Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen ja kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Uusi Digi- ja väestötietovirasto aloittaa tammikuun alussa.

Päivitetty 20.12. kello 10.00: Tarkennettu tupakkaveron korotusten vaikutusten ajoittumista eri vuosille.

Muutoksia tuloverotukseen

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 3,1 prosentin ansiotasoindeksin mukaisesti. Tämän lisäksi ansiotulojen verotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla siten, että kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 540 euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 770 euroa. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä on 11 540 euroa ja kunnallisverotuksen eläketulovähennys 9 230 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2020

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee asteittain

Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia ensi vuonna, 10 prosenttia vuonna 2021 ja 5 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 vähennysoikeus poistuu kokonaan.

Työnantajan maksamien muuttokustannuksien veronalainen osuus laskee

Työvoiman liikkuvuutta edistetään säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaaksi, kun aikaisemmin ne on katsottu pääsääntöisesti työntekijälle kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Säännös koskee Suomen sisäisiä muuttoja ja muuttoja ulkomailta Suomeen.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus

Erityissäännökset ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta muuttuvat pysyviksi. Tarkoituksena on edistää erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden tuloa Suomeen. Lähdeveroprosentti alennetaan 35 prosentista 32:een.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala puh. 02955 30318, timo.annala(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi

Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen

Tulorekisteri-ilmoitusten määräajat pitenevät, kun on kyse luontoiseduista, palkkaennakoista, verovapaiden kustannusten korvauksista tai rekisteröidyn yhdistyksen maksamasta enintään 200 euron kertasuorituksesta.

Kilpailupalkintoja ei tarvitse enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.

Tutustu tulorekisteriin

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)vm.fi

Osakesäästötilit käyttöön

Sijoittajat voivat hyödyntää osakesäästötilejä sijoittamisessa. Asiakas voi siirtää tilille enintään 50 000 euroa ja sijoittaa varat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu (tilit), puh. 02955 30552, paula.kirppu(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, (verotus), puh. 02955 30817, antti.sinkman(at)vm.fi

Yrityksille korotetut poistot kone- ja laitehankinnoista

Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Vuotuinen enimmäispoisto on 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja ja sitä kautta tukea talouskasvua ja työllisyyttä.

Lisätietoa korotetuista poistoista

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 02955 30817, antti.sinkman(at)vm.fi

Muutoksia yritysten varojen arvonnousun verotukseen maasta poistuttaessa

Ensi vuoden alussa tulee voimaan EU:n veronkiertodirektiiviin edellyttämä sääntely yrityksen varojen arvonnousun verotuksesta. Niin sanottu maastapoistumisverotus koskee tilanteita, joissa yritys siirtää varoja tai kotipaikkansa ulkomaille, jolloin yrityksen varojen arvonnousu luetaan verotuksessa tuloksi. Samassa yhteydessä tulee joitain muutoksia säännöksiin rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, puh. 02955 30089, tarja.jarvinen(at)vm.fi

Hybridijärjestelyjen verotus estää verosuunnittelua

Vuodenvaihteessa tulee voimaan EU:n veronkiertodirektiivin edellyttämä lainsäädäntö, jolla pyritään estämään niin sanotut hybridijärjestelyt. Hybridijärjestelyillä on voitu hyödyntää eri maiden verotuksen eroavaisuuksia monikansallisten suuyritysten sisäisissä maksusuorituksissa. Uusi laki tuo poikkeuksia normaaleihin sääntöihin menon vähennyskelpoisuudesta ja tulon veronalaisuudesta, jos hybridijärjestelyssä syntyy moninkertaisia verovähennyksiä tai tuloa jää verottamatta.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, anu.rajamaki(at)vm.fi

Tupakkavero nousee

Tupakkaveron korotus on keskimäärin 14 prosenttia vuosina 2020–2021. Korotus koskee savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta.

Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hinnat nousevat näiden neljän korotuksen vuoksi keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuu noin 95 senttiä. Ensi vuoden kaksi korotusta nostavat hintoja keskimäärin 6 prosenttia eli 47 senttiä savukerasialta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen puh. 02955 30577, jenni.oksanen(at)vm.fi

Virvoitusjuomavero nousee

Virvoitusjuomaveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero nousee 27 sentistä 32 senttiin litralta valmista juomaa ja muiden virvoitusjuomien 12 sentistä 13 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden vero nousee 1,72 eurosta 2,04 euroon kilolta ja muiden juomajauheiden vero 1,04 eurosta 1,13 euroon kilolta. Samalla tietyistä vain vähän alkoholia sisältävistä juomista kannettavan veron määrä nousee 32 senttiin litralta tai 11,40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia.

Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousevat veronkorotuksen vuoksi keskimäärin arviolta kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien prosentin.

Virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon raja nousee nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Juomapakkausveroon tulee vastaava muutos.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)vm.fi

Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan

Öljyjätemaksun keräämisestä luovutaan vuoden alusta. Avustuksia öljyjätteen keräykseen, kuljetukseen ja varastointiin voidaan maksaa vuoden 2021 loppuun.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo puh. 02955 30248, krista.sinisalo(at)vm.fi

Tiedonhallintalaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia viranomaisten tietojenkäsittelyyn   

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä siihen liittyvät lait tulevat voimaan tammikuun alussa. Laki edistää tiedonhallinnan yhdenmukaistamista, tietoturvallisuutta ja digitalisointia viranomaistoiminnassa.

Laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta säädetään julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamisesta viranomaisten tiedonhallinnassa. Laissa säädetään myös tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta. Laki sisältää koko julkista hallintoa koskevat säännökset tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteentoimivuudesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta.

Lain nojalla valtiovarainministeriön yhteyteen perustetaan julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunta arvioimaan ja ohjaamaan valtion ja kuntien viranomaisten tiedonhallinnan toteuttamista.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, puh. 02955 30023 sami.kivivasara(at)vm.fi

Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa

Suomessa aloittaa vuoden alussa uusi valtakunnallisesti toimiva virasto. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) syntyy, kun Väestörekisterikeskus, maistraatit ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyvät yhdeksi virastoksi.

Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin – näitä ovat esimerkiksi siviilivihkiminen ja nimenmuutokset. Virasto tuottaa muun muassa holhoustoimeen kuten edunvalvojan määräämiseen liittyviä palveluja ja hoitaa julkisen notaarin tehtäviä.

Uusi virasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla: valtiovarainministeriö ohjaa ja valvoo digi- ja väestötietoviraston toimintaa. Oikeusministeriön toimialan lainsäädäntöön perustuvissa viraston tehtävissä ministeriöt tekevät yhteistyötä viraston ohjauksessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa Suomi.fi-palveluja yrityspalvelujen osalta.

Tutustu tarkemmin Digi- ja väestötietoviraston toimintaan

Lisätietoja:

Tietojohtaja Irja Peltonen, puh. 02955 30138, irja.peltonen(at)vm.fi
Tietohallintoneuvos Marjukka Ala-Harja, puh. 02955 30489, marjukka.ala-harja(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Sari Hosionaho, puh. 02955 30029, sari.hosionaho(at)vm.fi

Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HILMA uudistuu

HILMA-palvelu uudistuu vuodenvaihteessa, mutta löytyy edelleen samasta osoitteesta Hankintailmoitukset.fi.

Yritykset saavat HILMA-palvelusta tietoa tulevista, käynnissä olevista ja tehdyistä julkisista hankinnoista.  Julkisen sektorin ostajat julkaisevat palvelussa ilmoituksia tavara- ja palveluhankinnoistaan, joiden arvo ylittää 60 000 euroa ja rakennusurakoista, joiden arvo ylittää 150 000 euroa. Ostajat voivat julkaista palvelussa ilmoituksia myös näiden arvojen alittavista hankinnoista.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Tarja Sinivuori-Boldt, puh. 02955 30433, tarja.sinivuori-boldt(at)vm.fi

Valtion päivitetty vuokrakäsikirja astuu voimaan

Valtion vuokrajärjestelmä uudistui vuoden 2016 alussa, jolloin vuokrien hinnoittelussa siirryttiin omakustannusperiaatteeseen. Saman vuoden 2016 toukokuussa julkaistiin uutta vuokrajärjestelmää koskeva valtion vuokrakäsikirja.

Valtion vuokrakäsikirjaa on päivitetty heinäkuussa 2019 julkaistun Vuokraperusteiden ja toimintatapojen kehittämisryhmän loppuraportin suositusten mukaisesti. Päivitetty käsikirja tulee valtiovarainministeriön määräyksenä voimaan tammikuun alussa.

Valtion vuokrajärjestelmän piiriin kuuluvat valtion virastot ja laitokset sekä sellaiset yhdistykset ja säätiöt, jotka saavat pääosan tuloistaan valtion talousarviosta. Markkinaehtoisia vuokria sovelletaan edelleen yleisiltä vuokramarkkinoilta valtiolle vuokrattujen tilojen vuokranmääritykseen sekä asiakkaisiin, jotka eivät kuulu Senaatti-kiinteistöjen in-house-piiriin (muut kuin liikelaitoslain 1. pykälässä mainitut asiakkaat).

Valtion päivitetty vuokrakäsikirja

Lisätietoja:

Finanssineuvos, yksikön päällikkö Tero Meltti, puh. 02955 30770, tero.meltti(at)vm.fi

Neuvotteleva virkamies Hannu Koivurinta, puh. 02955 30117, hannu.koivurinta(at)vm.fi

Neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, puh. 02955 30081, pauliina.pekonen(at)vm.fi

Valtion virkamieslakiin muutoksia

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvaa hallintolainkäyttölain vuoden alusta. Valtion virkamiehen oikeus hakea muutosta itseään koskevaan päätökseen pysyy ennallaan, mutta valtion virkamieslaissa olevat viittaukset hallintolainkäyttölakiin muutetaan viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Myös erillinen valituslupamenettelyä koskeva säännös poistetaan tarpeettomana uuden yleislain voimaantultua.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

Hallintolainkäyttölaki

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Miska Lautiainen, puh. 02955 30212, miska.lautiainen(at)vm.fi
Hallitussihteeri Anna Gau, puh. 02955 30321, anna.gau(at)vm.fi

Valtion yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen enimmäismäärä nousee

Valtion yhteistoimintalain perusteella maksettavan hyvityksen enimmäismäärä nostetaan rahan arvon muutosta vastaavasti 35 590 euroon. Hyvityksen enimmäismäärä vastaa yksityisen ja kunnallisen puolen yhteistoimintalaeissa säädettyä tasoa.

Valtion yhteistoimintalaki

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Miska Lautiainen, puh. 02955 30212, miska.lautiainen(at)vm.fi

Muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa

Vuodelle 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus on vuoden 2020 alusta 25,46 prosenttia.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on vuonna 2020 noin 7,1 miljardia euroa. Lisäksi kunnille maksetaan veroperustemuutoksista aiheutuvien verotulomenetysten korvauksena yhteensä 2 269 miljoonaa euroa. Verotulomenetysten korvaus erotetaan vuodesta 2020 lähtien kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta erilliselle talousarviomomentille järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Vuonna 2020 kuntien valtionosuutta lisäävät erityisesti valtionosuuteen tehtävä indeksikorotus (2,4 %), josta aiheutuva valtionosuuden lisäys on 166 miljoonaa euroa, sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää valtionosuutta 102,2 miljoonaa euroa.

Kuntien uusina tehtävinä otetaan valtionosuudessa huomioon Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi, perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen, ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen. Lisäksi valtionosuuprosenttia korottavat lastensuojelun jälkihuollon laajennus ja A1 -kielen opetuksen aloittamisen varhennus.

Valtionosuuteen tehtävä kilpailukykysopimukseen liittyvä määräaikainen vähennys pienenee vuodelle 2020 233,6 miljoonaan euroon.

Vuodesta 2020 lukien tarkistetaan valtionosuuden määräytymisessä käytettävän sairastavuuskertoimen osatekijöiden painot ja kustannustekijöiden painokertoimet, jotka on päivitettävä lakisääteisesti viiden vuoden välein. Sairastavuuskertoimen päivitys ei vaikuta valtionosuuden määrään koko maan tasolla, mutta sillä on kuntakohtaisia vaikutuksia.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)vm.fi

Kuntien taloustietojen automaattisen raportoinnin lainsäädäntö voimaan

Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen automaattista raportointia koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2020. Vuosi 2020 on uudistuksen toimeenpanoaikaa.

Uusi taloustietojen raportointimalli otetaan käyttöön kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2021 taloustiedoista alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien tulee toimittaa erikseen säädetyt taloustietonsa Valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Taloustiedot julkaistaan tietovarannosta ja ne ovat maksutta kaikkien käytettävissä.

Vuoden 2020 alussa on tarkoitus antaa lainsäädäntöä täydentävät valtioneuvoston asetukset kuntien tietojen toimittamisesta sekä kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Lisäksi annetaan valtiovarainministeriön asetus tilikaudella 2021 sovellettavista taloustietojen tietosisällöistä ja teknisistä kuvauksista.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)vm.fi

Neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen, puh. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi

Erityisasiantuntija Denis Galkin, puh. 02955 30040, denis.galkin(at)vm.fi

Kuntalain 142 ja 144 §:n muutos koskien valituslupamenettelyä sekä pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttaminen

Eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (HE 61/2019 vp) ehdotetaan kuntalain muutoksenhakua koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa.  Pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen, puh. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)vm.fi

Erityisasiantuntija Erkki Papunen, puh. 02955 30167, erkki.papunen(at) vm.fi

Gasgrid Finland Oy:n ja Suomen Kaasuverkko Oy:n siirtyvät valtiovarainministeriön omistajaohjaukseen

Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt Gasum Oy ja Gasonia Oy jakautuvat siten, että jakautumisessa syntyy kaksi uutta yhtiötä Gasgrid Finland Oy ja Suomen Kaasuverkko Oy. Molempien uusien nyt syntyvien yhtiöiden osakkeiden hallinta ja omistajaohjaus siirretään valtiovarainministeriöön 1.1.2020 lukien. Jakautumiset liittyvät Suomen kaasumarkkinoiden kilpailun avautumiseen ja tätä koskevaan kaasun siirron ja energian myynnin eriyttämisvelvollisuuteen. Vuoden 2020 alusta alkaen Gasgrid Finland Oy tulee operoimaan Suomen maakaasun siirtoverkkoa.

Gasgrid Finland on Suomen Kaasu-TSO 2020

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Karri Safo, puh. 02955 30223, karri.safo(at)vm.fi

Hallituksen puheenjohtaja Kai-Petteri Purhonen, Gasgrid Finland Oy 1.1.2020 lukien, puh. 050 327 1735, kai-petteri.purhonen(at)figas.fi