Lainsäädäntöneuvos Ville Koponen:
Miten ihmisten kotikunta jatkossa määräytyy?

Oletko koskaan kuullut kotikuntalaista? Harva on, mutta kyseessä on kuitenkin merkittävä laki, joka koskee joka ikistä Suomen kansalaista ja Suomessa vakinaisesti asuvaa ulkomaalaista. Työryhmä valmistelee parhaillaan seuraavalle hallitukselle ehdotusta uudeksi kotikuntalaiksi.

Kotikuntalaissa säädetään siitä, mikä on jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikunta ja kotikunnassa oleva asuinpaikka eli ”kotiosoite”. Digi- ja väestötietovirasto merkitsee nämä tiedot väestötietojärjestelmään, ja ne luovat pohjan monille keskeisille oikeuksille ja velvollisuuksille. 

Myös muut viranomaiset voivat tulkita kotikuntalakia ja arvioida sen pohjalta itsenäisesti, mitä on pidettävä kunkin ihmisen kotikuntana. Useinkaan muilla viranomaisilla ei ole aikaa ryhtyä selvittämään yksittäisten ihmisten asumista, joten ne luottavat väestötietojärjestelmään tehtyihin kotikuntamerkintöihin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että järjestelmään talletetut kotikunta- ja asuinpaikkatiedot ovat oikeita ja ajantasaisia.

Ihmisen kotikunta määrittää monia oikeuksia ja velvollisuuksia

Kotikunnan ja asuinpaikan mukaan määräytyvät esimerkiksi vaalipiiri ja äänestyspaikka sekä se kunta, jolle maksamme kunnallisveromme. Kotikunta ja asuinpaikka määrittelevät myös ensisijaisen terveyskeskuksemme ja lähikoulumme. Näistä asioista ei säädetä suoraan kotikuntalaissa, vaan eri hallinnonalojen erityislaeissa, joissa viitataan kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan ja asuinpaikkaan. Laskin viime talvena, että kotikuntalakiin ja kotikuntaan on viitattu 161 eri laissa ja asetuksessa.

Kotikuntalaissa säädetään myös siitä, miten ja milloin muuttoilmoitus on tehtävä. 

Ulkomailla vakinaisesti asuvilla Suomen kansalaisilla ei ole kotikuntaa, mutta heillä on Suomessa sijaitseva väestökirjanpitokunta, jonka mukaan määräytyy heidän äänioikeutensa valtiollisissa vaaleissa. 

Ulkomailta Suomeen muuttavien ulkomaalaisten kannalta on puolestaan keskeistä, milloin he voivat saada kotikunnan siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Viimeksi tämä asia nousi esiin, kun Suomeen alkoi tulla Ukrainan pakolaisia. Myös näistä asioista säädetään kotikuntalaissa.

Maailma muuttuu ja lainsäädäntö siinä mukana

Kotikuntalaki on säädetty lähes 30 vuotta sitten. Lakia on toki muutettu sen jälkeen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja muu lainsäädäntö ovat muuttuneet vielä enemmän: Ihmisten liikkuvuus Suomen sisällä ja rajojen yli on lisääntynyt, Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on moninkertaistunut ja varsinkin koronapandemia on kasvattanut vapaa-ajan asunnoissa vietettyä aikaa. Myös sähköinen asiointi on monesti korvannut paperilomakkeiden lähettelyn, ja ihmisten tietojen käsittelyä viranomaisissa koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet.

Kaikki nämä ja monet muutkin muutokset vaikuttavat kotikuntalakiin ja sen soveltamiseen. Siksi valtiovarainministeriö käynnisti lokakuussa 2021 säädöshankkeen, jonka tarkoituksena on uudistaa kotikuntalaki kokonaan. Uudistusta on tehty työryhmätyönä, jossa ovat mukana valtiovarainministeriön lisäksi muut keskeiset ministeriöt ja virastot sekä Kuntaliitto.

Ehdotus uudeksi kotikuntalaiksi valmistuu ensi keväänä

Uudistamistyössä selvitetään nykyisen kotikuntalain ongelmakohdat ja muutostarpeet. Niiden pohjalta laaditaan ehdotukset siitä, millä tavoin kotikuntasääntelyä olisi perusteltua muuttaa. 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että väestötietojärjestelmään tehtävät kotikuntamerkinnät ovat ajantasaisia ja paikkansapitäviä, jotta muut viranomaiset voivat omissa ratkaisuissaan luottaa niihin. 

Koska kotikunnalla ja asuinpaikalla on suuri vaikutus ihmisten oikeuksille ja velvollisuuksille, uudistuksessa on myös mahdollisimman tarkasti arvioitava, millaisia oikeudellisia ja käytännön vaikutuksia kotikuntasääntelyn muutoksilla olisi erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille.

Tähän mennessä uudistustyössä ovat nousseet esiin esimerkiksi seuraavat kysymykset: 

• Miten kotikunnan määräytymisessä on suhtauduttava vain lyhytaikaisiin muuttoihin toisille paikkakunnille tai vakinaiseen asumiseen kesämökillä, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen? 
• Kuka voi tehdä muuttoilmoituksen? 
• Millä edellytyksin Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset voivat saada Suomessa kotikunnan, ja voiko kotikunnan myös menettää, jos ei enää täytä sen saamiselle asetettuja edellytyksiä? 

Mahdollisia muutoksia miettiessä on muistettava, että kotikuntalailla on noin 5,5 miljoonaa käyttäjää – kovin radikaaleja muutoksia nykytilaan nähden ei siis ole syytä tehdä.

Säädöshanke päättyy maaliskuun lopussa 2023. Tällöin on määrä valmistua ehdotus uudeksi kotikuntalaiksi ja mahdolliseksi muiksi siihen liittyviksi lakimuutoksiksi. Esitystä uudesta kotikuntalaista ei siis anneta enää tälle eduskunnalle, vaan esityksen lopullisesta sisällöstä ja antamisesta eduskunnalle päättää seuraava hallitus.

Ville Koponen
Lainsäädäntöneuvos