Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen päälinjat

Budjettitalouden menot alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioehdotuksen menoista 48,4 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 2,1 miljardia euroa korkomenoja.

Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan noin 3 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta ja 6,5 prosenttia jos huomioon ei oteta vuodelle 2010 budjetoitua kumulatiivisen ylijäämän käyttöä. Verotulot muodostavat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan lähes kahdeksalla prosentilla talouskasvun ja vuonna 2011 voimaan tulevien veromuutosten seurauksena.

Budjettitalouden tasapaino

	2010 budjetoitu	2011 ehdotus
Tulot	40 499 milj. euroa	41 691 milj. euroa
Menot	52 482 milj. euroa	50 432 milj. euroa
Varsinainen alijäämä	11 983 milj. euroa	8 740 milj. euroa

Veroratkaisut
Energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta. Energiaveroja korotetaan rakennemuutoksen yhteydessä noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Tämä korotus ei koske liikenteen polttoaineita. Dieselpolttoaineen veroa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa.

Vuonna 2011 otetaan käyttöön makeisilta, jäätelöltä ja muilta niiden kaltaisilta tuotteilta kannettava vero ja korotetaan virvoitusjuomien veroa.

Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Jäteveron veropohjaa laajennetaan ja veroa korotetaan.

Suhdannenäkymät valoisat
Maailmantalous on toipumassa finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta, ja maailmankaupan kasvu on varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Suomen talous on talven notkahduksen jälkeen pääsemässä takaisin kasvu-uralle perinteisen vientikysynnän vetämänä. Kasvua tukee myös yksityinen kulutuskysyntä, joka heijastaa sitä, että työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste on jäämässä kesäkuussa ennustettua matalammaksi sekä tänä että ensi vuonna.

Kuluvana vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaat puolitoista prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011, mikä johtaa myös investointien käynnistymiseen. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna reilut 2,5 prosenttia. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena niukkoja tänä vuonna, joten hintojen nousuun vaikuttaa eniten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin1,5 prosenttia ja ensi vuoden noin 2,5 prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Suhdannekäänteestä huolimatta julkisen talouden rahoitusasema heikkenee vielä tänä vuonna. Vuonna 2011 talouskasvun nopeutuessa, verotuksen kiristyessä ja sosiaaliturvamaksujen noustessa julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu, mutta pysyy silti alijäämäisenä. Julkinen velka nousee valtion ja kuntien velanoton vuoksi edelleen ja velkasuhde ylittää 51 prosenttia.

Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen näkyvät ensi vuonna erityisesti valtiontalouden alijäämän supistumisena. Valtion verotuloja kasvattaa lisäksi arvonlisäverotuksen ja energiaverotuksen kiristäminen. Valtion alijäämän pienenemisestä huolimatta valtio joutuu edelleen kattamaan menoistaan velanotolla noin 8,7 mrd. euroa vuonna 2011. Talousnäkymien koheneminen ei siten riitä vakauttamaan valtiontalouden rahoitusasemaa.

Kuntasektorin rahoitusasema pysyy kuluvana vuonna noin -0,5 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Verotulojen vaimea kehitys pakottaa kunnat jatkamaan säästötoimia, joskin kuntien väliset erot säästötarpeissa ovat suuria. Vuoden 2011 osalta kuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa aiemmin ennustettua paremmaksi. Kuntatalouden alijäämä pienenee, kun kulutusmenot lisääntyvät maltillisesti kuntien edelleen tasapainottaessa talouttaan kriisinjäljiltä.

Lisätietoja: Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. 09 160 33036, kansantalousosaston ylijohtaja Tuomas Sukselainen, puh. 09 160 33191, vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela, puh. 09 160 33150 ja apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, puh. 09 160 33105