Valtionavustuskäytänteitä uudistamalla kohti yhteisiä tavoitteita

Julkinen hallinto tukee kansalaisyhteiskuntaa monin tavoin. Valtionavustukset ovat keskeinen keino kansalaistoimintaa edistävän sääntelyn ja päätöksentekoon osallistumisen rinnalla. Uudessa raportissa ehdotetaan valtionavustuskäytänteiden uudistamista.
Kansalaisjärjestöt ovat suosittu paikka osallistua kansalaistoimintaan. Kansalaisjärjestöt rakentavat kestävää demokratiaa ja tukevat ihmisten hyvinvointia. Julkinen hallinto vahvistaa tätä toimintaa myöntämällä tarpeeseen vastaavia avustuksia.
Valtionavustusten myöntämisessä on edelleen kehittämisen varaa. Selvitimme viiden ministeriön kanssa, kuinka valtionavustuskäytänteitä eli käytössä olevia menettelytapoja voitaisiin uudistaa. Tavoitteena on paitsi kehittää valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta myös vahvistaa kansalaisjärjestöjen omavaraisuutta, kuten kansalaisjärjestöstrategia linjaa.
Ehdotuksia valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi
Ehdotamme, että valtionapuviranomaiset myöntävät monivuotisia yleisavustuksia, jotta tuen ennakoitavuus lisääntyisi kansalaisjärjestöissä. Monivuotisuus tarkoittaa ennakkotietoa ja ohjeellista suunnitelmaa valtionavustuspäätöksessä, mutta yleisavustukset myönnetään edelleen hakemuksista vuosittain. Ehdotamme myös, että valtionapuviranomaiset lisäävät kansalaisjärjestöjen EU-hankkeiden osarahoittamista kansalaisjärjestöstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansalaisjärjestöt kaipaavat hallinnollisen taakan keventämistä valtionavustustoiminnassa. Siksi ehdotamme hallinnollisen taakan kertaluonteista mittaamista ja kansalaisjärjestöjen velvollisuuksien puntarointia suhteessa valtionavustusten hallinnointiin ja sääntelyyn. Valtionapuviranomaiset valvovat esimerkiksi myöntämiensä valtionavustusten asianmukaista ja vaikuttavaa käyttöä, mikä edellyttää kansalaisjärjestöiltä raportointia.
Vaikuttavuutta valtionavustustoimintaan osallisuutta lisäämällä
Tiedämme, että valtionavustustoiminnan kehittäminen vaatii aikaa. Valtionavustustoiminnan läpinäkyvyys, tehokkuus ja vaikuttavuus ovat edelleen ajankohtaisia tavoitteita, joita vasten käytänteitä on perusteltua uudistaa. Kansalaisjärjestöillä on oltava mahdollisuus osallistua valmisteluun ja päätöksentekoon myös valtionavustustoiminnassa.
Kannustamme valtionapuviranomaisia ottamaan kansalaisjärjestöjä mukaan valtionavustustoiminnan kehittämiseen, kuten arvioimaan nyt tehtyjä ehdotuksia. Lisäämällä ilmiölähtöistä valmistelua ja yhteistyötä laajennamme myös valtionavustusten käytön myönteisiä vaikutuksia. Kansalaisjärjestöille myönnettävät valtionavustukset luovat mahdollisuuksia synnyttää jotakin aivan uutta, mitä kansalaisjärjestöt ovat tehneet yhteiskunnassamme ennenkin.
Valtionavustuskäytänteiden uudistaminen: Ehdotuksia valtionapuviranomaisille
Kirjoittajat
Mikko Lehtonen on kansalaisjärjestöstrategian valmistelusta vastaava erityisasiantuntija oikeusministeriössä. Jaana Walldén on valtionavustustoiminnan kehittämisen erityisasiantuntija valtiovarainministeriössä.
Valtionavustuskäytänteiden uudistaminen perustui valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisjärjestöstrategiasta. Raportin valmistelleeseen jaostoon kuuluivat oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, ulkoministeriö sekä valtiovarainministeriö.