Lausuntopyyntö
Ministeri Ikonen korostaa julkisten varojen käytön avoimuutta – kansallinen hankintatietovaranto läpivalaisemaan julkisten varojen käyttöä

Uusi tietovaranto kokoaisi yhteen hankintatietoja kaikilta julkisen sektorin organisaatioilta, mikä lisäisi merkittävästi julkisten varojen käyttöä koskevan tiedon avoimuutta. Taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet kustannusten vähentämisestä, kilpailun lisäämisestä ja tiedon tehokkaammasta hyödyntämisestä julkisten hankintojen johtamisessa. Valtiovarainministeriö on valmistellut hankintatietovarannosta arviomuistion ja pyytää siihen lausuntoja 15.9.2024 mennessä.  

Julkisiin hankintoihin valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla käytetään vuosittain noin 45 miljardia euroa. Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto tarjoaisi ensimmäistä kertaa avoimen näkymän julkisiin hankintamenoihin sekä tietoa kilpailuttamattomista ostoista, joiden osuus julkisista hankinnoista on noin 15 miljardia euroa vuodessa. Tiedon avoimuus lisää hallinnon avoimuutta ja vähentää riskiä korruptioon ja harmaaseen talouteen.   

Kansallisen julkisten hankintojen tietovarannon tavoitteena on parantaa tietojohtamista kaikissa julkisissa organisaatioissa, edistää julkisten hankintojen tehokkuutta ja digitalisaatiota sekä helpottaa viranomaisten työtä. Tietovarannon avulla julkisiin kilpailutuksiin osallistuvat yritykset ja järjestöt voivat tunnistaa ja ennakoida liiketoimintamahdollisuuksia entistä paremmin. 

Uudistuksen myötä julkisia hankintoja tekevät organisaatiot toimittaisivat muun muassa hankintasopimus- ja ostolaskutietojaan Valtiokonttorin ylläpitämään kansalliseen julkisten hankintojen tietovarantoon.  

”Tieto on pystyttävä valjastamaan nykyistä paremmin vaikuttavien julkisten hankintojen tekemiseksi. Julkisen sektorin hankintojen volyymi on suuri, noin 45 miljardia euroa vuosittain. Suomen julkisen talouden tilanteessa on erittäin tärkeää etsiä keinoja, jotka lisäävät avoimuutta, tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi koko maassa ja helpottavat yritysten osallistumista kilpailutuksiin”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.  

Keskitetyn datan tarve kasvaa, kun hankintoja johdetaan entistä strategisemmin

Hankintatietoa hyödynnetään entistä enemmän ja perusteellisemmin johtamisessa ja päätöksenteossa julkisella sektorilla. Hankintojen tietojohtamista on kehitetty määrätietoisesti Hankinta-Suomi-ohjelmassa osana kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa. Julkisen hallinnon eri toimijat kuitenkin seuraavat ja analysoivat hankintoja tällä hetkellä pääosin itsenäisesti omiin yksikkökohtaisiin hankinta- ja ostotietoihinsa perustuen. Hankintoja koskevissa selvityksissä on jo aiemmin todettu, että kansallinen tietopohja helpottaisi eri organisaatioiden parhaiden toimintamallien tunnistamista ja tiedon jakamista myös muille.  

Hankintatietovarannon toteuttaminen toisi hankintayksiköille lisää lakisääteisiä raportointivelvoitteita. Tietovaranto ja siihen liittyvät uudistukset toteutettaisiin pääosin teknisin muutoksin, jotta hankintayksiköiden hallinnollinen taakka pysyisi kohtuullisena. Investointi maksaisi itsensä takaisin esimerkiksi säästyneinä hankintakustannuksina.  

Valtiovarainministeriön arviomuistiossa kuvataan julkisten hankintojen tietopalvelujen nykytilaa sekä tarpeita, joita tietovarannon perustaminen edellyttäisi lainsäädännöltä ja tekniseltä toteutukselta. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota tietovarannolle asetettuihin tavoitteisiin, nykyiseen säädöspohjaan ja sen soveltamisalaan sekä tietovarannon kannalta keskeisiin tietosisältöihin. Myös nykytilan kuvaukseen toivotaan täydentäviä huomioita.  

Hankintatietovaranto otettaisiin käyttöön portaittain vuodesta 2026 alkaen.  

Lisätiedot: 
Erityisasiantuntija Olli-Juhani Piri, puh. 02955 30173, olli-juhani.piri(at)gov.fi