Usein kysyttyä

Tiedonhallintalautakunnalla ei tiedonhallintalain (906/2019) mukaan ole tiedonsaantioikeutta turvallisuusluokiteltaviin tietoihin. 
Jos viranomaisella on tarve toimittaa tiedonhallintalautakunnalle turvallisuusluokiteltavaa tietoa, esimerkiksi kysymyksen kysymistä varten, viranomaisen tulee itse harkita mitä turvallisuusluokiteltavia tietoja on kysymyksen yhteydessä tarpeellista esittää. Kysymykset käsittelee tiedonhallintalautakunnan sihteeristö, joka koostuu valtiovarainministeriön virkamiehistä. Tiedonhallintalautakunta ei käsittele kokouksissaan turvallisuusluokiteltavia tietoja.


Koronakriisin vaikutusten suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Koronakriisi lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja sekä vähentää kuntien maksutuloja. 

Kuntatalousohjelmassa esitetyn arvion mukaan koronakriisin suurimmat vaikutukset aiheutuvat verotulojen alenemisesta. Vaikutukset eroavat alueellisesti ja kuntaryhmittäin riippuen muun muassa kunnan väestö- ja elinkeinorakenteesta.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti. Tukemisen lähtökohtana on tuen vaikuttavuus: oikeat instrumentit, oikea kohdentuminen ja oikea ajoitus.

Sovittuja kuntien tukitoimia:

  • Hallitus tukee kuntia neljännessä lisätalousarviossa noin 1,4 miljardilla eurolla (valtiovarainministeriön tiedote 2.6.2020)
    • Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin muun muassa tehohoidosta aiheutuvat lisäkustannukset valtionavustuksella.
    • Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi vuodelle 2020.
    • Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle 2020.
    • Harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

Tiedonhallintayksikön vastuulla on tunnistaa, mitkä muutokset ovat olennaisia ja edellyttävät muutosvaikutusten arviointia. Esimerkiksi tietojärjestelmän uuden version käyttöönotto ei välttämättä edellyttäisi arvioinnin tekemistä, mutta uuden tietojärjestelmän käyttöönotto olisi laissa tarkoitettu olennainen tietojärjestelmän uudistus.


Valmisteltu hankinta ei ole lausuntoa edellyttävä tiedonhallinnan muutos, sillä hankintamenettely ei itsessään vielä tuota muutoskohdetta ja esimerkiksi vaikuta prosesseihin ja järjestelmiin. Potentiaalisia lausuntokohteita voisivat olla ne projektit, joihin ostoresursseja kohdennetaan.


Valtion Eläkerahasto on aloittanut lisäsijoitukset suomalaisten yritysten yritystodistusmarkkinoille. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteen mukaan. Sijoitukset suunnataan edelleen vähäisen luottoriskin yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Myös Suomen Pankki on ilmoittanut yritystodistusten osto-ohjelmasta, jonka koko on miljardi euroa.

Finanssivalvonnan johtokunta on lieventänyt suomalaisten pankkien harkinnanvaraisia lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia. Päätös vapauttaa laskennallisesti pankeille luotonantovaraa arviolta jopa 52 miljardia euroa.

Valtioneuvosto on myöntänyt 540 miljoonan euron valtiontakauksen Finnairille yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi koronakriisin yli. Eduskunta on aiemmin hyväksynyt takausjärjestelyn.

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi varustamoiden valtiontakausohjelma. Tarkoituksena on turvata huoltovarmuuskriittisten rahtiliikenneyhtiöiden maksuvalmius ja käyttöpääomarahoitus. Euroopan komissio hyväksyi takausohjelman 28. toukokuuta. Valtiontakausten enimmäismäärä on 600 miljoonaa euroa pääoman osalta, ja järjestely on voimassa vuoden loppuun asti.

Katso myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta (työ- ja elinkeinoministeriö)


Palvelulupaus-termiä pohdittiin pitkään. Termi syntyi tarpeesta viestiä asiakkaille sitä, että palveluiden kehittäminen jatkuu ja loputkin palvelut tulevat olemaan digitaalisessa kanavassa asiakkaiden käytettävänä ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelulupauksen tavoitteena on, että organisaatiot tunnistavat puuttuvat palvelut ja suunnittelevat tavoiteajat niiden kehittämiselle.


Rivien määrä on rajattu, jotta palvelulupausten yhdistäminen koneellisesti on mahdollista. Rivien määrän lisääminen otetaan huomioon palvelulupauksen seuraavilla kerroilla.


Jos palvelun poistamisesta/lopettamisesta on jo olemassa oleva päätös, palvelua ei välttämättä tarvitse kuvata. Jos kuvataan, tieto palvelun poistumisesta kirjataan kuvaus kenttään.


Tämänkaltaiset vaatimukset, jotka estävät palvelun kehittämisen täysin digitaaliseen muotoon, kirjataan palvelulupauksen esteet-soluun. Kyseessä on olemassa oleva vaatimus/määräys, joka tulee saada muutetuksi.


Palvelun volyymi ei ole ratkaiseva tekijä. Neuvonta- tai ohjauspalveluja ei tarvitse sisällyttää palvelulupaukseen. Usein neuvonta- ja ohjauspalvelun perusteella asiakas siirtyy asiointipalveluun, joka on kuvattu palvelulupauksessa.