EN FI SV

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikollisesta tai laittomasta alkuperästä olevat varat pyritään kierrättämään laillisen maksujärjestelmän läpi varojen tosiasiallisen luonteen, alkuperän tai omistajien peittämiseksi. Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan laillista tai laitonta alkuperää olevien varojen hankkimista tai keräämistä terroristiseen tarkoitukseen.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen sääntely

Euroopan unionissa rahanpesudirektiivillä säännellään rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi on vuodelta 2015 ja siihen on tehty muutoksia viidennellä rahanpesudirektiivillä vuonna 2018. Lisäksi rahanpesun estämisestä säädetään myös niin sanotussa EU:n maksajan tiedot -asetuksessa.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevassa laissa (jäljempänä rahanpesulaki, 444/2017) säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamista ja selvittämistä sekä tehostetaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Kansallinen lainsäädäntö perustuu rahanpesudirektiiveihin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) voimassa oleviin suosituksiin (FATFista lisää tietoa myöhemmin tekstissä).

Keskeiset toimijat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä Suomessa.

(Klikkaa kuva suuremmaksi)

Ministeriöt

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö toimivat vastuuministeriöinä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Keskeisiä muita tähän työhön osallistuvia ministeriöitä ovat oikeusministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesulaista, sen nojalla annettavista asetuksista sekä kansallisesta rahanpesun riskiarvion laadinnasta. Valtiovarainministeriö vastaa myös FATF-asioiden koordinaatiosta kansallisella tasolla.

Sisäministeriö vastaa rahanpesun selvittelykeskuksesta annetusta laista (445/2017) ja sen nojalla annettavista säädöksistä sekä terrorismin rahoittamisen kansallisen riskiarvion laadinnasta. Sisäministeriö vastaa lisäksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian alaisesta toimenpidesuunnitelmasta.

Ulkoministeriö vastaa YK:n ja EU:n finanssipakotteiden noudattamisen valvonnan koordinoinnista Suomessa.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus

Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä. Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävänä on muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, rahanpesuilmoitusten vastaanottaminen ja analysointi ja yhteistyö keskeisten tahojen kanssa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa. Rahanpesun selvittelykeskus tekee varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain mukaiset jäädyttämispäätökset. Jäädyttämispäätösten tarkoituksena on estää päätöksen kohteena olevaa henkilöä, ryhmää tai yhteisöä kanavoimasta hallinnassaan olevaa varallisuutta terroristisiin tarkoituksiin.

Valvontaviranomaiset

Rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia valvovia viranomaisia ovat finanssisektorin ilmoitusvelvollisten osalta Finanssivalvonta, mannermaan rahapelitoiminnan osalta Poliisihallitus, tilintarkastajien osalta Patentti- ja rekisterihallitus ja muiden ilmoitusvelvollisten osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset vastaavat Ahvenanmaan rahapelitoiminnan ja kiinteistönvälitystoiminnan valvonnasta. Lisäksi Suomen Asianajajayhdistys valvoo asianajajia.

Suojelupoliisi

Suojelupoliisin tehtävänä on ennaltaehkäistä ja torjua kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia mukaan lukien terrorismia.

Patentti- ja rekisterihallitus

Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää rekisteriä tosiasiallisista edunsaajista.

Financial Action Task Force (FATF)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n yhteydessä toimiva hallitusten välinen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force) tekee rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen vastaista kansainvälistä yhteistyötä. Ryhmä kehittää ja antaa suosituksia sekä seuraa niiden täytäntöönpanoa jäsenmaissa vuosittaisilla kyselyillä ja määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.

Suomi on ollut FATFin jäsen vuodesta 1991. FATF on julkaissut 40 rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämisen suositusta, joita FATFin jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet noudattamaan. Suositukset uudistettiin kokonaisuudessaan viimeksi vuonna 2012 ja niihin on senkin jälkeen tehty yksittäisiä täsmennyksiä.

Suomen uusin maa-arviointi on valmistunut keväällä 2019 (julkistettu 16.4.2019). Suomen maa-arvioinnin ensimmäistä seurantaraporttia on määrä käsitellä FATFissa kesäkuussa 2020.

FATFin yleiskokous kokoontuu kolme kertaa vuodessa.

Viimeisimmät FATFin työryhmäkokoukset pidettiin virtuaalisina kesäkuun aikana, ja virtuaali-Plenary kokoontui 24.6.2020. Kiina toimi puheenjohtajana. Yhteenveto yleiskokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista on luettavissa FATFin sivuilla.

FATF ylläpitää listauksia valtioista, jotka ovat erilaisten toimenpiteiden kohteina. FATF käyttää listauksistaan seuraavia nimiä:

  • Lisääntyneen monitoroinnin kohteena olevat lainkäyttöalueet (Jurisdictions under Increased Monitoring), FATF ei vaadi tehostetun due diligence - periaatteen soveltamista näihin lainkäyttöalueisiin, mutta kannustaa jäseniään huomioimaan riskianalyyseissään FATFin esittämät havainnot.
  • Toimenpiteiden kohteena olevat suuririskiset valtiot ja alueet (High-Risk Jurisdictions subject to a Call for Action, entinen Public Statement), joiden kohdalla FATF edellyttää soveltamaan tehostettuja due diligence - menettelyjä, ja vakavimmissa tapauksissa kehotetaan toteuttamaan vastatoimia kansainvälisen rahoitusjärjestelmän suojelemiseksi näiden maiden edustamilta rahanpesun, terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen riskeiltä.

Päivitetyt tiedot ja kriteerit listauksille löytyvät FATFin verkkosivuilta Jurisdictions under Increased Monitoring ja High-Risk Jurisdictions subject to a Call for Action.

FATFin presidentti on antanut 1.4.2020 tiedotteen siitä, miten FATFin standardeja tulisi noudattaa COVID-19 aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Tiedotteessa presidentti Xiangmin Liu rohkaisee hallituksia tekemään yhteistyötä rahoituslaitosten ja muiden yritysten kanssa, jotta FATFn standardeihin sisältyvää riskiperusteista lähestymistapaa (risk-based approach) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä hyödynnettäisiin riittävästi ja jotta uudet nousevat riskit havaittaisiin. Tiedotteessa on myös muita suosituksia, kuten kehotus käyttää vastuullisesti etäasiointia ja etätunnistaumisvälineitä. Tiedote on luettavissa FATFin sivuilla.

 

EU:ssa tapahtuva yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisessä

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevia asioita käsitellään Euroopan unionissa EU:n rahoitus- ja talousasioiden neuvostossa (ECOFIN-neuvosto). ECOFIN-neuvosto on hyväksynyt 4.12.2018 rahanpesunvastaisen toimintasuunnitelman (katso toimintasuunnitelma komission verkkosivuilta). Suomen EU-puheenjohtajakauden yhtenä tavoitteena oli, että ECOFIN-neuvostossa 5.12.2019 hyväksytään päätelmät rahanpesusääntelyn strategisista tavoitteista.

Valtiovarainministeriö osallistuu EU:n rahoituspalvelukomitean ja talous- ja rahoituskomitean kokouksiin, jotka käsittelevät myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia asioita. Ko. komiteat myös valmistelevat ECOFIN-neuvoston käsiteltäväksi meneviä asioita.

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö osallistuvat Euroopan komission rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiseen asiantuntijaryhmään (Expert Group on Money Laundering and Terrorist Financing), joka kokoontuu useita kertoja vuodessa. Asiantuntijaryhmä käsittelee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ajankohtaisia eurooppalaisia ja myös globaaleja kysymyksiä, kuten lainsäädännön täytäntöönpanoa, markkinailmiöitä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä

Vuonna 2019 voimaanastunut laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä (571/2019) edesauttaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. Lain mukaisesti Tulli perustaa pankki- ja maksutilirekisterin ja antaa määräyksen tiedonhakujärjestelmästä.

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä koostuu kahdesta kokonaisuudesta: pankki- ja maksutilirekisteristä (Tilirekisteri) ja tiedonhakujärjestelmistä. Ilmoitusvelvolliset koostuvat luottolaitoksista, maksulaitoksista, sähkörahayhteisöistä sekä virtuaalivaluutan tarjoajista. Ilmoitusvelvolliset tarjoavat tietonsa joko rakentamaansa tiedonhakujärjestelmään tarjotun rajapinnan välityksellä tai toimittamalla tiedot tilirekisteriin. Tulli toteuttaa Tilirekisterin ja rakentaa rajapinnan, jota kautta finanssialan toimijat voivat tuoda tiedot Tilirekisteriin. Lisäksi Tulli on toteuttanut rajapinnan, jonka avulla toimivaltaisten viranomaisten ja asianajajayhdistysten tietojärjestelmät voivat tehdä kyselyitä Tilirekisteristä. Toimivaltaiset viranomaisten ja asianajajayhdistysten tietojärjestelmät tekevät kyselyt suoraan ilmoitusvelvollisten tiedonhakujärjestelmiin.

 

Sivun yhteyshenkilö: Maarit Pihkala, Jaana Vehmaskoski

[email protected]

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa suureksi osaksi EU-sääntelyyn. Jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään, millaisia hallinnollisia seuraamuksia määrätään silloin kun rikotaan joko suoraan sovellettavia EU-asetusten säännöksiä tai EU-direktiivien pohjalta laadittuja kansallisia säännöksiä.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää hallinnollisten seuraamusten sijasta rikosoikeudellisista seuraamuksista. Vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten säätäminen on jätetty pääsääntöisesti jäsenvaltioiden itse harkittavaksi.

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa EU-säädösten mukaisesti laajaan hallinnollisten seuraamusten soveltamisalaan. Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut voivat olla oikeushenkilöiden osalta enimmillään 15 % konsernin liikevaihdosta ja luonnollisten henkilöiden osalta 5 miljoonaa euroa.

Hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan määräämistä seuraamuksista voi valittaa Helsingin hallinto-oikeudelle.

Tietyt vakavimmat teot ja laiminlyönnit on myös kriminalisoitu joko rahoitusmarkkinalainsäädännössä tai rikoslaissa. Esimerkiksi rikoslain 51. luku sisältää säännökset sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, kurssin vääristämisestä sekä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Useisiin rahoitusmarkkinasäännöksiin sisältyy myös omat vahingonkorvaussäännökset.

Sivun yhteyshenkilö: Janne Häyrynen

[email protected]

Lisätietoa

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä (Finlexissä)

FATF (Financial Action Task Force)

FATF Suomen maa-arvio - Finland's measures to combat money laundering and terrorist financing

FATF Business Bulletin (FATFin uutiskirjeet)

Neljäs rahanpesudirektiivi

Viides rahanpesudirektiivi

Toinen maksajan tiedot -asetus

Euroopan pankkivalvontaviranomaisen raportit

Baselin pankkivalvontakomitea

Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma

Rahanpesun selvittelykeskus (Keskusrikospoliisin verkkosivut)

Finanssivalvonta - Rahanpesun estämisen verkkosivut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto - Rahanpesulain valvonta

Ulkoministeriö - Pakoteasiat

Helsingin ulosottovirasto - Pakoteasiat

Sisäministeriö - Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan verkkosivut

Patentti- ja rekisterihallitus - Kaupparekisterin edunsaajatiedot -verkkosivu

Tullin verkkosivu pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä