Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Dieselin verotuen poisto auttaisi vähentämään päästöjä – haitalliset vaikutukset kotitalouksille voidaan kompensoida eri tavoilla

Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Poisto heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, mutta verrattain vähän. Kotitalouksille verotuen poistaminen voitaisiin kompensoida esimerkiksi tulonsiirtoina tai alentamalla ansiotuloverotusta.

Tutkimuksessa arvioitiin dieselpolttoaineen verotuen vaikutuksia ympäristölle, kilpailukyvylle ja alueelliselle kehitykselle sekä verotuen poistamisen vaikutuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin kotitalouksien välisiin tulonjakovaikutuksiin. Samalla tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja kompensoida verotuen poisto kotitalouksille.

Dieselpolttoaineen verotuki on dieselin energiasisältöveron alennus, jonka suuruus on 25,95 senttiä litraa kohden.  Sen tarkoituksena on tukea vientiteollisuutta ja hyötyliikennettä. Dieselautojen yksityiskäyttäjiltä peritään käyttövoimaveroa, jotta he eivät hyötyisi alennuksesta.

Liikennekäytössä olevista noin 2,7 miljoonasta henkilöautosta noin 750 000 on dieselautoja. Näiden lisäksi teillä liikkuu 310 000 dieseliä käyttävää pakettiautoa, yli 90 000 kuorma-autoa ja 12 000 linja-autoa.

Kustannuskilpailukyky heikkenee hieman

Tutkimuksessa tehtyjen simulaatioiden perusteella Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky heikkenisi verrattain vähän verotuen poiston vuoksi. Keskeinen tulos elinkeinoelämän näkökulmasta on, että veronkorotus ei välttämättä välity täysimääräisenä hyödykkeiden hintaan, vaan siihen vaikuttaa se, kuinka kilpailullisilla markkinoilla tuottajat toimivat.

Vientimarkkinoilla on rajallinen mahdollisuus siirtää dieselin veronkorotusta lopputuotteen hintoihin. Korotus näyttääkin siirtyvän arvoketjussa alemmas muiden käytettyjen välituotteiden hintoihin. Korotus näyttää heikentävän kuljetusintensiivisen vientiteollisuuden vientiä, mutta se myös suuntaa talouden resursseja muille viennin aloille.

Verotuen poisto vähentäisi päästöjä

Ympäristönäkökulmasta katsottuna verotuen poisto pienentäisi dieselin kulutusta ja laskisi päästöjä. Tutkimuksessa tehdyssä simulaatiolla saavutetaan noin kolmen prosentin päästöjen vuotuinen vähenemä verollisten hintojen substituutiolla. Laajassa kuvassa nämä vaikutukset olisivat verrattain pieniä, mutta pitkällä ajalla kertymä on merkittävä.

Polttoaineverotuksen ympäristöohjaavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta dieselin verotuesta tulisikin luopua. Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin liikenteessä, ja tavoitteisiin pääseminen vaatii tehokasta taloudellista ohjausta, jota dieselin verotuen poisto olisi.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että dieselin verotus on yleensä liian kevyttä suhteessa sen aiheuttamiin ulkoisvaikutuksiin. Dieselin erilainen verokohtelu bensiiniin verrattuna heikentää mahdollisuuksia saavuttaa teknologianeutraalia ja kustannustehokasta vähennystä päästöihin.

Kompensaatio kotitalouksille tulonsiirtona tai veroalennuksena

Tuen poisto vaikuttaa myös kotitalouksiin, koska siitä aiheutuu kustannuksia kaikille kuljetusintensiivisille ja dieseliä välituotteena käyttäville yrityksille. Se taas vaikuttaa lopputuotteiden hintoihin. Aiemman tutkimuksen perusteella verotuen poisto saattaisi rasittaa enemmän pienituloisia ja maaseudun asukkaita.

Maakuntien välillä on dieselin käytössä selviä eroja, jotka näkyvät dieselveron vaikutuksissa aluetalouteen.  Arvonlisällä arvioituna suurimmat negatiiviset vaikutukset verotuen poistosta kohdistuisivat Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Lappiin.

Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuuksia hyvittää kotitalouksille verotuen poiston vaikutukset joko ansiotuloverotusta alentamalla tai tulonsiirtoina. Mallisimulaatiossa ansiotuloverotuksen alentamisen aiheuttama verokiilan supistuminen ja sen kerrannaisvaikutukset jopa ylikompensoivat kotitalouksien ostovoiman laskun. Tulonsiirtona tehty hyvitys ei sen sijaan täysin riitä korvamaan veron korotusta. Molemmat kompensaation vaihtoehdot kuitenkin tasoittaisivat eroja eri maakunnissa sijaitsevien kotitalouksien välillä. Tutkimusraportin ovat toteuttaneet Pellervon taloustutkimus PTT ja Merit Economics.

Lisätietoja:

Olli-Pekka Ruuskanen, PTT, 040 641 5732, [email protected]

Juha Honkatukia, Merit Economics, 040 304 5561, [email protected]