitsemisjärjestelyt ovat olleet esillä julkisuudessa, ovat lisänneet palkankorotusvaatimuksia. Myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin, että matalan inflaation välttämättömyys edelleen sisäistetään.

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan käsityksen mukaan Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa laadittu raportti antaa hyvän ja monipuolisen kuvan tulonjaon kehityksestä ja selkiinnyttänee aiheesta käytävää keskustelua. Toimikunta pitää tärkeänä, että myös tuottavuuskehityksen osalta käynnistetään vastaavanlaisen selvitystyön valmistelu.

Selvitys on saatavissa Internetissä osoitteessa: http://www.vatt.fi