Valtion työmarkkinalaitos tukee virastoja valtion palkkauudistuksessa
Valtion työmarkkinalaitos, VTML pitää kohtuuttomana valtion tarkastusviraston arvostelua, ettei se olisi ponnistellut työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvan palkkausjärjestelmän uudistuksen puolesta. Työtä on tehty ja sitä kannattaa tehdä, sillä uudistus on palkitseva. Valtion palkkauudistuksen etenemisvauhti ei ole VTML:n tietojen mukaan mitenkään poikkeuksellista, kun sitä verrataan vastaaviin uudistuksiin yksityisellä sektorilla. Syntyneiden sopimusten määrä ei suinkaan ole ainoa mittari tähänastisen valmistelun hyödyistä, valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto korostaa.
Palkkausjärjestelmän muutos on ennen kaikkea osa suurta toimintakulttuurin muutosta, mutta uudistuksen toteuttaminen on viime kädessä myös työ- ja virkaehtosopimusasia ja työmarkkina-asia. Tämän vuoksi Valtion työmarkkinalaitos on kytkenyt uudistuksen etenemisestä sopimisen käynnissä oleviin virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Valtion työmarkkinalaitos ei ole mukana sellaisessa valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksessa, jossa vanhaan palkkausjärjestelmään kuuluvat valtion yleiseen virkaehtosopimukseen sisältyvät palkkausperusteet sellaisenaan uudistettaisiin. Tämä kytkentä on Valtion työmarkkinalaitoksen puolelta voimassa, tulipa tulopoliittista ratkaisua tai ei.
Asian käsittelyssä sopimustoiminnan kannalta onkin edistytty viime viikkoina. Valtion palkkarakenteiden kehittämistä koskevasta palkkaohjelmasta saavutettiin Valtion työmarkkinalaitoksen sekä Akava JS:n, Pardian ja Valtion yhteisjärjestö VTY:n kesken sopimus torstai-iltana 14.11.2002 osana tulopoliittisia neuvotteluja. Ohjelmassa on sovittu välittömästi käynnistettävistä valtion työmarkkinaosapuolten yhteisistä toimista paikallisen sopimisen edistämiseksi sekä uudistuksen kokonaisaikataulusta.
Virasto- ja hallinnonalakohtaisen palkkausjärjestelmän uudistuksen valmistelu tapahtuu luonnollisesti virastoissa ja hallinnonaloilla. VTML on koko vastuualueensa huomioon ottaen suunnannut resurssejaan hyvinkin voimakkaasti niin uudistusta tukevaan koulutukseen erityisillä palkkausjärjestelmäkursseilla, laajemmilla seminaareilla ja kehittämispäivillä kuin virastokohtaisissa uudistushankkeissakin. Valtion työmarkkinalaitoksen tätä uudistusta tukevista toimista mainittakoon myös vuonna 1996 julkistettu VTML:n asiantuntijoiden kokoama julkaisu Kannustavaan palkkaukseen; Valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen. Tämä 200-sivuinen käsikirja kuvaa palkkausjärjestelmän kehittämisen kokonaisprosessin ja eri palkkatekijöiden rakentamisen.
Valtionhallinnossa on valtioneuvoston vuonna 2001 tekemän valtion henkilöstöpolitiikan linjaa koskevan periaatepäätöksen perusteella käynnissä useita tätä uudistusta tukevia valtion johtamiskulttuurin kehittämistoimia. Johdon ja johtamisen kehittämisstrategiaa valmistelevan hankkeen työ valmistuu vuodenvaihteessa. VTML on myös valmistellut useita palkkausjärjestelmän uudistamista tukevia linjauksia yhdessä valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa.
Hallinnonalat, jotka ovat uudistaneet palkkausjärjestelmänsä kuten esimerkiksi tullihallinto ja Maanmittauslaitos, ovat hyötyneetuudistuksesta toimintansa laaja-alaisessa kehittämisessä. Palkkausjärjestelmän uudistuksen toteutus on kaikille muillekin valtion virastoille ja hallinnonaloille työnantajakilpailukyvyn kannalta välttämätöntä. Niissäkin virastoissa, joissa ei vielä ole syntynyt sopimusta uudesta järjestelmästä, sen osia on jo hyödynnetty. Esimerkiksi työn vaativuuteen perustuvan osan ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvan osan valmistelun yhteydessä syntynyttä henkilökohtaisen suorituksen arviointijärjestelmää on virastoissa jo sovellettu. Samalla on saatu väline, jolla virasto voi verrata omaa palkkapoliittista linjaansa muihin vastaaviin vaativuustason tehtäviin muualla valtionhallinnossa.