Alle on koottu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2024 pöytäkirja

Varsinais-Suomen hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2025 pöytäkirja

Alle on koottu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2024 pöytäkirja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2025 pöytäkirja

Alle on koottu Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat.

Pohjanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2024 pöytäkirja

Pohjanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2025 pöytäkirja

Alle on koottu Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat.

Pirkanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2024 pöytäkirja

Pirkanmaan hyvinvointialueneuvottelun vuoden 2025 pöytäkirja

Alle on koottu Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa käytyjen neuvottelujen pöytäkirjat.

Keski-Suomen hyvinvointialueneuvottelun 2024 pöytäkirja

Keski-Suomen hyvinvointialueneuvottelun 2025 pöytäkirja

Uudistuksen edellyttämät lainsäädännön muutosehdotukset on valmisteltu oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä. Työryhmämietinnön mukaan säädettäisiin kaksi uutta lakia, jotka sisältävät tarvittavat säädökset kuolinpesän palvelualustan ja kuolinpesän osakasrekisterin toteuttamiseksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan useita muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön muun muassa perintö- ja lahjaveroa koskevan lain sekä perintökaaren osalta. 

Lainsäädäntötyöryhmässä valmisteltu työryhmämietintö ja sen sisältämät lainsäädäntöehdotukset olivat lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 5.12.2025–6.2.2026. Tavoiteaikataulu hallituksen esityksen antamiselle on kevät 2026. Lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2027 alussa.

Ohjelman yhtenä tavoitteena on ollut testamenttirekisterin toteuttaminen. Ohjelman lainsäädäntötyöryhmässä tehdyn arvioinnin ja erikseen tilatun ulkoisen markkinaselvityksen pohjalta järkevimmäksi toteutusmalliksi on nähty sähköisen testamentin mahdollistaminen ja rakenteellisen testamenttirekisterin toteuttaminen. 

Näiden arvioidaan vaativan merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joita ei olla toteuttamassa kuluvalla ohjelmakaudella. Ohjelmakaudella tuotetaan arviomuistio sähköisen testamentin ja testamenttirekisterin toteuttamisesta. Muistio on lähetetty lausuntokierrokselle Lausuntopalvelu.fi-sivustolle 9.2.2026 ja lausua voi 2.4.2026 asti. Arviomuistiolla ja siihen liittyvillä teknisillä tarkennuksilla sekä kustannusvaikutusten arvioinnilla luodaan pohjaa sähköisten testamenttien käyttöönotolle osana mahdollista myöhempää jatkokehittämistä. 

Valtionosuusuudistuksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota kuntiin, joiden valtionosuuksien maksatus voi muodostua negatiiviseksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus voi olla negatiivinen useasta syystä. Keskeinen syy negatiiviseen maksatukseen on sote-uudistukseen liittyvät suuret tasauserät.
 

Negatiiviset sote-uudistuksen tasauserät johtuvat siitä, että kyseisillä kunnilla siirtyi uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden rahoitukseen enemmän kustannuksia kuin tuloja. Joillakin kunnilla negatiivisen maksatuksen aiheuttavat kotikuntakorvaukset, jotka ovat kuntien keskinäisiä korvauksia siitä, että kunnan asukas osallistuu toisen kunnan järjestämään esi- tai perusopetukseen, jonka asuinkunta on velvollinen järjestämään. 

Ne kunnat, joilla sote-erät ovat negatiiviset, hyötyisivät lähtökohtaisesti sote-erien poistamisesta. Usean kunnan valtionosuuden muutokset olisivat kuitenkin niin suuria, että uudistuksen vaikutuksia on välttämätöntä tasata uudella järjestelmämuutoksen tasauksella. Tämä tarkoittaisi sitä, että sote-uudistuksen tasauserät jäisivät niiden poistamisesta huolimatta vaikuttamaan vahvasti valtionosuusjärjestelmään järjestelmämuutoksen tasauslisien ja tasausvähennysten kautta. 

Valtionosuusuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia monien kuntien valtionosuuteen. Negatiiviset järjestelmämuutoksen tasaukset kertovat, että kyseiset kunnat ovat pääasiassa hyötyneet valtionosuusuudistuksesta ja saatua hyötyä on tasattu negatiivisella tasausmekanismilla. Joissain kunnissa negatiivinen valtionosuus pysyy uudistuksenkin jälkeen, sillä hyödyt uudistuksesta ylittäisivät uudistuksessa sallitut muutosrajat. 

Jos kunnan taloudellinen tilanne on erityisen heikko negatiivisesta valtionosuudesta huolimatta, tulee kyseeseen harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja viime kädessä arviointimenettely, jossa selvitetään kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut. 

Uudistuksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että valtionosuuden muutos saisi olla enintään +/-180, +/-110 tai +/-50 euroa asukasta kohti viiden vuoden siirtymäajalla. Uudistuksesta johtuva valtionosuuden muutos, joka ylittäisi edellä tarkoitetun euromäärän, jäisi pysyväksi tasauslisäksi tai –vähennykseksi kunnan valtionosuuteen.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa sovittujen linjausten mukaisesti yksi valtionosuusuudistuksen lähtökohdista on ollut, että se toteutetaan kustannusneutraalisti. Kustannusneutraaliudesta johtuen, uudistuksessa on kuntia, joiden valtionosuudet kasvavat ja kuntia, joiden valtionosuudet vähenevät. Eri suuruinen järjestelmämuutoksen tasaus huomioiden, valtionosuuden muutos olisi valtaosassa maakuntia positiivinen. Huomioitavaa kuitenkin on, että maakuntien sisällä voi olla eroavaisuuksia kuntakohtaisesti tarkasteltuna. 

Pääosin kuntakohtaiset vaikutukset pohjautuvat sote-uudistuksen tasausmekanismien käsittelyyn uudistuksessa, sekä saavutettavuutta kuvaavien kriteerien ehdotettuihin muutoksiin. Lausuntokierroksella kuntia pyydetään ottamaan kantaa siihen, että miten suuria vaikutuksia uudistuksella sallitaan. 

Kunnat eroavat toisistaan monin eri tavoin. Väestörakenne, erilaiset olosuhdetekijät sekä verotulojen rakenne vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmällä pyritään tasaamaan näitä kuntien välisiä eroja.   

Tarve- ja olosuhde-erojen tasauksella tasataan kunnan olosuhde-eroista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi järjestelmään sisältyy tulopohjan erojen tasaus, millä tasataan valtionosuutta verotuloihin perustuen.  

Vuoden 2025 tasossa kuntakohtainen peruspalvelujen valtionosuus on vähimmillään -816 euroa/asukas ja enimmillään 2 374 euroa/asukas, kun huomioidaan pelkästään kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Keskiarvo on vuonna 2025 koko maata tarkastellessa on vuonna 2025 851 euroa/asukas. Kokonaismaksatukseen vaikuttaa myös verotulomenetysten kompensaatio, sekä kotikuntakorvaukset. 

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädettyjen valtionosuustehtävien pääpaino on sivistys- ja opetustoimessa. Ikäryhmäkriteereillä on suurin painoarvo järjestelmässä, koko maan tasolla noin 80 % kustannuspohjasta muodostuu ikärakenteen perusteella. Ikärakenteessa eniten painoarvoa annetaan lapsi- ja nuorisoikäryhmille, sillä varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus ovat kuntien keskeisimpiä ja kustannuksiltaan korkeimpia valtionosuustehtäviä. 

Kuntakokoryhmittäin tarkasteltuna, vuonna 2025, eniten valtionosuutta saivat pienet, alle 2000 asukkaan, kunnat, kun taas vähiten valtionosuutta saivat keskisuuret 40 000–100 000 asukkaan kunnat. Maakunnittain tarkasteltuna, pienimmät peruspalvelujen valtionosuudet ovat Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Vastaavasti suurimmat peruspalvelujen valtionosuuden saajat euroa per asukas –tarkastelulla ovat Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa. Yksittäisen kunnan saamaan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat monet tekijät.