Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 141 euroa asukasta kohden

Valtiovarainministeriö
10.9.2021 12.58
Tiedote

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 781 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 559 miljoonaa euroa. Asukasta kohden nettomaksu oli 141 euroa vuodessa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.

Korjattu 10.9. klo 14.40: Kolmanneksi suurin nettosaaja asukasta kohden oli Luxemburg, ei Latvia.

Kaikkien jäsenmaiden maksut unionille nousivat selvästi viime vuonna koronapandemian vuoksi.

”EU ryhtyi ripeästi koronatoimiin hyödyntämällä EU:n lisätalousarvioita ja ottamalla käyttöön uusia tukivälineitä. Nyt näyttää siltä, että nopeat toimet ovat tepsineet: pahin on toivottavasti takanapäin ja Euroopan talous kasvaa vauhdilla”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Laskelma ei ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 141 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,23 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Suomen saamat tulot kasvoivat hieman

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan toissa vuodesta 16 miljoonalla eurolla 1 558 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,06 prosenttia (1,15 prosenttia toissa vuonna).

Suomi sai EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta, Horisontti 2020:sta, 29 miljoonaa euroa enemmän kuin toissa vuonna ja Verkkojen Eurooppa -instrumentista 24 miljoonaa enemmän. Rakennepoliittiset tuet pysyivät 203 miljoonassa eurossa.

Suomen saamat tulot laskivat erityisesti maatalouden rahoituksessa (maatalouden suorissa tuissa ja maatalouden kehittämisessä). Tulot supistuivat yhteensä 57 miljoonalla eurolla, ja kokonaissumma jäi 823 miljoonaan euroon.

Noin 53 prosenttia Suomen saamista tuloista muodostui kuitenkin maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja Horisontti 2020 -ohjelma muodostivat kumpikin noin 13–15 prosenttia Suomen saannosta. Suomi sai 2,2 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelmasta EU-maille jaetusta rahoituksesta. Osuus on selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin (1,65 prosenttia), mikä kertoo siitä, että Suomi on onnistunut saamaan hyvin rahoitusta tästä ohjelmasta.

Suomen maksut unionille kasvoivat selvästi

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,65 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 318 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen eli valtion talousarviosta tilitettävään osuuteen liittyvät maksut kasvoivat 302 miljoonalla eurolla (15 prosentilla) toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 309 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 881 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 155 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Suomi keräsi 174 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 139 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 35 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Tanska suurin nettomaksaja, Unkari nettosaaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,45 prosenttia), Britannia (0,44 prosenttia) ja Tanska (0,41 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttuu: Tanska oli suurin nettomaksaja (228 euroa asukasta kohden). Seuraavina tulivat Saksa (186 euroa) ja Ruotsi (184 euroa). Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) olivat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (4,53 prosenttia), Kroatia (4,41 prosenttia) ja Unkari (3,62 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli: Liettua (766 euroa asukasta kohden), Viro (600 euroa) ja Luxemburg (579 euroa).

Suomi oli edelleen pieni nettomaksaja

Suomen nettomaksuasema kasvoi viime vuonna, koska Suomen EU-maksut kasvoivat enemmän kuin saanto. Suomea pienempiä nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Italia, Belgia ja Irlanti.

”Kaikilla jäsenvaltioilla EU-maksut nousivat, kun EU-budjetin kokonaismenoja jouduttiin kasvattamaan etenkin koronapandemian takia. EU antoi poikkeuksellisena vuotena lukuisia lisätalousarvioita, jotka kasvattivat Suomen maksuja noin 220 miljoonalla eurolla sovitusta varsinaisesta talousarviosta”, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.  

Lisätietoja:

Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jussi-Pekka Rantanen, puh. 02955 30316, jussi-pekka.rantanen(at)vm.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Petra Schulze Steinen, puh. 0400 774789, petra.schulze-steinen(at)vm.fi

Annika Saarikko Talouspolitiikka