Usein kysyttyä

Siihen, kuinka saavutettavat palvelunne tällä hetkellä ovat ja mitä teidän tulee vielä kehittää, voitte perehtyä esimerkiksi hyödyntämällä ilmaisia saavutettavuuden arviointiin tarkoitettuja verkkotyökaluja. Muun muassa Papunetissä on lisätietoa saavutettavuuden arvioinnista

Lisäksi monet yritykset tarjoavat yksittäisiä arviointityökaluja sekä tekevät tarkistuspalveluja, joiden avulla voitte saada tarkan arvion digitaalisten palvelujenne saavutettavuudesta. Yritysten tarjoamat auditointi- ja tarkistuspalvelut ovat maksullisia. 

Loppuvuodesta 2018 alkaen voitte myös hyödyntää saavutettavuusselostetta verkkosisältöjenne saavutettavuuden itsearviointiin. Seloste on saavutettavuusdirektiivin vaatima dokumentti, joka on jokaisen julkisen hallinnon digitaalisen palvelun ja sivuston osalta laadittava. Seloste kertoo, kuinka saavutettavuus verkkopalvelussa toteutuu. Selosteen laatiminen antaa hyvän kuvan siitä, mitä palvelun tai sivuston osalta pitää vielä tehdä, jotta saavutettavuusvaatimukset täyttyisivät. Saavutettavuusselosteen malli julkaistaan loppuvuodesta.


Salpalinjan kohteisiin liittyvät vastuut määrittyvät samalla tavoin kuin minkä tahansa kiinteistön tai rakennuksen omistajan vastuut. Vastuu kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta on rakennuksen omistajalla. Omistajan pitää huolehtia, ettei hänen omaisuutensa aiheuta kenellekään vaaraa ja että kiinteistön alueella voi liikkua turvallisesti. Turvallinen liikkuminen tulee tarvittaessa varmistaa esimerkiksi varoituskyltein ja mahdollisesti aitaamalla.

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt turvaamistoimenpiteitä kohteissa, joissa ne on katsottu tarpeellisiksi.

Turvaamistoimenpiteinä on muun muassa

  • tehty tarvittavat suojakaiteet putoamisvaarojen osalta
  • tehty tarvittavat suojakannet kaivoihin
  • tehty tarvittavat varoituskyltit
  • lukittu kohteet, joissa on turvallisuusriskejä
  • parannettu kulkuteiden turvallisuutta.

Niissä Salpalinjan kohteissa, joissa ei ole ollut käyttöoikeuden rajoituksia, vastuu turvallisuudesta on ollut maanomistajalla. Näin on myös jatkossa.


  • Lainvalmistelun yhteydessä tulee arvioida sääntelystä aiheutuvat kustannukset kokonaisvaltaisesti ja kattavasti.
  • Myös asetusten ja muiden oikeussäännösten kustannusvaikutusten arvioinnissa tulee käyttää samoja periaatteita kuin hallituksen esitysten kustannusvaikutusten arvioinneissa.
  • Eri sektoreiden kehittämisohjelmissa arvioidaan niiden toteuttamisen aiheuttamat kustannusvaikutukset.
  • Säädösten vaikutusarvioinnissa arvioidaan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös hallinnolliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten kuntalaisiin ja asiakkaisiin.
  • Kaikki kuntia sitovat säädökset, joilla on kunnallistaloudellisia tai -hallinnollisia vaikutuksia tai vaikutuksia kuntien toimintaan käsitellään kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja niiden vaikutukset huomioidaan kuntatalousohjelmassa.

Lisätietoa:
Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)
Kustannusten vaikutusten arvioinnin laskentakehikko
Säädösvaikutusten arviointi


Salpalinjan suojeluun ja hoitoon liittyviä kysymyksiä voi esittää Museovirastolle. Museovirasto ei itse hoida Salpalinjan kohteita. Museovirastolta voi kuitenkin hakea Salpalinjan kohteiden hoitamiseen kulttuuriperintökohteiden hoitoavustusta ja rakennusten entistämisavustusta. Lisätietoa avustuksista on Museoviraston verkkosivuilla.

Hoitoon voidaan soveltaa kiinteiden muinaisjäännösten ja ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden hoidon ohjeita soveltuvilta osiltaan (Hiidenkiuas ja tulikukka, opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Museovirasto 1999; Sirkku Laine 1996: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki).

Museoviraston yhteyshenkilöt:

Erikoistutkija Veli-Pekka Suhonen, veli-pekka.suhonen(at)museovirasto.fi, puh. 0295336264

Intendentti Helena Ranta, helena.ranta(at)museovirasto.fi, puh. 0295336316


Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset koskevat digitaalisten palveluiden havaittavuutta, hallittavuutta, toimintavarmuutta ja ymmärrettävyyttä. 

Suomessa ja monissa muissa maissa saavutettavuusohjeistukseen on hyödynnetty WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) ohjeita. WCAG on kansainvälinen tekninen ohjeistus siitä, kuinka saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa. Tällä hetkellä käytössä on WCAG:n versio 2.0, (versio 2.1 on valmisteilla). WCAG on jaettu kolmeen vaatimustasoon: A, AA ja AAA. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen AA-tasoon. Direktiivi ei kuitenkaan hyödynnä kaikkia WCAG-ohjeistuksessa olevia kriteerejä. 

Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset pohjautuvat eurooppalaiseen standardiin EN 301 549 saavuttavuuden huomioon ottamisesta julkisen sektorin tieto- ja viestintätekniikkahankinnoissa, joka sekin viittaa WCAG-ohjeistukseen. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ovat ne, jotka on kuvattu eurooppalaisen standardin 301 549 luvuissa 9-11. 

Lisätietoa


  • Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.
  • Valtio pidättäytyy toimenpiteistä, joilla se yksipuolisesti siirtää kunnille lisävastuuta niille lainsäädännön mukaan kuulumattomista tehtävistä.
  • Lainsäädännön tulisi mahdollistaa toimivammat, joustavammat ja tuottavammat menettely- ja toimintatavat. Tämä koskee myös henkilöstön työnjakoja ja kelpoisuusvaatimuksia.
  • Tuottavuusnäkökulma otetaan huomioon lainsäädännön vaikutusarvioinneissa.

Lisätietoa:
Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentti
Katso esim. vm.fi/kunta/kuntien-tuottavuus


Museovirasto suosittelee, että Salpalinjan merkittävimpiin kohteisiin eli niin sanottuihin huippukohteisiin kuuluvien linnoituslaitteiden ympäristössä suoritettaisiin metsätalouden toimenpiteitä saman ohjeistuksen mukaan kuin muinaisjäännöskohteissa. Lisää tietoa metsänkäytöstä ja arkeologisista kohteista on Museoviraston verkkosivuilla.

Salpalinjan huippukohteiden maisemanhoidossa voidaan soveltaa kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevia maisemanhoito-ohjeita.

Myös muissa kuin huippukohteissa on luonnollisesti hyvä soveltaa edellä mainittuja ohjeita.

Museoviraston verkkosivut > 


Saavutettavuusdirektiiviin pohjautuva kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö pyritään samaan voimaan 1.9.2018. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saavutettavuusvaatimuksien soveltaminen käynnistyy saman tien, vaan saavutettavuusvaatimukset tulevat voimaan porrastetusti. 

  • 23.9.2018 jälkeen julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019. 
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020. 
  • Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021. 
  • Eduskunnalle 3.5.2018 annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että saavutettavuusvaatimukset eivät koskisi työpaikoilla käytettäviä intra- ja extranettejä. Muiden intra- ja extranettin osalta   siirtymäaika on sama kuin muillakin digitaalisilla palveluilla.

Lähtökohtaisesti kaikkien julkisen hallinnon digitaalisten palveluiden, verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on oltava saavutettavat. Poikkeuksen tekevät tilanteet, joissa saavutettavuuden toimeenpano aiheuttaa organisaatiolle perustellusti kohtuutonta rasitetta. Tällöin organisaatio voi jättää osan saavutettavuusvaatimuksista täyttämättä.  

Kohtuutonta rasitetta arvioidaan seuraavilla kriteerillä: 

  • Organisaation koko, resurssit ja luonne 
  • Palvelun käyttötiheys ja kesto 
  • Palvelun saavutettavuuden kustannukset ja hyödyt erityisesti vammaisille henkilöille. 
  • Organisaatio voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen vain osittain, ei siis koko palvelun osalta. Kohtuuttoman rasitteen käyttö tulee perustella saavutettavuusselosteessa.

Katso myös kysymys 4.


  • Kuntalaki (410/2015) sisältää säännökset kunnan hallinnon yleisistä periaatteista ja kunnan talouden järjestämisestä. Erityislaeissa ei tulisi säätää kunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä erikseen. Kunnalle tulee jättää itsehallinnon edellyttämä harkintavalta päättää tehtävien organisoinnista ja palvelujen tuottamistavasta sekä talouden suunnittelusta.
  • Valtionosuudet kuntien tehtäviin tulee edelleen myöntää yleiskatteellisina.
  • Kuntien tiedonantovelvoitteista säädettäessä lähtökohtana on, että tietoja ei kerätä erikseen, mikäli tiedot ovat saatavilla muista hallinnon ylläpitämistä tietolähteistä. Tiedot tulisi kerätä kunnista vain kertaalleen. Tietojärjestelmien yhteensopivuutta edistetään.