Finanssineuvos Pauliina Pekonen:
Valtion toimistojen käyttöaste on keskimäärin 28 prosenttia – uudet työnteon tavat edellyttävät muutoksia tiloihin

Valtion virastoilla ja laitoksilla on käytössään noin miljoona neliömetriä toimistotilaa, joissa työskentelee noin 50 000 valtion työntekijää. Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt ja tilojen käyttäjät ovat tehneet valtion toimistotiloissa käyttöastemittauksia. Mittausten perusteella näyttää siltä, että toimistolla on kerrallaan yleensä selvästi alle kolmannes henkilöstöstä.
Koronapandemia on muuttanut tapojamme työskennellä, liikkua ja asua. Etätyö on vakiintunut pysyväksi tavaksi tehdä työtä myös valtiolla. Mittausten tavoitteena oli selvittää läsnätyön määrää toimistolla ja tilojen käyttöä.
Valtion toimistotilojen käyttö on vakiintunut koronaa edeltävää aikaa alemmalle tasolle. Valtio huomioi tämän tulevissa tilaratkaisuissaan. Esimerkiksi valtion henkilöstö siirtyy yhä enemmän yhteiskäyttöisiin tiloihin, joissa useat virastot ja laitokset käyttävät samoja tiloja.
Tiloissa pitää ottaa huomioon uusi tapa tehdä töitä
Toimistotilojen tulee tukea parhaalla mahdollisella tavalla uutta työnteon mallia. Samalla on tärkeää energiankäytön, päästöjen ja kustannusten vähentämisen näkökulmasta tarkastella tilojen käyttöä kokonaisuutena ja luopua tarpeettomista tiloista. Valtion toimitilastrategiassakin on asetettu tavoitteeksi valtion tilojen tehostaminen ja turhasta tilasta luopuminen.
Läsnäolotiedon lisäksi on tärkeää havainnoida, mitä eri tiloja henkilöstö käyttää. Alustavasti näyttää siltä, että työpistealueita käytetään aiempaa vähemmän, ja vetäytymis- ja pistäytymistiloilla on enemmän käyttöä. Yhteiskäyttöisten toimistotilojen suunnittelussa onkin jo huomioitu vetäytymis- ja pistäytymistilojen määrän lisääminen.
Valtion henkilöstö työskentelee jatkossakin työnantajan osoittamassa toimistossa ja etänä työntekijän valitsemassa paikassa työtehtävien sen salliessa. Yhteiskäyttöisten tilojen kasvava verkosto tarjoaa myös erilaisia työskentelymahdollisuuksia eri puolille Suomea.
Mittauksia toteutettaessa havahduimme siihen, että emme saa käyttöasteista tällä hetkellä jatkuvaa luotettavaa tietoa. Kansainvälisesti on hyviä esimerkkejä siitä, miten läsnäolotietoa saadaan tietoliikenneverkkoon kirjautumisten perusteella. Selvittelemme tätä myös valtiolla.
Pauliina Pekonen
Finanssineuvos