Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Tuloveroasteikko vuodelle 2013

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero alarajan kohdalla, euroa	Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 100—23 900	8,00	6,50
23 900—39 100	515,00	17,50
39 100—70 300	3 175,00	21,50
70 300—100 000	9 883,00	29,75
100 000—	18 718,75	31,75

Vuoden 2013 tuloveroasteikkoon sisältyy uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Yli 100 000 euroa ansaitsevia palkansaajia arvioidaan olevan noin 50 000. Uusi tuloluokka on tarkoitus sisällyttää tuloveroasteikkoon myös vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2012 sovellettavaan asteikkoon verrattuna ylin marginaaliveroprosentti nousee 2 prosenttiyksikköä. Tulojen ollessa esimerkiksi 130 000 euroa palkansaaja maksaa keskimäärin veroa vuodessa noin 415 euroa nykyistä enemmän, jolloin verotus kiristyy 0,3 prosenttiyksikköä uuden tulorajan johdosta.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ilkka Lahti, puh. 02955 30319

Tuloverolain muutoksia

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 945 eurosta 970 euroon ja kertymäprosentti korottuu 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin. Muutos lisää käytettävissä olevaa tuloa noin 25 euroa vuodessa eli noin 2 euroa kuukaudessa 20 000–80 000 euroa työtuloa vuodessa ansaitsevilla.  Muutos kohdistuisi 8 400 - 121 400 euron työtuloille.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 850 eurosta 2 880 euroon, mikä keventää pienituloisten verotusta vajaalla 8 eurolla vuodessa. Verotus kevenee palkkatulon saajilla suunnilleen tulovälillä 5 400 - 22 400, päivärahatulon saajilla suunnilleen tulovälillä 3 000 - 17 200 ja eläketulon saajilla suunnilleen tulovälillä 10 400 - 19 600.

Eläketulon lisäveroa maksetaan 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 45 000 euroa. Lisävero kohdistuu arviolta noin 45 000 verovelvolliseen.

Kotitalousvähennys myönnetään myös ulkomaisen yrityksen myymien palvelujen osalta, kun palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen valtiossa. Vähennystä voi hakea takautuvasti vuodesta 2007 alkaen.

Veroperustemuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ilkka Lahti, puh. 02955 30319

Verosta vapaa kilometrikorvaus

Verosta vapaan kilometrikorvauksen määrä muuttuu vaiheittain siten, että kilometrikorvauksen yleistä määrää vahvistettaessa Verohallinto vähentää yksityisajojen osuutena 5 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta enimmäismäärästä. 

Vuoden 2014 alusta Verohallinto erikseen vahvistaa verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15 000 kilometrin ylittävälle osalle. Tältä osin verosta vapaa määrä on 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ilkka Lahti, puh. 02955 30319

Perintö- ja lahjavero

Sekä perintöveroa että lahjaveroa koskeviin veroasteikkoihin on lisätty uusi porras 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä vero-luokassa veroprosentti on 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuskorvauksen lahjaverovapaudesta 8 500 euron määrään asti luovutaan. Kuolinpesän varoista tehtäviin vähennyksiin ei jatkossa vaikuta se, missä maassa perinnönjättäjä ja perillinen tai testamentinsaaja on asunut.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

Veromuutoksia vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen ja pitkäaikaissäästämiseen

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä oleva eläkeikä nousee lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään (68v).  Vanhoja säännöksiä sovellettaisiin, jos vakuutus- tai pitkäaikassäästämissopimus, on tehty ja maksuja alettu maksaa ennen lain voimaantuloa Kollektiiviseen lisäeläkejärjestelyyn sovelletaan vanhoja säännöksiä, jos verovelvollinen on ollut lisäeläkejärjestelyn piirissä lain tullessa voimaan.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

Varainsiirtoverotus

Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden sekä asunto-osuuskunnan osuuksien luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Sama koskee muun sellaisen osakeyhtiön osakkeiden luovutusta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa.

Varainsiirtoveron perusteena olevaan vastikkeeseen luetaan osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle. Vastikkeeseen luetaan samoin osakkeisiin kohdistuva osuus rakentamisaikaisista lainoista, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole vielä tehty.

Rakentamisaikana tai aiemmin tapahtuvissa luovutuksissa vastikkeeseen luetaan luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista omistusoikeuden siirtymisajankohtana tai silloin, kun rakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi.

Kaikkien arvopaperien luovutuksissa vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi.

HUOM. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen. 

Kuntien kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvien määräaikaisten verovapauksien soveltamisaikaa jatketaan koskemaan vuosina 2013 – 2016 tapahtuvia luovutuksia.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

YLE-vero

Televisiomaksusta luovutaan ja käyttöön otetaan yleisradiovero. Henkilön YLE-vero on 0,68 prosenttia verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä tai sitä korkeammasta YEL:n tai MYEL:n mukaisen työtulon yhteismäärästä. Vähimmäismäärä on 50 euroa ja enimmäismäärä 140 euroa. Veroa ei määrätä alle 18-vuotiaille. Vero kannetaan ennakonpidätyksen yhteydessä.

Liike- tai ammattitoimintaa taikka maataloutta harjoittavan yhteisön, jonka verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on maksettava veroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla 50 000 euron ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 3 000 euroa. Verosta vapautettuja ovat mm. asunto-osakeyhtiöt.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

Nettokorkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen

Yhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden nettokorkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan. Rajoitusta sovelletaan elinkeinotulolähteessä. Nettokorkomenoilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä korkomenoja. Nettokorkomenot voidaan vähentää 500 000 euroon saakka. Nettokorkomenojen ylittäessä 500 000 euroa vähennyskelpoisia ovat nettokorkomenot, joiden määrä vastaa enintään 30 prosenttia niin sanotusta oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Oikaistulla elinkeinotoiminnan tuloksella tarkoitetaan elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot, verotuksessa vähennyskelpoiset poistot, rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset sekä konserniavustuslain mukaiset saadut konserniavustukset ja josta on vähennetty annetut konserniavustukset. Nettokorkomenot ovat vähennyskelvottomia siltä osin kuin ne ylittävät 30 prosenttia velallisen oikaisutusta elinkeinotoiminnan tuloksesta Vähennyskelvottomien korkomenojen enimmäismäärä on kuitenkin enintään etuyhteysyrityksille verovuonna maksettujen korkomenojen suuruinen. Lisäksi eräissä laissa säädetyissä tilanteissa korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovelleta. Verovuoden vähennyskelvottomat korkomenot voidaan vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrään saakka.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén puh. 02955 30163

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2013 – 2015 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Ann-Mari Kemell puh. 02955 30080

Ns. bisnesenkeleiden verovähennys

Kohdeyhtiöstä riippumaton bisnesenkelinä toimiva yksityinen sijoittaja voi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 - 2015 lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä.

HUOM. On tärkeää huomata, että vaikka eduskunta nyt hyväksyy lain, niin se tulee voimaan erillisellä asetuksella vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin komissio on hyväksynyt järjestelmän yhteismarkkinoille sopivaksi. Verovähennyksen saa vain sijoituksista, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.

Vähennyksen vähimmäismäärä on 5000 euroa ja enimmäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Vähennyksen saa siis 10 000 – 150 000 euron suuruisen sijoituksen perusteella. Yksittäinen sijoittaja voi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä on yhteensä 150 000 euroa vuodessa 300 000 euron suuruisten sijoitusten perusteella. Kohdeyhtiön veronhuojennukseen oikeuttava sijoitusten enimmäismäärä on 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana.

Sijoitus tulee tehdä pieneen yritykseen, jolla on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma tai liikevaihto on alle kymmenen miljoonaa euroa.

Verotuksessa vähennettyä määrää vastaava määrä vähennetään osakkeiden hankintamenosta osakkeita myöhemmin luovutettaessa ja luovutusvoittoa tai –tappiota laskettaessa. Vähennys palautetaan sijoittajan tuloon myös silloin, kun osakkeet luovutetaan vastikkeetta tai kohdeyhtiö lopettaa elinkeinotoiminnan harjoittamisen.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Jari Salokoski, puh. 02955 30437

Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta lisävähennys

Yritykset voivat tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan lisävähennyksiä vuosina 2013 - 2015. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella.

Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on  400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398

Pankkivero

Talletuspankeilta kerätään pankkiveroa, joka on 0,125 prosenttia pankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärästä.  Verovuoden pankkiveron suuruus perustuu vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Riskipainotettujen erien määrä muodostaa osan pankkien vakavaraisuuden laskennan tunnusluvuista, jotka pankin on ilmoitettava niiden toimintaa valvovalle Finanssivalvonnalle.  Pankkivero ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Pankkiveroa kerätään verovuosina 2013 - 2015.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089

Polttoaineiden verotus

Lämmitykseen käytettävien polttoaineiden samoin kuin voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroon vaikuttavaa hiilidioksidiosuuden arvoa korotetaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 30 eurosta 35 euroon. Energiasisältöveron osuus alenee 7,70 eurosta 6,65 euroon megawattitunnilta.  Mäntyöljyn veroa korotetaan saman verran kuin raskaan polttoöljyn osalta. Maakaasusta kannetaan alennettua energiasisältöveroa 4,45 euroa megawattitunnilta vuoden 2014 loppuun. Lämmityspolttoaineista turpeen verotukseen ei tule muutoksia.

Kaupallisen vesiliikenteen polttoaineiden verottomuus laajenee koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen puh. 02955 30372

Arvonlisäverolain ja vakuutusmaksuverolain muutokset

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin.Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta korotetaan 13 prosentista 14 prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava korotetaan 9 prosentista 10 prosenttiin. Vakuutusmaksuvero nousee 23 prosentista 24 prosenttiin.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, puh. 02955 30542

Arvonlisäverotuksessa laskutukseen liittyvistä säännöksistä

Arvonlisäverolakiin on tehty laskutusta koskevan Euroopan unionin direktiivin edellyttämät muutokset. Lakiin on otettu säännös siitä, missä tilanteissa Suomen laskutusta koskevia säännöksiä sovelletaan. Jäsenvaltioiden rajat ylittäviä liiketoimia koskevien laskujen antamiselle on asetettu määräaika. Laskujen tietosisältövaatimuksiin on tehty pienehköjä muutoksia. Kevennettyihin laskun tietosisältövaatimuksiin liittyvä vähäisen laskun enimmäisarvo on nostettu 400 euroon. Lakiin on myös otettu säännös sekä paperisten että sähköisten laskujen alkuperän aitouden ja sisällön muuttumattomuuden varmistamisvelvollisuudesta.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila, puh. 02955 30201

Tullin organisaatio uudistuu

Nykyistä kaksiportaista tullilaitoksen organisaatiota uudistetaan siten, että Tullihallituksesta, sen alaisista viidestä tullipiiristä ja tullilaboratoriosta muodostetaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle Tulli-niminen viranomainen. Tullin yksiköistä ja niiden tehtävienjaosto säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tullin tehtävät eivät muutu.

Lisätietoja: Finanssineuvos Ismo Mäenpää, puh. 02955 30231

Verotusmenettelyyn ja muutoksenhakuun muutoksia

Vuoden 2013 alusta verotuksen ennakollista oikeusturvajärjestelmää yhtenäistetään siten, että tuloverotuksen ennakkotietomenettely muutetaan ennakkoratkaisumenettelyksi ja ratkaisut tulevat valituskelpoisiksi.

Arvonlisäverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja arpajaisverotuksessa otetaan käyttöön menettely, joka siirtää muutoksenhaussa prosessinjohdon nykyistä selkeämmin hallinto-oikeudelle. Myös eräitä muita verotuksen muutoksenhakumenettelyitä yhtenäistetään ja selkeytetään.

Verosta vapauttamista koskevat säännökset muuttuvat siten, että Verohallinto ratkaisee verosta vapauttamista koskevat hakemusasiat, kuitenkin siten, että kunta ratkaisee kunnallisverosta tai kiinteistöverosta vapauttamista koskevat asiat, jos kunta pidättää ratkaisuvallan itselleen.

Verohallinnon kantamien verojen ja maksujen lykkäystä sekä maksujärjestelyä koskevat säännökset yhdistetään maksujärjestelyksi.

Verotililaissa säädettyä myöhästymismaksua lievennetään siten, että myöhästymismaksu lasketaan 15 prosentin vuotuisen korkokannan mukaisesti, ja sen enimmäismäärä verolajilta on 15 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä, kuitenkin enintään 15 000 euroa. Työnantajan sosiaaliturvamaksun palautusmenettely muuttuu vastaamaan muita verotililain soveltamisalaan kuuluvia veroja.

Uusi ennakkopäätösvalitusmenettely tulee voimaan vuonna 2014. Tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa mahdollistetaan ennakkopäätösvalituksen tekeminen oikaisuvaatimusmenettelyssä annetusta verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä suoraan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely ennakkopäätösvalituksena edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden antamaa valituslupaa ja valituslupa voidaan myöntää vain ennakkopäätösperusteella. Menettely edellyttää myös muutoksenhakijan vastapuolen suostumusta asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena. Menettelyllä pyritään nopeuttamaan laintulkintaa koskevan oikeuskäytännön syntymistä ja edistämään verotuksen ennakoitavuutta, yhtenäisyyttä jaoikeusvarmuutta. Ennakkopäätösvalitusta koskeva menettely olisi poikkeuksellista ja kyseessä tulisi olla ennakkopäätösluonteinen selkeän oikeuskysymyksen sisältävä tapaus. Lakia sovelletaan vuoden 2014 alusta.

Lisätietoja: ylitarkastaja Timo Annala, puh. 02955 30318

Muita muutoksia

Kuntien yhdistymiset

Karjalohjan kunta liittyy Lohjan kaupunkiin, Lohjan kaupunki ja Nummi-Pusulan kunta yhdistyvät (kunnan nimi Lohja), 

* Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat ja Oulun kaupunki yhdistyvät (kunnan nimi Oulu)
* Alavuden kaupunki ja Töysän kunta yhdistyvät (kunnan nimi Alavus)
* Kuopion ja Nilsiän kaupungit yhdistyvät (kunnan nimi Kuopio)
* Kerimäen ja Punkaharjun kunnat sekä Savonlinnan kaupunki yhdistyvät (kunnan nimi Savonlinna)
* Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyvät (kunnan nimi Vaasa)
*  Kesälahden kunta ja Kiteen kaupunki yhdistyvät (kunnan nimi Kitee)
* Raahen kaupunki ja Vihannin kunta yhdistyvät (kunnan nimi Raahe)
* Mikkelin kaupunki sekä Ristiinan ja Suomenniemen kunnat yhdistyvät (kunnan nimi Mikkeli)
* Kiikoisten kunta ja Sastamalan kaupunki yhdistyvät (kunnan nimi Sastamala)

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 02955 30027

Matkakustannusten korvauksia koskeva virka- ja työehtosopimus

Valtion matkakustannusten korvaamisesta tehtyä virka- ja työehtosopimusta tarkistetaan 1.1.2013 alkaen. Neuvottelutuloksen mukaan henkilöauton kilometrikorvaus pysyy senttimääräisesti samalla tasolla kuin vuonna 2012. Laskennassa on otettu huomioon tasoa alentavana tekijänä 5 prosentin yksityisajojen osuus samalla tavalla kuin Verohallinnon verottomia matkakustannusten korvauksia koskevassa päätöksessä. Muiden kulkuvälineiden kilometrikorvaukset alenevat ja matkustussääntöön liittyvien ns. lisäsenttien tasot pidetään ennallaan. Yhteensä kilometrikustannuskorvausten arvioidaan laskevan noin 0,1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.

Kotimaan kokopäivärahaa ja osapäivärahaa nostetaan 1.1.2013 alkaen siten, että kokopäiväraha nousee 36 eurosta 38 euroon ja osapäiväraha 16 eurosta 17 euroon. Ateriakorvaus nousee kokopäivärahan mukaisesti 9 eurosta 9,50 euroon. Kotimaan päivärahamenojen arvioidaan nousevan ratkaisun seurauksena noin 5,8 prosentilla vuoteen 2012 verrattuna.

Kotimaan majoituskorvausten ja ulkomaan hotellikorvaustasojen enimmäismäärät pysyvät vuoden 2012 tasolla. Ulkomaan päivärahoja tarkistetaan 1.1.2013 alkaen todettujen kustannusmuutosten mukaisesti. Ulkomaanmatkojen maakohtaisilla käyntimäärillä painottaen ulkomaan päivärahat pysyvät keskimäärin vuoden 2012 tasolla.

Virka- ja työehtosopimusratkaisun tarkistamisen kustannusvaikutus valtion budjettitalouden piirissä on 1,1 prosenttia eli noin 1,4 milj. euroa.

Lisätietoja: neuvottelevavirkamies Joanna Autiovuori, puh. 02955 30268

Arvopaperimarkkinoita koskevat säännökset uudistettu

Vuodenvaihteessa voimaan tulevien uusien arvopaperimarkkinoita koskevien lakien myötä arvopaperimarkkinalainsäädännön rakenne on uudistettu ja muun muassa arvopaperimarkkinalaki jaettu useammaksi laiksi. Uudistus on osa tavoitetta parantaa arvopaperimarkkinalainsäädännön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Arvopaperipörssistä, monenkeskisestä kaupankäyntijärjestelmästä ja osakekaupankäynnin läpinäkyvyydestä säädetään jatkossa uudessa rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annettavassa laissa. Arvopaperien selvitystoiminnasta säädetään puolestaan uudessa laissa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta.  Sijoituspalvelutoiminnan menettelytapoja koskevat säännökset on keskitetty sijoituspalveluyrityksistä annetun lain pohjalle säädettyyn uuteen sijoituspalvelulakiin. Sijoituspalvelulakiin on yhdistetty nykyisin erillisiin lakeihin sisältyvät säännökset sijoituspalveluyrityksistä ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa.

Johdannaispörssitoimintaa koskeva sääntely on yhdistetty pörssin ylläpitämää säänneltyä markkinaa koskevan sääntelyn kanssa rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annettavaan lakiin. Johdannaiskauppojen selvitystoimintaa koskeva sääntely on yhdistetty arvopaperikauppojen selvitystoimintaa koskevan sääntelyn kanssa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettavaan lakiin.

Uudessa laissa arvopaperitileistä säädettäisiin arvopaperien välillisestä säilyttämisestä ja siihen liittyvistä tilinhaltijan oikeuksista. Lailla selkeytetään arvopapereita koskevien esineoikeudellisten kysymysten oikeustilaa. Erityisesti säilyttäjän konkurssitilanteessa olisi sijoittajan suoja nykyistä selvempi. Lisäksi säätämällä säilytyspalvelut sijoituspalvelulaissa luvanvaraisiksi palveluiksi korostetaan asiakkaiden varojen säilyttämisessä noudatettavaa erityistä huolellisuutta

Uudessa arvopaperimarkkinalaissa säädetään jatkossa kolme keskeistä arvopaperimarkkinalainsäädännön yleissäännöstä, joita ovat hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn sekä totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antamisen kiellot sekä riittävien tietojen tasapuolinen pitäminen saatavilla. Lisäksi lukuisia listayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja julkisia ostotarjouksia koskevia säännöksiä on täsmennetty erityisesti yhtiöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi.

Finanssivalvonnan käytössä olevan hallinnollisen seuraamusjärjestelmän käyttöala laajenee sekä ankaroituu. Muutoksilla varaudutaan osaltaan vireillä oleviin EU-lainsäädännön muutoksiin. Seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset ovat Finanssivalvonnasta annetussa laissa, mutta teot, joiden vastaisesta toiminnasta seuraamuksia voidaan määrätä, on kuvattu kussakin erillislaissa. Ankarimmat yli miljoonan euron suuruiset hallinnolliset seuraamukset määräisi jatkossa Finanssivalvonnan sijaan Markkinaoikeus.

Uuteen arvopaperimarkkinalakiin sisältyy säännökset, joiden seurauksena pörssiyhtiöiden sisäpiiriläisten ja näiden lähipiirinjulkiset sisäpiirirekisterit keskitetään yhteen ja niiden ylläpito olisi jatkossa Finanssivalvonnan tehtävä. Muutoksella tehostetaan sisäpiirirekisterien luotettavuutta ja parannetaan sijoittajien mahdollisuuksia saada tietoja. Nämä säännökset tulevat voimaan kuitenkin vasta pitkän siirtymäajan jälkeen, sillä niiden lopullinen sisältö ratkeaa parhaillaan neuvoteltavana olevan markkinoiden väärinkäyttöä koskevan EU-asetuksen myötä.

Säännöksiä, jotka koskevat arvopaperinvälittäjien ja muiden markkinaosapuolten sisäpiiriläisille asetettua velvoitetta tehdä osakeomistuksiaan koskevia sisäpiiri-ilmoituksia, ei uusissa laeissa poisteta. Vaikka sääntely tältä osin onkin kansallista ja poikkeaa muiden EU-maiden sääntelystä, on julkisuudella ja läpinäkyvyydellä arvioitu olevan merkitystä väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä.

Lisäksi uudessa lainsäädännössä täsmennetään muun muassa vahingonkorvausta koskevaa sääntelyä sekä tehostetaan Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa.

Uudistus ei pidä sisällään ehdotuksia julkisuudessa paljon esillä olleesta hallintarekisteröinnin laajennuksesta.

 Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Tuija Taos, puh. 02955 30309

Loput valtion eläkeasiat Valtiokonttorista Kevaan

Valtion eläkkeiden työnantajiin liittyvät tehtävät Valtiokonttorista siirtyvät vuoden 2013 alusta Kevan hoidettaviksi. Näitä tehtäviä ovat palvelussuhderekisteri, eläkemaksujen perintä ja tarkastaminen sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät. Kaiku-työhyvinvointipalvelut eivät siirry Kevaan, vaan ne hoidetaan jatkossakin Valtiokonttorissa. Valtiokonttoriin ei vuodenvaihteen jälkeen jää valtion eläketurvaan liittyviä tehtäviä. Keva on jo vuodesta 2011 alkaen hoitanut valtion eläkelain piiriin kuuluvien henkilöasiakkaiden eläkkeen hakemiseen ja maksamiseen sekä neuvontaan liittyvät asiat.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa valtion eläkejärjestelmän toimeenpanoa, välttää kaksinkertaista työtä sekä aikaansaada kustannussäästöjä valtion eläkejärjestelmän toimeenpanossa.

Tehtävien siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta eikä eläkevarojen sijoittamista. Valtion eläkkeet rahoitetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta.

Lisätietoja: finanssineuvos Asko Lindqvist, puh. 02955 30415