Uusi laki selkeyttää kotikunnan määräytymistä – ota kantaa lain ehdotuksiin
Uudessa kotikuntalaissa säädettäisiin nykyistä tarkemmin, miten ihmisten kotikunta ja asuinpaikka määräytyvät. Kotikunnan ehdot säilyisivät ennallaan. Jatkossakin henkilön kotikunta on se kunta, jossa hän asuu.
Valtiovarainministeriö pyytää nyt lausuntoja ja mielipiteitä kotikuntalain uudistamisesta. Viranomaiset, yritykset ja järjestöt voivat jättää lausuntoja lausuntopalvelu.fi-sivustolla, ja kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä otakantaa.fi-sivuston kyselyssä. Kyselyiden määräaika on 20. lokakuuta. Uusi laki korvaisi alkuperäisen kotikuntalain, joka on vuodelta 1994.
Kotikuntalaissa säädetään siitä, mikä on jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikunta ja kotikunnassa oleva asuinpaikka. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto merkitsevät nämä tiedot väestötietojärjestelmään, ja ne luovat pohjan monille oikeuksille ja velvollisuuksille. Jatkossakin ihmisellä voisi olla vain yksi kotikunta.
Muuttoilmoitus on jatkossa tehtävä aina, kun asuinpaikka muuttuu
Uuden kotikuntalain tavoitteena on parantaa sitä, että ihmisten kotikuntaa ja asuinpaikkaa koskevat tiedot ovat ajan tasalla väestötietojärjestelmässä. On tärkeää, että tiedot pitävät paikkansa, sillä kotikunnan mukaan määräytyvät muun muassa kunnan ja hyvinvointialueen palvelut. Näitä ovat esimerkiksi päiväkoti, koulu ja sosiaali- ja terveydenhuolto. Myös vaalipiiri ja äänestyspaikka määräytyvät kotikunnan perusteella.
Uuden lain mukaan jokaisen toiseen asuinpaikkaan muuttavan henkilön tulisi tehdä muuttoilmoitus riippumatta siitä, kuinka kauan asuminen uudessa paikassa kestää. Samalla vaihtuisi kotikunta, jos henkilö muuttaa toiseen kuntaan. Velvollisuus muuttoilmoituksen tekemiseen koskisi kuitenkin vain todellisia muuttoja, ei esimerkiksi kesän viettämistä vapaa-ajan asunnolla.
Muuttaja voisi säilyttää aiemman kotikuntansa vain silloin, jos asuminen toisen kunnan alueella kestää enintään vuoden ja hän ilmoittaa haluavansa säilyttää aiemman kotikuntansa. Kyse voisi olla esimerkiksi alle vuoden kestävästä työstä tai opiskelusta toisella paikkakunnalla, jonka jälkeen muuttaja aikoo palata takaisin lähtökuntaansa.
Ulkomaalaisten kotikunnan määräytymistä selkeytetään
Uudessa laissa täsmennettäisiin ehtoja, joiden perusteella ulkomaiden kansalaiset voivat saada Suomessa kotikunnan. Kotikunnan saaminen edellyttäisi jatkossa aina sitä, että ulkomaalaisella itsellään on oleskelulupa tai oleskelukortti tai että hän olisi rekisteröinyt oleskeluoikeutensa Suomessa Maahanmuuttovirastossa.
Lakiin sisältyy hallitusohjelman mukainen ehdotus siitä, että ulkomaalaisen kotikuntamerkintä voitaisiin poistaa väestötietojärjestelmästä, jos hän ei enää täytä kotikunnan saamisen ehtoja. Käytännössä on kyse tilanteista, joissa henkilö on esimerkiksi muuttanut pois Suomesta yli vuodeksi tai hänellä ei ole enää oleskeluoikeutta Suomessa.
Lisäksi laissa tarkennettaisiin Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaantioikeuksia muilta viranomaisilta.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntokierroksen jälkeen laki viimeistellään ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Muutokset tulisivat voimaan 1.8.2024.
Kotikuntalain uudistaminen on valmisteltu työryhmissä, joissa olivat edustettuina valtiovarainministeriön lisäksi oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Digi- ja väestötietovirasto, Maahanmuutovirasto, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto sekä 1.1.2023 alkaen myös hyvinvointialueita palveleva Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Ville Koponen, p. 0295 530 504, ville.koponen(at)gov.fi
erityisasiantuntija Marja Liukko, p. 0295 530 090, marja.liukko(at)gov.fi
Lausuntopyyntö
Kolumni 31.10.2022: Miten ihmisten kotikunta jatkossa määräytyy?