Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

OECD:n luottamusarviointi antaa Suomelle suosituksia toimista, joilla voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta hallintoon ja julkisiin instituutioihin

Valtiovarainministeriö
4.5.2021 9.38
Tiedote

OECD:n arviointi antaa ajankohtaista tietoa kansalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin Suomessa ja tarjoaa suosituksia siihen, miten hallinto voi kehittää toimintaansa kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi.  Arvioinnin loppuraportti julkistettiin tänään 4.5. verkkotilaisuudessa, jonka avasi kuntaministeri Sirpa Paatero.

Suomalaisten luottamuksessa merkittäviä eroja

"Julkinen hallinto on kansalaisia varten. Laajan julkisen hallinnon hyvinvointivaltion oikeutus lähtee siitä, että ihmiset luottavat sen synnyttävän hyvinvointia. OECD:n arviointi on arvokas, kun se kertoo, että hallintoon luotetaan, mutta samalla osoittaa meille kehityskohteita muun muassa palveluissa", sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

Suomi on vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista. 

Arviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”

Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.

OECD analysoi luottamukseen liittyviä haasteita Suomessa ja yksilöi mahdollisuuksia puuttua niihin. Raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. 

Hallinnon toimet koronakriisissä ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen

OECD:n mukaan suomalaiset suhtautuivat hyvin luottavaisesti hallinnon kykyyn hallita koronaepidemiaa tiedottaa kansalaisille ja puuttua epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Henkilöt, joilla oli vahvempi luottamus julkisiin instituutioihin, noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia. OECD korostaa luottamuksen merkitystä kriisien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä.

Raportin jatkoaskeleet

OECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä.

Luottamusarvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). OECD hyödynsi arvioinnin aineistoina muun muassa Tilastokeskukselta tilattua kyselytutkimusta, säännöllisesti toteutettavaa Kansalaispulssikyselyä ja Poikkeusajan dialogien yhteenvetoja. Lisäksi OECD haastatteli suomalaisia julkisten instituutioiden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tutkijoita.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Katju Holkeri, puh. 0295 530 087, katju.holkeri(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Onni Pekonen, puh. 0295 530 616, onni.pekonen(at)vm.fi