Kuntarakennelakiluonnos lausuntokierrokselle viikolla 47

Lakiluonnoksessa esitetään muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, jonka nimike muutettaisiin sisältöä paremmin vastaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä.

Kunnilla selvitysvelvollisuus

Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kunta ei kuitenkaan voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperusteista täyttyisi, jos alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysalueen tulisi täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset kuten perustuslain kielellisten oikeuksien turvaamista koskevat edellytykset.

Laissa säädettäisiin selvityksen tavoitteesta ja vähimmäissisällöstä. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulisi kuitenkin aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä selvitykset yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Muita kuin yksikielisiä kuntia sekä saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. 

Poikkeusperusteet

Kunnat voisivat hakea poikkeusta valtiovarainministeriöltä palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta muun muassa erityisen harvan asutuksen, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamisen perusteella. Poikkeusta harkitaan aina tapauskohtaisesti suhteessa alueen kokonaisuuteen sekä toisaalta kunnan itsenäisiin edellytyksiin järjestää palveluja asukkailleen. Poikkeusta haettaessa valtiovarainministeriö neuvottelisi niiden kuntien kesken, joita päätös koskisi.

Sen sijaan työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voitaisiin poiketa ainoastaan erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhteisestä hakemuksesta kuntien yhdistymisestä mainituista selvitysperusteista poikkeavalla alueella, mikäli tämä olisi erityisen kuntajakoselvityksen perusteella arvioituna riittävän perusteltua lain tavoitteet ja edellytykset huomioonottaen. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteista poikkeamisesta ei siten tehtäisi erillisiä poikkeuspäätöksiä.

Poikkeamismenettely ei koske Helsingin metropolialueen kuntia, koska metropolialuetta koskevat selvitysperusteet ottavat jo lähtökohtaisesti huomioon alueen erityispiirteet.

Selvitysten määräaika ja seuranta sekä yhdistymisen tuki

Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä. Kunnat saisivat myös avustusta laissa edellytettyjen yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Esitysten tekeminen määräaikaan mennessä sekä liitoksen tekeminen vuosien 2014 – 2017 alusta on myös yhdistymisavustusten maksamisen ja valtionosuuksien vähenemisen korvaamisen edellytyksenä.

Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30 päivään marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa.

Mikäli kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset maksettaisiin valtion varoista.

Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä

Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi hylätä kuntien yhteisen esityksen, jos esitetty yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä.

Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä olevan kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta. Lakiin lisättäisiin säännökset arviointimenettelyyn kytkeytyvästä erityisestä kuntajakoselvityksestä, jonka perusteella valtioneuvosto voisi näissä tilanteissa tehdä päätöksen kuntien yhdistymisestä, jos yhdistyminen täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset.

Henkilöstön asema ja kielilain muuttaminen

Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena säätämällä siirtyvän henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta.

Kielilakia muutettaisiin siten, ettei kuntien yhdistyminen heikentäisi kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Muutokset koskevat kunnan kielellisen jaotuksen määräytymistä, pöytäkirjakieltä, kilpien ja paikannimien merkitsemistä ja viranomaisten kirjeenvaihtokieltä.

Lisätietoja: 

erityisavustaja Laura Rissanen puh. 041 540 4505, ylijohtaja Päivi Laajala puh. 02955 30 026, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu puh. 02955 30 079 ja lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää puh. 02955 30 266 valtiovarainministeriöstä sekä
erityisavustaja Erkki Papunen, puh. 050 312 2332 ja hallitusneuvos Päivi Salo,  puh. 09 160 74130 sosiaali- ja terveysministeriöstä.