Kuntien normien keventämisehdotukset etenevät – jo 90 normia purettu tai keventymässä
Kuntien normien keventämisen ehdotuksia on arvioitu eri ministeriöissä ja käsitelty hallituspuolueiden valtiosihteeriryhmän kesken. Ehdotuksista noin viidesosa on jo etenemässä osittain tai kokonaan. LIsäksi eri lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa on yhä arvioitavana 104 ehdotusta.
Valtiovarainministeriö keräsi talvella 2024 ideoita, ehdotuksia ja ajatuksia siitä, missä tehtävissä ja palveluissa kunnille voitaisiin antaa enemmän vapautta ja omaa harkintavaltaa keventämällä yksityiskohtaista sääntelyä. Ehdotuksia saatiin kunnilta ja muilta organisaatioilta yhteensä 468. Ehdotukset koskevat hyvin moninaista joukkoa kuntien tehtäviä: osassa tehtävillä ja velvoitteilla on suojattu perusoikeuksia, kun taas osa tehtävistä on kunnille vapaaehtoisia ja hyvinkin mahdollistavan sääntelyn piirissä.
Ehdotusten arvioinnissa on noudatettu ministeriöiden ja eri hallinnonalojen välistä työnjakoa
Ehdotuksia on arvioitu valtiovarainministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä, ympäristöministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, oikeusministeriössä, liikenne- ja viestintäministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä sisäministeriössä.
Viidesosa ehdotuksista etenee säädösmuutoksiksi joko kokonaan tai osittain
Noin viidesosa (90 kpl) kuntien normien keventämiseen jätetyistä ehdotuksista on edennyt tai etenemässä säädösmuutoksiksi osittain tai kokonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi oppimisen tuen hallinnolliseen työhön sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa-menettelyihin liittyvät ehdotukset. Etenemässä on myös tupakka- ja lääkelakeihin liittyviä ehdotuksia sekä paljon alueiden käyttöön ja sen prosesseihin liittyviä ehdotuksia. Työvoimapalveluita koskevan lainsäädännön uudistamistarpeita lähdetään arvioimaan, kun palveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille on saatu toteutettua loppuun.
”On todella hienoa, että jo tässä vaiheessa näin monta jäykistävää tai byrokratiaa lisäävää normia on jo keventynyt tai etenemässä kohti purkua. Olen iloinen, että ministeriöt ja hallituskumppanit ovat ottaneet kuntakentän viestit tosissaan, töitä on tehty jo nyt paljon ja normeja ollaan keventämässä laajalti eri hallinnonaloilla. Meidän on luotava kunnille joustoa ja tilaa työnsä tekemiseen”, iloitsee kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen ja kelpoisuusehtojen säännöksiä ei muuteta
Ehdotuksista 131:n osalta on linjattu, että niitä ei edistetä säädösmuutoksina. Useita ehdotuksia tuli liittyen varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin tai varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoihin. Niitä ei kuitenkaan olla muuttamassa, koska niitä pidetään tärkeinä säännöksinä varhaiskasvatuksen laadun varmistamisessa. Esiopetuksen kokonaisuutta ei olla poistamassa. Kunnilta ei myöskään siirretä tehtäviä hyvinvointialueille.
”Ymmärrän kuntien toiveet näidenkin säädösten keventämisestä. Hallituksessa olemme kuitenkin tehneet arvovalinnan, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin tai kelpoisuuksiin ei puututa, jotta voimme varmasti taata laadukasta varhaiskasvatusta lapsille. Monen tällaisen ehdotuksen osalta on kyse hallitusohjelmatasoisista asioista”, Ikonen sanoo.
EU:n sääntely voi rajoittaa kansallista liikkumavaraa
Yhteensä 42:n ehdotuksen osalta tunnistettiin, että EU-sääntely rajoittaa niiden toteuttamista ja kansallisen sääntelyn liikkumavaraa. Tällaisia ovat esimerkiksi tietosuojaa koskevat ehdotukset, joita sitoo suoraan EU:n tietosuoja-asetus. Myös EU:n valtiontukisääntely rajoittaa yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Kansallinen digipalvelujen saavutettavuussääntely taas pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin.
Lainsäädäntö ei velvoita tai estä toteutusta, vaan totutut käytännöt ja tulkintajäykkyydet
Ehdotuksista on tunnistettavissa myös 69 ehdotusta, joiden toteuttamista ei lainsäädäntö estä nykyisinkään. Kyseessä voi olla kuntien tehtävien hoitamisen totuttuja toimintatapoja, jotka ovat vuosien varrella kunnissa muodostuneet hyvin pysyviksi, vaikka lainsäädäntö ei asiaan velvoitakaan. Lisäksi kyse voi olla virka- ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista, jotka sitovat kuntia työnantajina, mutta joiden pohjana ei ole lainsäädäntö. Kyse voi olla myös tulkintavirheistä, joita voidaan selventää lisätiedoilla. Osassa kuntien tehtävistä lainsäädäntö on hyvinkin mahdollistavaa, mutta niitä saatetaan tulkita jäykästi.
”Kuntien taloustilanne on kääntymässä heikompaan. On erittäin tärkeää, että kunnissa perataan tarkkaan myös omaa työtä ja omia tekemisen tapoja ja haetaan tarvittaessa rohkeasti uudenlaisia, sujuvampia käytäntöjä”, Ikonen sanoo.
Kaikki ehdotukset arvioidaan, suurta osaa edistetään jo käynnissä olevissa lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa
Ehdotuksista 104 on yhä arvioitavana käynnissä olevissa lainsäädäntö- tai kehittämishankkeissa. Lisäksi 743 ehdotuksen osalta arviointi on muutoin vielä kesken. Niiden arviointi ja seuranta jatkuu ohjelmassa.
Helmikuussa käynnistyi erillinen tarkastelu kuntia koskevista eri sektoreiden suunnitteluvelvoitteista. Työssä käydään esimerkkien avulla läpi suunnitelmiin liittyviä käytäntöjä, tarpeita, haasteita ja toiveita. Osana viime vuoden kyselyä kunnilta pyydettiin myös ehdotuksia kokeiluista, joissa normien hallittua keventämistä voitaisiin kokeilla. Jo nyt opetus- ja kulttuuriministeriössä on alkamassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauskokeilu, ja arvioitavana on myös esimerkiksi työllisyyspalveluja koskevaa kokeiluajattelua.
”Pidän todella tärkeänä ja toivonkin, että kunnat ja kaupungit ehdottaisivat lisää erilaisia kokeiluja – jos ne saisivat vapauksia, mitä ne kokeilisivat tehdä toisin? Kunnilla on valtiota paremmin notkeutta muuttaa luutuneitakin tekemisen tapoja. Niitä on hyvä aika ajoin ravistella oikeissa paikoissa”, korostaa ministeri Ikonen.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, puh. 02955 30122
Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas, puh. 02955 30020
Valokuvia mediatilaisuudesta:
https://vm.emmi.fi/l/VpTTKzDmW9GZ
Tilaisuuden striimaus:
Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston videopalvelussa
Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne valtioneuvoston videopalvelussa ja YouTubessa