IMF suosittaa Suomea kääntämään julkisen talouden velkasuhteen laskuun

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Raportti käsittelee talouden haasteita ja antaa suosituksia Suomen finanssi-, rakenne-, ilmasto-, sekä makrovakaus- ja rahoitusmarkkinapolitiikkaan. IMF korostaa erityisesti tarvetta kääntää velkasuhde laskuun ja tukea talouden kasvua rakenteellisin uudistuksin.

IMF arvioi, että Suomen talouden toipuminen vauhdittuu ja työllisyys vahvistuu vuonna 2025 hallituksen toimien ansiosta. Talouskasvun riskinä ovat Venäjän hyökkäyssodan eskaloituminen Ukrainassa sekä taloudellinen pirstoutuminen eri alueiden välillä. Ikääntymiseen liittyvät menot kasvavat jatkossa, minkä vuoksi rahasto suosittaa julkisen talouden sopeutuksen pitkäkestoista jatkamista sekä julkisen velan BKT-suhteen kääntämistä laskuun. Suomen rahoitussektori arvioidaan kestäväksi, mutta myös siellä nähdään tarvetta lisätoimille.  

Talouskasvu vauhdittuu riskien saattelemana 

IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut elpyä, mutta elpymisvauhtia hidastavat heikot rakennusinvestoinnit ja kauppakumppanimaiden vaimea kasvu. Laskevat energiahinnat ja heikko kotimainen kysyntä ovat tilapäisesti laskeneet inflaation alle kahteen prosenttiin. Talouden toipumisen odotetaan vauhdittuvan vuonna 2025, mutta kasvua varjostavat Venäjän hyökkäyssodan mahdollinen eskaloituminen Ukrainassa sekä maailmantalouden hajanaistuminen.

IMF ennustaa, että talous kääntyy 1,5 prosentin kasvuun vuonna 2025, kun yksityiset investoinnit ja kulutus palautuvat korkojen laskun ja asuntohintojen vakiintumisen myötä. Ulkoinen kysyntä vahvistuu, mutta sen vaikutusta heikentää kasvava tuonti.  

Suomen keskipitkän aikavälin näkymiä heikentävät rakenteelliset haasteet, kuten epäsuotuisa väestörakenteen kehitys ja matala tuottavuus. IMF:n keskipitkän aikavälin BKT-kasvuennuste on noin 1,3 %. Inflaation odotetaan vakiintuvan kahteen prosenttiin vuonna 2025 ALV-korotusten ja kasvavan kotimaisen kysynnän myötä. 

IMF pitää lisätoimia tarpeellisena velkasuhteen kääntämiseksi laskuun 

IMF:n arvion mukaan Suomen talouden suhdannetilanne ja kasvaneet menot, erityisesti puolustusmenot ja velanhoitokulut, nostivat julkisen talouden alijäämän 3,7 prosenttiin vuonna 2024. Ennusteen mukaan alijäämä jäisi vuosikymmenen lopulla lähelle kahta prosenttia suhteessa BKT:hen. Rahasto ennustaa velkasuhteen nousevan ennustekauden lopulla lähes 90 prosenttiin.  

IMF pitää hallituksen aloittamia sopeutustoimia oikeansuuntaisina, mutta suosittelee, että Suomen julkinen velka tulisi kääntää selvästi alenevalle uralle vielä tämän vuosikymmenen aikana. Sopeutus tulisi tehdä yhdistämällä meno- ja tulopuolen toimet. IMF perustelee suosituksiaan vertaamalla Suomea muihin vastaavanlaisiin maihin, ja osoittaa, että Suomi on jäänyt pitkällä aikavälillä jälkeen talouskasvussa, kun taas maan velkaantuminen on ollut muita nopeampaa.  

IMF:n suositukset Suomen finanssipolitiikan tavoitteiksi ja mitoitukseksi ovat linjassa edellisen artikla IV -raportin kanssa. Velkasuhteen kääntämiseksi IMF arvioi, että julkisen talouden rahoitusaseman pitäisi vahvistua 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain vuosina 2025–2029. 

IMF suosittelee Suomelle: 

• julkista taloutta tervehdyttäviä toimia, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja hidastavat menojen kasvua sekä  
• rakennepoliittisia toimia, jotka tukevat työvoiman, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, lisäävät ja tehostavat yhteiskunnan voimavarojen käyttöä ja vahvistavat samalla julkista taloutta. 

Lisäksi IMF suosittelee, että finanssi- ja rakennepolitiikka sovitetaan yhteen siten, että rakenneuudistukset tukevat keskipitkän aikavälin talouskasvua sen vastapainoksi, että finanssipoliittiset toimet mahdollisesti heikentävät työllisyyttä, yksityistä kulutusta ja talouden kasvua lyhyellä aikavälillä. 

Pankkijärjestelmä on hyvin resilientti – silti haavoittuvuuksia voi ilmetä kriiseissä 

IMF antaa Suomen pankkijärjestelmälle kiitosta, sillä pankit ovat hyvin pääomitettuja ja niiden likviditeettiasema on vahva. Rahaston arvion mukaan pankit voivat kuitenkin olla haavoittuvia merkittävissä systeemisissä markkinahäiriötilanteissa, sillä ne ovat riippuvaisia lyhytaikaisesta tukkumarkkinarahoituksesta. Lisäksi pankeilla on paljon suuria kansainvälisiä positioita erityisesti Pohjoismaissa ja varsinkin epävakaalla rakennussektorilla. Myös kotitalouksien korkea velkaantuneisuus on riski.  

Näiden riskien vuoksi rahasto suosittaa vastasyklisen pääomapuskurin neutraalin tason nostamista nollan yläpuolelle ja makrovakaustyökalupakin täydentämistä.  

IMF:n mukaan viranomaiset ovat toimeenpanneet vuonna 2022 tehdyssä tarkastuksessa rahaston antamia suosituksia. Rahasto kuitenkin korostaa, että lisää ponnisteluja tarvitaan sekä kriisinhallinnan että pankkitoiminnan ulkopuolisten rahoituslaitosten osalta. Lisäksi IMF kiittää viranomaisia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen edistämisestä.   

Tuottavuus nousuun osallistumista aktivoimalla ja koulutusta lisäämällä  

IMF kiittää Suomea merkittävien työmarkkinauudistusten jatkumisesta. Silti se katsoo, että lisätoimia tarvitaan työmarkkinoiden osallistumisasteiden nostamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Suomen kasvutoimista rahasto pitää erityisen tärkeinä koulutukseen liittyviä toimia. Se mainitsee erityisesti toimet, joilla pyritään kasvattamaan korkeakoulutettujen osuus nuorten aikuisten ikäluokista 50 prosenttiin.  Rahasto pitää tuottavuuden parantamisen haasteena työtuntien kasvun pysähtymistä, erityisesti koulutettujen naisten vähentyneitä työtunteja. 

Suomi on rahaston mukaan vaikuttavalla tasolla digitalisaatiossa, T&K-rahoituksessa sekä riskirahoituksessa, mikä tarjoaa vahvan pohjan yritystoiminnalle. Tästä huolimatta IMF suosittelee hallitusta keskittymään rakenneuudistuksiin, sillä erityisesti nopeasti kasvavien niin sanottujen ”gaselliyritysten” kehitys on Suomessa heikkoa moniin muihin maihin verrattuna. Suomi tarvitsee toimia vähentämään markkinoille tulon esteitä palvelusektorilla ja jatkamaan EU:n yhteismarkkinan syventämistä. 

Rahasto suosittaa hiilinielujen vahvistamista 

IMF arvioi, että Suomi ei todennäköisesti saavuta hiilineutraalisuustavoitettaan vuoteen 2035 mennessä. Rahasto katsoo, että hiilinielujen roolin vahvistaminen on keskeinen keino vähentää Suomen nettohiilidioksidipäästöjä. 

IMF arvioi jäsenmaidensa talouskehitystä jatkuvasti

Raportti perustuu IMF:n asiantuntijoiden tekemiin taloudellisiin analyyseihin sekä keskusteluihin, joita Suomessa loka-marraskuussa 2024 vierailleet valuuttarahaston asiantuntijat kävivät viranomaisten, tutkimuslaitosten, työmarkkinaosapuolien ja monien muiden tahojen kanssa.    

Suomen talouden tilaa ja näkymiä arvioinut IMF:n asiantuntijaryhmä piti vierailun päätteeksi tiedotustilaisuuden sekä julkaisi Suomea koskevan lausuntonsa 8.11.2024.

IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV-konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Suomea koskeva raportti liitteineen on kokonaisuudessaan saatavilla valuuttarahaston verkkosivulla.  

Lisätietoja:  
Finanssineuvos Sari Sontag, puh. 029 553 0181, sari.sontag(at)gov.fi 
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 029 553 0514, jussi.lindgren(at)gov.fi