Hallitus sopi vuoden 2024 toisesta lisätalousarvioesityksestä
Hallitus sopi neuvottelussaan tiistaina 21. toukokuuta kuluvan vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys tukee hallituksen tavoitetta pitää julkisen talouden alijäämä alle 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2024.
Vuoden 2024 toinen lisätalousarvioesitys vähentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta 53 miljoonalla eurolla. Varsinaiset tulot kasvavat 141 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä vähentävät valtion nettolainanoton tarvetta lähes 194 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 12,7 miljardia euroa vuonna 2024. Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2024 lopussa arvioidaan olevan noin 169 miljardia euroa, mikä on noin 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkista taloutta vahvistetaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyn välttämiseksi
Vuoden 2024 toinen lisätalousarvioesitys sisältää hallituksen kevään kehysriihessä tekemän sitoumuksen mukaisesti julkista taloutta vahvistavia toimia EU:n liiallisen alijäämän menettelyn välttämiseksi. Näitä ovat muun muassa yleisen arvonlisäverokannan nosto sekä tarkentuneiden tarvearvioiden ja maksuaikataulujen perusteella tehtyjä tarkistuksia esimerkiksi energiatukiin, maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin sekä EU-jäsenmaksuun. Välttämättömiä panostuksia toteutetaan julkisen talouden liikkumatilan mahdollistamissa rajoissa. Liiallisen alijäämän menettely on mahdollista välttää, jos 3 prosentin alijäämäviitearvon ylitys on vähäinen ja väliaikainen. Tämä tarkoittaa, että hallituksen tälle vuodelle suunnitteleman julkisen talouden alijäämän tulee pysyä alle 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen. Ylitys on väliaikainen, sillä EU:n komission ennusteen mukaan Suomen alijäämä laskee vuonna 2025 jälleen 3 prosentin viitearvon alapuolelle 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Hallitus päätti lisäpanostuksista liikennehankkeisiin menokehyksen ja hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman puitteissa
Hallitus laittaa liikkeelle useita merkittäviä liikennehankkeita eri puolilla Suomea vauhdittamaan alueiden kasvua ja nopeuttamaan rakennusalan toipumista taantumasta.
Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa ehdotetaan käynnistettäväksi seuraavat hankkeet: 1) Valtatie 5 Leppävirta—Kuopio (ehdotettu valtuus 180 miljoonaa euroa), 2) Valtatie 8 Edsevö—Lepplax (ehdotettu valtuus 24 miljoonaa euroa), sekä 3) Rantaradan kehittäminen Kauklahti—Karjaa (ehdotettu valtuus 30 miljoonaa euroa). Investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet eivät lisää valtion velanottotarvetta.
Suomi tulouttaa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta saatuja tukia yhteensä 51,1 miljoonalla eurolla liikenteen hankkeisiin. Tuesta kohdennetaan yhteensä 11,2 miljoonaa euroa Länsirata Oy:lle. Lisäksi ohjelmasta saaduilla tuilla ehdotetaan rahoitettavaksi vuoden 2024 määrärahatarpeen osalta seuraavia hankkeita: Valtatie 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta (Pori ja Ulvila), Valtatien 21 Ailakkalahti—Kilpisjärvi, Enontekiö parantaminen sekä eritasoliittymän rakentaminen Valtatielle 3 Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalle.
Valtatielle 15 Kotkan sisääntulotie (Hyväntuulentie) ehdotetaan myönnettäväksi 8,17 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024. Lisäksi valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyjä parannetaan Jalasjärvellä Kurikassa. Hankkeelle ehdotetaan 11 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2024.
Lisäksi ehdotetaan 1,45 miljardin euron valtuuden myöntämistä pitkäkestoisiin (20–21 vuoden) maantielauttaliikenteen palvelusopimuksiin. Esitettävä valtuus ja palvelusopimukset eivät edellytä lisämäärärahaa, vaan rahoitus sisältyy perusväylänpidon vuotuiseen määrärahakehykseen.
Välttämättömiä lisämäärärahoja välineellistetystä laittomasta maahantulosta aiheutuneisiin kustannuksiin ja Ukrainalle annetun tuen korvaamiseen
Välineellistetystä laittomasta maahantulosta aiheutuneisiin kustannuksiin ehdotetaan Rajavartiolaitokselle 3,3 miljoonaa euroa, poliisille noin 0,5 miljoonaa euroa ja Tullille noin 0,7 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisäksi 11 miljoonaa euroa radioteknisen valvontajärjestelmän (RTV) investointimenoihin.
Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa rajamenettelyä sekä kansalaisuuslain muuttamista koskevien hallitusten esitysten mukaisiin menoihin.
Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään valtuuteen (UKR 2023), jonka kokonaismäärä nousisi 575,4 miljoonalla eurolla. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032. Tähän liittyen Puolustusvoimien materiaalihankintoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi vuoden 2024 osalta noin 1,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 6,1 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan lisättäväksi 152,8 miljoonaa euroa indeksitarkastuksen mukaisesti.
Maanmittauslaitokselle ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä ilmakuvakamerajärjestelmän uusimiseen, mikä palvelee myös Puolustusvoimien tarpeita.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan myös noin 0,7 miljoonan euron lisäystä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin palvelutuottajarekisterin (Soteri) saattamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain edellyttämälle tasolle.
Tarvearvioiden ja maksatusaikataulujen muutokset vähentävät määrärahoja
Lisätalousarvioesitykseen sisältyy useita ajoitus- ja maksatusmuutoksia, jotka vähentävät määrärahatarvetta kuluvana vuonna. Esimerkiksi energiatuen määräraha-arviota ehdotetaan alennettavaksi 141 miljoonalla eurolla ja uusiutuvan energian tuotantotuen määräraha-arviota 114 miljoonalla eurolla. Myös EU:n rakennerahastohankkeisiin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 100 miljoonalla eurolla niiden ennakoitua pienempien maksatusten vuoksi.
EU-jäsenmaksua ehdotetaan vähennettäväksi 136 miljoonaa euroa tarkentuneen arvion perusteella. Myös maahanmuuton menot laskevat. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 59,8 miljoonalla eurolla muun muassa tarkistettuihin maahanmuuton olettamiin perustuen. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin varattua määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi 28,7 miljoonalla eurolla maahanmuuton olettamien tarkistamisesta johtuen.
Hallitusohjelman perusteella maaseudun kehittämiseen kohdennettua säästöä kompensoidaan uudelleenbudjetoimalla käyttämättä jääneitä CAP-siirtymäkauden määrärahoja. EU-saannot pystytään näin turvaamaan täysimääräisesti.
Korkomenot kasvavat
Korkomenoarviota on tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, lainanoton sekä korkotasokehityksen mukaisesti. Velanhoitomenoja esitetään lisättäväksi 73,1 miljoonalla euroa. Korkomenojen arvioidaan olevan vuonna 2024 yhteensä runsas 3,2 miljardia euroa.
Heikentyneet talousnäkymät alentavat verotuloarvioita
Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 261 miljoonalla eurolla. Uusi verotuloarvio perustuu huhtikuussa 2024 julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen.
Yleistä arvonlisäverokantaa sekä eräistä vakuutuksista maksettavaa veroa ehdotetaan korotettavaksi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Korotusten arvioidaan kasvattavan verotuottoa yhteensä 182 miljoonaa euroa. Toisaalta heikentyneet talousnäkymät alentavat arvonlisäveron tuottoa.
Yhteisöveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 469 miljoonalla eurolla heikentyneen suhdannenäkymän vuoksi. Myös sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisen voittoveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 150 miljoonalla eurolla sähköalan yritysten veroilmoitustietojen perusteella. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota puolestaan ehdotetaan korotettavaksi 115 miljoonalla eurolla ja korkotulojen lähdeveron tuottoarviota 106 miljoonalla eurolla kertymätietoihin perustuen.
Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 412 miljoonalla eurolla. Muiden muassa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta saatavat tulot kasvavat, ja ehdotus sisältää myös 300 miljoonalla eurolla korotetun arvion aiemmilta vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista.
Vuoden 2024 toinen lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 23. toukokuuta valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen esitys julkaistaan Valtion talousarvioesitykset -sivuilla.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, mikko.martikkala(at)gov.fi, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi