Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi.

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen.

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään sote-maakuntaan. Lisäksi uusi HUS-maakuntayhtymä järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.

Kuntien rahoitus

Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten kompensaatiota vähennetään Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja kunnallisveroa pienennetään. Tulojen siirrosta verotuksen osuus olisi noin 13 miljardia euroa.

Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti: tämän hetkisen arvion mukaan 12,63 prosenttiyksikköä. Tarkoituksena on varmistaa kuntalaisten verotuksen pysyminen lähes ennallaan, kun kuntien tuloveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti ja vastaavasti valtion verotusta nostetaan. Lisäksi kuntien väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti.

Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä. Tasauselementtien seurauksena kuntien talouden tasapainon muutos (laskennallinen) on viiden vuoden siirtymäkauden lopussa toistaiseksi pysyvästi enintään +/- 100 euroa asukasta kohden. Tasapainolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen. Vuosikate kuvaa puolestaan rahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin juoksevien menojen kattamisen jälkeen.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan, vaikka siitä poistuukin ns. sote-perusteiset osat. Uutena kriteerinä otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa. Merkittävimmät muutokset tehdään tulojen tasausjärjestelmän tasauslisä- ja vähennysprosentteihin, mikä hyödyttää sekä keskimääräistä alemman että korkeamman verotulon kuntia.

Omaisuusjärjestelyt

Sote-maakunnilla on oltava hallinnassaan järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi tarvittava omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on mahdollista tehtävien siirtyessä kunnilta sote-maakunnille.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät maakunnille varoineen ja velkoineen suoraan lain nojalla. Kuntien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alueen pelastustoimea hoitavien kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät maakunnille.

Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat, jotka sote-maakunta vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi. Sote-maakunnalle tulee oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.

Omaisuussiirroista ei suoriteta korvausta kunnille eikä kuntayhtymille. Kuntayhtymäosuuksien, irtaimiston ja lomapalkkavelan poistuminen kunnan taseesta katetaan ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa muuttamalla.

Kunta on oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa ja joiden seurauksena kunnan taloudellinen itsemääräämisoikeus vaarantuu. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimitiloista. Korvausta on mahdollista myöntää hakemuksen perusteella. Tilannetta arvioidaan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen avulla.

Henkilöstö

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.

Kunnan yhteisiä tukipalveluja hoitava henkilöstö siirtyy, jos tehtävistä kohdistuu vähintään puolet siirtyviin tehtäviin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut, sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut. Kaikkiaan sote-uudistus vaikuttaa yli 210 000 kuntatyöntekijään ja viranhaltijaan.

Siirtyminen katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi ja siten henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien henkilöstöä, joten työnantajan muutos ei vaikuta siirtymishetkellä palvelussuhteen ehtoihin.

Liikkeenluovutuksilla siirtyy noin 173 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Liikkeenluovutuksia on tulossa noin 360, sillä osalla kuntayhtymistä on toimipisteitä useamman sote-maakunnan alueella.

Uudenmaan erillisratkaisun yhteydessä sote-maakuntayhtymäksi muuttuvan HUS-kuntayhtymän ja sote-maakunnan tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.

Lisätietoja:

kuntaministeri Sirpa Paatero, puh. 050 512 1602, sirpa.paatero(at)vm.fi
ministeri Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, puh. 0295 530 399, valtteri.aaltonen(at)vm.fi

Maakuntien perustaminen, hallinto ja aluejako:
neuvotteleva virkamies Erkki Papunen, VM, puh. 02955 30167, erkki.papunen(at)vm.fi

Rahoitus:
finanssineuvos Markku Nissinen, VM, puh. 02955 30314, markku.nissinen(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi

Maakuntien rahoitus:
erityisasiantuntija Jenni Jaakkola, VM, puh. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Miikka Vähänen, VM, puh. 02955 30341, miikka.vahanen(at)vm.fi

Omaisuusjärjestelyt:
neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen, VM, puh. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi
hallitusneuvos Mervi Kuittinen, VM, puh. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)vm.fi

Henkilöstö:
neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, VM, puh. 02955 30027, puh. anu.hernesmaa(at)vm.fi
lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, VM, puh. 02955 30414, puh. marja.isomaki(at)vm.fi

Verotus:
neuvotteleva virkamies Timo Annala, VM, puh. 02955 30318, puh. timo.annala(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Marja Niiranen (alv-asiat), VM, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)vm.fi