FI SV

Maksujärjestelmät

Maksujärjestelmät ovat keskeisessä asemassa toimivassa taloudessa. Maksamisen palvelut ja niihin liittyvät maksujärjestelmät ja -välineet ovat merkittävän muutoskehityksen kohteen. Erityisesti elektroninen maksutekniikka kehittyy jatkuvasti ja yritysten muut palveluprosessit yhdistyvät maksutapahtumien kanssa, esimerkkeinä sähköiset laskut ja pääsylippuratkaisut. Sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen ja korttimaksujen tehostumisen ja laajan käytön myötä perinteisen käteisen käyttö on jatkuvasti vähentynyt. EU-alueella maksamisen keskeiset palvelumuodot – tilisiirrot, suoraveloitukset ja korttimaksut – ovat siirtyneet kansallisista järjestelmistä nk. SEPA (Single Euro Payment Area) ratkaisuihin, jolloin samaa standardoitua maksutapaa voidaan käyttää koko alueella. Tämä on mm. merkinnyt, että suomalaisista kansallisista maksujärjestelmistä on luovuttu ja pankkienvälinen maksujenvälitys tapahtuu nykyään muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta kansainvälisiä maksujärjestelmiä käyttäen. Erilaisia kansainvälisiä elektronisen maksamisen ratkaisuja on syntynyt vaihtoehdoiksi perinteisille pankkien tarjoamille maksupalveluille. Yhteismarkkinoiden tukemiseksi ja maksamisenyhtenäistämiseksi EU-tason sääntelyn on lisääntynyt merkittävästi maksamisen palveluissa.

Maksupalveludirektiivi (PSD2)

Komissio antoi heinäkuussa 2013 ehdotuksen maksupalveludirektiivin muuttamiseksi (ns. toinen maksupalveludirektiivi). Ehdotuksessa täsmennetään joitakin voimassaolevan direktiivin osia ja laajennetaan sitä koskemaan mm. kolmansiin maihin lähteviä ja sieltä saapuvia maksuja. Ehdotuksen mukaan toimiminen nk. kolmantena osapuolena maksupalveluketjussa vaatisi jatkossa maksulaitostoimilupaa. Kyse on pääasiassa kuluttajien e-kaupankäynnissä tekemien maksutapahtumien käsittelemistä reaaliaikaisesti hyödyntämällä tavanomaisia pankkien maksupalveluratkaisuja. Maksulaitoksille säädettäisiin liittymismahdollisuus pankkijärjestelmiin. Uuden, ulkopuolisen osapuolen tuominen pankkien maksujärjestelmiin voi muuttaa merkittävästikin internetissä toimivaa maksujenvälitysliiketoimintaa. Asiakkaansuojaa ehdotetaan parannettavaksi tiukentamalla sääntelyä verkkopankkien turvallisuusratkaisuista ja verkkopankkimaksuja hyödyntävien kolmansien osapuolten palveluista. Kauppiaiden veloittamille maksutapalisille asetettaisiin enimmäisrajoitukset. Kuluttajien omavastuurajaa ehdotetaan korotettavaksi ja suoraveloituksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Direktiivi tulee toimeenpanna 13.1.2018 mennessä.

Korttimaksujen siirtohinta-asetus (MIFR)

Komissio antoi heinäkuussa 2013 ehdotuksen korttipohjaista maksutapahtumista veloitettavista toimitusmaksuista (nk. korttimaksujen siirtohinta-asetus), jonka neuvosto ja parlamentti hyväksyi neuvottelujen jälkeen 29.4.2015 (EU 2015/751). Asetuksen päätavoitteena on rajoittaa korttimaksujen siirtohintoja kortinhaltijan ja kaupan pankin välillä. Uudet siirtohintarajoitukset astuvat voimaan 9 joulukuuta 2015. Lisäksi pyritään poistamaan muita kilpailua rajoittavia käytäntöjä. Asetuksella avataan myös kansalliset korttimarkkinat, mikä voi olla omiaan edistämään markkinoiden keskittämistä isompiin kansainvälisiin palvelukokonaisuuksiin. Korttimaksujen siirtohinta-asetukseen liittyvät lainsäädäntömuutokset (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maksulaitoslain, maksupalvelulain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, HE 115/2015 vp) ovat astuneet voimaan 1.2.2016.

Perusmaksutilidirektiivi (PAD)

Komissio toukokuussa 2013 antama ehdotus direktiiviksi maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutiliä (nk. perusmaksutilidirektiivi) hyväksyttiin heinäkuussa 2014. Direktiivi tulee implementoida kansallisessa lainsäädännössä syyskuuhun 2016 mennessä. Direktiivi yhtenäistää maksupalvelujen termistöä, edistää maksupalveluhintojen vertailtavuutta, helpottaa maksupalvelujen siirrettävyyttä maksupalvelutarjoajalta toiselle ja parantaa kuluttajien mahdollisuuksia avata perusmaksutilejä. Suomalaisille kuluttajille tämä parantaa maksutilipalvelujen saatavuutta muissa jäsenvaltioissa.  Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle Suomessa tarvittavista lainsäädäntömuutoksista (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 123/2016 vp), jotka ehdotetaan astuvan voimaan 1.10.2016. 

Sivun yhteyshenkilö: Risto Koponen

etunimi.sukunimi@vm.fi