Suomi neljäntenä EU-maiden tasa-arvovertailussa – kehitys noususta huolimatta edelleen hidasta

Suomi sijoittui neljänneksi sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavassa vertailussa. Kärkisijalla on Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Ranska säilytti viime vuonna saavuttamansa kolmannen sijan. Suomi paransi kuitenkin kokonaistulostaan.

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi tänään viidennen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan tasa-arvoindeksin. Indeksissä vertaillaan tasa-arvon kehitystä EU-maissa vuodesta 2010 lähtien. 

Sukupuolten tasa-arvon tilaa mitataan kuudella eri alueella: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Erityisteemana tänä vuonna on digitalisaatio ja sen vaikutukset työelämään ja sukupuolten tasa-arvoon.

Suomi paransi tulostaan edellisestä mittauksesta - pitkällä aikavälillä kehitys on ollut hidasta

Ruotsi ja Tanska ovat olleet vertailun kärkisijoilla indeksin julkistamisen alusta alkaen. Suomi on myös aiemmin sijoittunut kärkikolmikkoon. Ranska ohitti Suomen viime vuonna ja pysyi edelleen edellä, vaikka Suomen pisteet nousivat enemmän. Suomen kokonaispisteet nousivat edellisestä mittauksesta 1,3 pistettä, mikä on mittauksen suurimpia nousuja. Ranska paransi kokonaistulostaan 0,5 pistettä. 

Vertailujaksolla 2010 – 2020 Suomen kehitys on puolestaan ollut hitaampaa: Suomen pisteet ovat kymmenen vuoden seurantajaksolla parantuneet 1,6 pistettä, kun Ruotsin pisteet ovat samalla jak-solla nousseet 3,7 pistettä, Tanskan 2,2 ja Ranskan 7,6 pistettä. EU:n keskiarvo on noussut 4,1 pis-tettä vuodesta 2010. 

Suomen indeksiluku on nyt 74,7. EU:n keskiarvo on 67,9. 

Naisten osuuden kasvu päätöksenteossa nosti Suomen pisteitä

Suomen pisteet nousivat eniten vallan osa-alueella. Nousua on edellisestä mittauksesta 5,2 pistettä (vuodesta 2010 nousu on 2,8 pistettä). Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksen-teossa, mutta myös sosiaalisen päätöksenteon alueella.  

Pisteiden nousuun vaikuttivat muun muassa naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 ja hallituksessa sekä naisten osuuden kasvu suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja eri hallintoelimissä. 

Muilla vertailun alueilla muutokset ovat suhteellisen pieniä. Työn ja tiedon osa-alueilla oli nousua, kun taas rahan ja terveyden osa-alueiden pisteet laskivat. 

Noususta huolimatta Suomi on tietoa koskevissa pisteissä alle EU:n keskiarvon ja Suomen pisteet koulutuksen segregaatiossa ovat lähes kymmenen pistettä alle EU:n keskiarvon. Indeksin käyttämän mittariston mukaan Suomi on EU:n häntäpäässä koulutuksen segregaation osalta.

Digitalisaatiossa piilee sukupuolten epätasa-arvon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän vaara

Naisten ja miesten internetin päivittäinen käyttö on EU:ssa lähes tasoissa. Kuitenkin iäkkäämmistä ja matalasti koulutetuista naisista suurempi osa kuin ko. ryhmän miehistä on kokonaan internetin ulkopuolella.

Naiset ovat myös selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä. 

Naisia on myös selkeästi vähemmän huipputeknologia-alojen tutkijoista ja insinööreistä, jotka usein toimivat uusien digitaalisten teknologioiden suunnittelijoina ja kehittäjinä. Digitalisaation myötä syntyvät uudet ammatit ovat sijoittuneet usein miesvaltaisille ICT- ja STEM-sektoreille eli luonnontieteiden ja insinöörityön aloille.

Alustatalouden työntekijöistä valtaosa (2/3) on miehiä. Vaikka alustatalous voi edistää työn ja perheen yhteensovittamista, se ei näyttäisi muuttavan hoivan jakautumista. Myös EU:n tasa-arvo- ja syrjintälainsäädännön soveltaminen alustataloustyössä on usein vaikeaa. Työntekijät voivat olla sosiaaliturvan, ml. vanhempainvapaat, ulkopuolella.

Raportti nostaa esiin myös tekoälyn kehittämiseen liittyvät mahdolliset eettiset ja ihmisoikeusriskit, kuten sukupuoleen liittyvät vinoumat ja syrjintä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation mukanaan tuomat uudet seksuaalisen häirinnän muodot verkossa.

”Suomen tulos on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta työtä edelleen tarvitaan. Digitalisaation vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon tulee seurata tarkasti ja toimia tarvitaan sekä kansallisella että EU-tasolla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman sekä EU:n tasa-arvostrategian toimeenpano on tärkeimpiä työkaluja tasa-arvon edistämiseksi”, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist toteaa.

Lisätietoja

ministerin erityisavustaja Anna Abrahamsson, p. 02951 50029, [email protected]
neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara, p. 02951 63205 [email protected]