FI SV EN

EU:n talous- ja rahaliiton syventäminen
Hallitus suhtautuu varauksellisesti ehdotuksiin investointien ja rakenteellisten uudistusten tukivälineistä

Valtiovarainministeriö 13.9.2018 13.49
Uutinen
Hallitus suhtautuu varauksellisesti ehdotuksiin investointien ja rakenteellisten uudistusten tukivälineistä

Hallitus pitää tärkeänä rakenteellisten uudistusten edistämistä EU-maissa, mutta EU:n komission ehdotusta uudistusten tukiohjelmasta pitää vielä kehittää. Hallitus suhtautuu varauksellisesti myös ehdotukseen investointien vakautusjärjestelystä.

Molemmat komission ehdotukset liittyvät EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) syventämiseen sekä EU:n pitkän aikavälin budjettiin vuosille 2021–27 (monivuotinen rahoituskehys).

EU:n komissio antoi 31. toukokuuta ehdotuksen uudistusten tukiohjelman perustamisesta. Kaikki jäsenmaat voisivat hakea rahallista ja teknistä tukea rakenteellisiin uudistuksiin, jotka kytkeytyisivät talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa havaittuihin uudistustarpeisiin. Ohjelma täydentäisi unionin koheesiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja.

Ehdotuksen mukaan EU käyttäisi uudistusten tukiohjelmaan yhteensä 22,18 miljardia euroa vuosina 2021–27. Ohjelma koostuisi kolmesta elementistä, joista merkittävin olisi uudistusten toteuttamisen tukiväline. Lisäksi tarjolla olisi teknistä tukea rakenteellisiin uudistuksiin (teknisen tuen väline) ja tukea euron käyttöön ottamiseksi (lähentymisväline).

Vaikuttavuuden vahvistaminen kannatettavaa

Hallitus kannattaa koheesiopolitiikan ohjelmavarojen suuntaamista tavalla, joka edistää talouden rakenteiden tervettä sopeutumista. Hallitus tukee sellaisen ehdollisuuden vahvistamista, joka edistää varojenkäytön vaikuttavuutta.

Hallitus pitää kuitenkin ehdotusta uudistusten toteuttamisen tukivälineestä ongelmallisena sekä oikeusperustan että rakennepoliittisen toimivallanjaon näkökulmasta. Tukiväline siirtäisi rakennepoliittisen päätöksenteon painopistettä budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjiltä EU:n komissiolle tavalla, joka voisi vaarantaa demokraattisen vastuujärjestelmän.  Välinettä tulisi kehittää niin, että se liittyy selkeämmin koheesiopolitiikan tavoitteisiin ja korvaa uudistusten tosiasiallisia kustannuksia jäsenmaille.

Teknisen tuen välineiden kehittämiseen hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti. Sen sijaan lähentymisvälineeseen liittyy samoja toimivaltaongelmia kuin uudistuksen toteuttamisen tukivälineeseen.

Hallitus korostaa markkinakuria ja jäsenmaiden omaa vastuuta

EU:n komissio antoi samalla ehdotuksen myös Euroopan investointien vakautusjärjestelystä. Ehdotuksen mukaan euroalueen maat voisivat hakea korkotuettua lainaa julkisiin investointeihin, jos työttömyys nousee maassa voimakkaasti.

Hallitus katsoo, ettei euroalueelle ole tarpeen perustaa uusia makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä suhdanteiden tasaamiseksi. Tällaisia järjestelyitä ei voisi toteuttaa reilulta pohjalta, niiden tosiasiallinen hyöty olisi vaatimaton ja vaarana olisi järjestelyiden muuttuminen pysyviksi tulonsiirroiksi jäsenmaiden välillä.

Hallitus korostaa EMUn kehitystyössä markkinakuria ja jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan. Osana EMUn kehittämistä Suomi voi tukea monivuotisen rahoituskehyksen ja EU-budjetin kehittämistä siten, että euroalueen mahdolliset erityistarpeet huomioitaisiin aiempaa paremmin.

Hallitus informoi eduskuntaa

Hallitus lähetti asioista kaksi U-kirjelmää eduskunnalle torstaina 13. syyskuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta. U-kirjelmät julkaistaan Päätökset-sivulla.

Komission tiedote uudistusten tukiohjelmasta ja investointien vakautusjärjestelystä (31.5.)
Euroa täytyy uudistaa, jotta se toimisi vakaasti tulevaisuudessa (ministeri Petteri Orpon kolumni 21.3.)
Suomen tavoitteena on vakaa ja kestävä talous- ja rahaliitto (ministeri Petteri Orpon kolumni 13.10.2017)

Lisätietoja:

Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, puh. 02955 30350, tuomas.saarenheimo(at)vm.fi