Orpon hallitus: Epävarmuuden ajassa tarvitaan luottamusta ja kasvua vahvistavia toimia

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Maailmantalouden ja Suomen julkisen talouden tilanne on haastava. Hallitus on kehysriihessään nostanut työlistalleen uusia täsmätoimia, jotka lujittavat suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen sekä parantavat kasvun ja työllistymisen edellytyksiä.

Hallitus on muun muassa sopinut merkittävistä toimista rakentamiseen ja asumiseen sekä liikenneinvestoinneista eri puolille Suomea.

Yhtenä kasvutoimena hallitus on sopinut yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmän korjaamisesta. Uudistuksella korjataan YEL-järjestelmän epäkohtia, parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja helpotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa.

Hallitus jatkaa vastuullisen talouspolitiikan linjalla ja pitää kiinni menokehyksestä. Jo sovitut säästöt toteutetaan. Hallitus jatkaa julkisen talouden asteittaista sopeuttamista, kuten EU:n neuvosto on Suomelta liiallisen alijäämän korjaamiseksi edellyttänyt. Hallitus seuraa tilannetta ja arvioi tarvetta ryhtyä lisätoimiin syksyllä 2026.

Jo aiemmin hallituksen päättämien menosäästöjen yhteenlaskettu määrä kasvaa kuluvana vuonna noin 1,3 miljardilla eurolla ja edelleen lisää noin 0,8 miljardilla eurolla vuonna 2027. Puoliväliriihessä päätetyt veronkevennykset tukevat kasvua ja kotimaisen kysynnän vahvistumista. Uudet mittavat menosäästöt viivästyttäisivät talouden toipumista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kaikkiaan hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta noin 10 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida.

Suomalaisten ostovoima on vaalikauden aikana vahvistunut, mutta epävarma maailmantilanne hillitsee kotitalouksien kulutusta. Kehysriihessä hallitus päätti muun muassa kasvattaa kotitalousvähennystä, jotta yhä useampi koti rohkaistuu käyttämään siivous- tai hoiva-apua tai teettämään remontteja. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2100 euroon. Kotitalousvähennyksen vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Lähi-idän tilanne on heijastunut polttoaineiden hintoihin. Hallitus tukee työmatkailijoita alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta 800 euroon vuodelle 2026. 

Hallitus parantaa mahdollisuuksia päästä nopeasti kiinni omaan ensiasuntoon. Esimerkiksi ASP-lainojen omarahoitusvaadetta lasketaan 10 prosentista 5 prosenttiin.

Vaikka työllisyysaste on pysynyt kohtuullisen hyvänä, työttömyys on edelleen korkealla. Hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista, joilla pyritään helpottamaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Työttömyyden kasvu näkyy kesätyöpaikkojen hakijamäärien kasvuna. Pienenä helpotuksena tilanteeseen hallitus päätti, että valtio palkkaa 500 uutta kesätyöntekijää tai harjoittelijaa. Hallitus toivoo päätöksen rohkaisevan myös yrityksiä kasvattamaan kesätyöntekijöiden määrää. 

Hallitus on jo tehnyt lukuisia kasvua vauhdittavia toimia. Hallitusohjelman kasvutoimien lisäksi hallitus on tehnyt kaksi kasvupakettia, joilla parannetaan yritysten edellytyksiä investoida, kasvaa ja työllistää. Ensi vuonna yhteisövero laskee 18 prosenttiin. Uudistukset tukevat talouden nousua matalasuhdanteesta. 

Kehysriihessä hallitus päätti muun muassa edistää ydinvoiman lisärakentamista, parantaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa, tukea suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin ja helpottaa maatalouden tilannetta energiaveron palautuksen määräaikaisella korotuksella. 

Hallitus huolehtii Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on läikkynyt lähialueillemme ja Suomeen. Hallitus vahvistaa panostuksia puolustukseen, muun muassa droonitorjuntaan.

Seuraavassa kuvataan kehysriihen päätöksiä yksityiskohtaisemmin.

Hallitus kohdentaa säästöjä uudelleen

Hallitus päätti kehysriihessä noin 540 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista säästötoimista. Uudet säästöt korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia.

Merkittävimmät säästöt kohdistuvat valtionhallinnon toimintamenoihin. Menojen tasoja alennetaan ja lisäksi vuodesta 2027 lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava, tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on vuonna 2027 60 miljoonaa euroa ja nousee vuonna 2030 166,5 miljoonaan euroon.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien indeksijarrun tasoa korotetaan 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027. Säästövaikutus on 60 miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslakia muutetaan siten, että T&K-rahoitustavoitteen saavuttamisen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain valtiovarainministeriön talousarvioesitystä varten laatiman talousennusteen mukaan. Tämän arvioidaan vähentävän valtion rahoituksen tarvetta 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Lisäksi EU-rahoituksesta 20 miljoonaa euroa luetaan osaksi valtion T&K-panostuksia. Samalla pidetään edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin kohdennettavaa rahoitusta alennetaan pysyvästi 35 miljoonaa euroa. 

Perusväylänpidon rahoitusta alennetaan asteittain siten, että säästö on vuoden 2027 tasolla 30 miljoonaa euroa ja 38,5 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Valtion korvauksia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen alennetaan. Jo aikaisemmin päätettyä määräaikaista säästöä vuodelle 2027 kasvatetaan ja säästöstä tulee pysyvä (25 miljoonaa euroa).

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon valtion korvaukseen tehdään kertaluonteinen 4 miljoonan euron, niin sanottuihin siirtyviin eriin kohdistuva säästö vuonna 2027.

Valtionavustuksia yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen alennetaan pysyvästi 50 miljoonaa euroa. Samalla hyvinvointialueille siirtyy 25 miljoonaa euroa jaettavaksi terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäville yhdistyksille ja säätiöille.

Lääkekorvausten ehdollisia palautuksia nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia, mikä tuo säästöä 15 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin säädetään uusia asiakasmaksuja ja joitain asiakasmaksuja korotetaan. Muutokset kasvattavat maksutuloja noin 88 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja noin 106 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Asiakasmaksuja korotetaan myös osana sosiaalihuollon palvelu-uudistusta.

Työllisyystoimet suunnataan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille

Hallitus tahtoo parantaa erityisesti nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Hallitus vahvistaa nuorille suunnattua työllistymisseteliä 20 miljoonalla eurolla. Viime syksyn budjettiriihessä työllistymisseteliin osoitettiin 30 miljoonaa euroa.

Hallitus toteuttaa korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa sekä kuudessa suurimmassa kaupungissa naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistuvan pilotin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi vuosina 2026–2027. Piloteissa hyödynnetään laajasti yksityistä ja kolmatta sektoria ja kehitetään uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Pilotteihin varataan yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti myös muista nuoriin liittyvistä toimista. Kokonaiskoulupäivästä toteutetaan alueellinen kokeilu, nuorten yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista edistetään peruskoulussa ja toisella asteella ja koulupoissaoloihin puuttumiseksi valmistellaan toimenpideohjelma. Lisäksi hallitus selvittää kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

Hallitus toteuttaa opintotuen kokonaisuudistuksen, jossa vahvistetaan opintotuen kannustavuutta sekä perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintolainahyvitys uudistuu kannustavammaksi, ja se toteutetaan kaksiportaisena. Huoltajakorotukseen vaikuttaa jatkossa lasten lukumäärä. Nykyiseen huoltajakorotukseen tulee 30 euron lisäys jokaista seuraavaa lasta kohden. Hallituksen esitys annetaan budjettilakina syksyllä 2026. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 1.8.2027.

Pitkäaikaistyöttömien pääsyä takaisin työelämään tuetaan täydennyskoulutukseen tarkoitetulla osaamissetelillä. Tähän hallitus osoittaa 20 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön uuden työvoimapoliittisen avustuksen kolmannelle sektorille, johon ohjataan uudelleenkohdennuksina 13 miljoonaa euroa. Tavoitteena on mahdollistaa sellainen toiminta, johon pitkään työttömänä ollut tai heikossa työmarkkina-asemassa oleva voisi osallistua parantaakseen työllistymisedellytyksiään.

Täsmätoimia asumisen ja rakentamisen tueksi

Hallitus vauhdittaa rakennusalan nousua ja työllisyyttä. Hallitus päätti määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta. Avustuksella voidaan toteuttaa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia. Korjausrakentamista edistetään myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisella ja asuintalovarauksen korotuksella. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.

Julkisia investointeja pyritään saamaan nopeammin liikkeelle. Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeita aikaistetaan käytettävissä olevien valtuuksien puitteissa. Hankkeiden rakentamispäätös on tehtävissä seuraavien 12 kuukauden aikana.

Valtion takaaman ASP-asuntolainan enimmäislainamäärä nostetaan 95 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. ASP-lainan takaisinmaksuajan enimmäispituus yhtenäistetään muun asuntolainasääntelyn mukaisesti 40 vuoteen.

Asuntolainan nostaja voi ostaa lainaansa valtion täytetakauksen. Hallitus nostaa valtion takaaman omistusasuntolainan enimmäislainamäärän 85 prosentista 90 prosenttiin asunnon hankintahinnasta ja yhtenäistää valtiontakauksen enimmäispituuden muun asuntolainasääntelyn mukaisesti 40 vuoteen. Täytetakaus voi mahdollistaa asunnon ostamisen tilanteissa, joissa ostajalla ei ole riittävästi säästöjä tai varallisuutta.

Yrittäjien eläkejärjestelmää korjataan

Yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmän uudistus vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja antaa yrittäjille tilaa kasvattaa liiketoimintaansa. Yritystoiminnasta tulee entistä houkuttelevampaa.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista. Yrittäjien ansiotuloina tarkasteltaisiin puhtaita ansiotuloja, ei esimerkiksi ansiotulo-osinkoja. YEL-vakuutuksen tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi mahdollistettaisiin ja nykyinen maksujousto korotettaisiin 25 prosenttiin. Maksujousto korvaisi nykyisen aloittavan yrittäjän alennuksen.

Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa, nykymalliin verrattuna, maksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Uudistus kasvattaa valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeistä noin 80 miljoonalla eurolla.

Hallitus päätti kehysriihessä myös useista muista kasvutoimista

Hallitus jatkaa ydinvoiman lisärakentamisen edistämistä muun muassa mahdollistamalla pienydinenergialle investointituen ja aloittamalla valmistelun uuden ydinvoiman riskinjakomekanismien tai vastaavien ratkaisujen toteuttamiseksi. Hallitus edistää suuren kokoluokan ydinvoiman kilpailukykyä sisällyttämällä huoltovarmuuskriittiset energiayhtiöt korkovähennyspoikkeuksen piiriin.

Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tuetaan toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidiesel vähintään kymmenen vuoden mittaisena. Ammattidieselin vaikutus julkiseen talouteen on 40 miljoonaa euroa.

Maatalouden tilannetta helpotetaan korottamalla energiaveron lisäpalautus energiaverodirektiivin sallimaan maksimiin määräaikaisesti vuosien 2025 ja 2026 palautusten osalta. Palautusta korotetaan neljällä sentillä litralta.

Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen valtuutta muutetaan siten, että vuodesta 2027 lukien korkotukea saa hyväksyä enintään 200 miljoonan euron lainapääomille.

Hallitus uudistaa työsuhdeoptioiden verotusta niin, että se vahvistaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavia työntekijöitä. Verotuksen ajankohta siirretään työsuhdeoption käyttöhetkestä kohde-etuuden myyntihetkeen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta. Lisäksi uudistetaan suunnattua henkilöstöantia siten, että tytäryhtiöiden palveluksessa olevalle työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita.

Hallitus selvittää pankkisääntelyn keventämistä, jotta yritysten kasvu ei jäisi rahoituksesta kiinni.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmiin varataan 40 miljoonaa euroa vuodelle 2027.

Kotitalousvähennystä kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1600 eurosta 2100 euroon ja vähennysprosentteja 35 prosentista 40 prosenttiin (yritykseltä ostettu palvelu) ja 13 prosentista 15 prosenttiin (maksettu palkka).

Ajoneuvoveroa alennetaan 10 miljoonalla eurolla alkaen vuodesta 2028. Kevennys kohdistetaan samantapaisesti kuin hallituskaudella aiemmin toteutetussa kevennyksessä.

Lahjoitusten verovähennys laajennetaan koskemaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Tämä mahdollistaa myös sote-järjestöille oman varainhankinnan. 
Työantajan työntekijälle myöntämään virikeseteliin toteutetaan inflaatiota vastaava tarkistus (vaikutus noin 6 miljoonaa euroa) ja sen käyttöalaa laajennetaan metsästykseen ja kalastukseen.

Yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatalouden ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan edellytyksiä vahvistetaan korottamalla verotuksen yrittäjävähennystä 5 prosentista 5,5 prosenttiin.

Hallitus jatkaa norminpurkutyötä. Kehysriihessä hallitus päätti selvittää noin 50 normin purkamista. Hallitus haluaa esimerkiksi helpottaa lasten ja nuorten pankkitilien avaamista ja yksinkertaistaa lupakorttiviidakkoa.

Hallitus on lisäksi päättänyt laajentaa määräaikaista investointiohjelmaa noin 0,2 miljardilla eurolla noin 4,7 miljardiin euroon. Ohjelmasta pääosin omaisuustuloilla rahoitettavaa osuutta on noin 4,4 miljardia euroa. Investointiohjelman päätetyt valtuudet ja määrärahat ovat nousemassa kehyspäätöksen 2027–2030 myötä yhteensä noin 4,7 miljardiin euroon, kun huomioidaan myös lisäykset, jotka on tarkoitus sisällyttää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Määrärahoista kehyskaudelle 2027–2030 ajoittuva osuus on noin 2,2 miljardia euroa.

Liikenneinvestoinnit

Hallitus on sopinut seuraavien hankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta:

• Loviisan meriväylän syventäminen
• KT 51 Kelan risteys
• VT 9 liittymäjärjestelyn Suonenjoen keskustan kohdalla 
• Vaasan satamaväylän syventäminen
• Vaasan satamaradan sähköistys
• VT 8 Ytterjeppon eritasoristeys
• VT 8 leventäminen välillä Bäckliden-Brännbacken
• Satamatien liittymä ja Tähtelän liittymän lisärahoitus, Inkoo
• Vuohimäen eritasoliittymä, Kirkkonummi
• Karjalan rata (Luumäki-Joutseno-kaksoisraiteen jatko (Lappenranta-Lauritsala) sekä + Imatra-Joensuu välille Poiksillan kohtaamisraide)
• Karjalan radan pohjoinen jatke, Joensuu-Nurmes (toimivuuden parantamisen ja välityskyvyn toimenpiteitä, sisältäen Joensuu-Uimaharju sähköistyssuunnittelua), Vuokatti-Kontiomäki radan sähköistys
• VT 2 Porin kohta
• Lepplax eritasoliittymä 
• Tolosenmäen risteys 
• VT 9 Ylämylly (valtuus)
• MT 749 parantaminen välillä mt 7494 (Furuholmsvägen) - Risöhällvägen, Luoto
• VT 23 parantaminen välillä Rantala-Lajunlahti, Heinävesi
• MT 506 parantaminen Karjalankadun liittymässä, Juuka

Hallitus sitoutuu käynnistämään maanpuolustuksen kannalta välttämättömät infrastruktuurihankkeet sekä varaamaan näille tarvittavan rahoituksen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään hankkeita 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea. Hankkeisiin sisältyy muun muassa siltojen vahvistamista, eurooppalaisen raideyhteyden jatkosuunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan, kriittisten tieyhteyksien parantamista sekä kuljetusreittien suunnittelua. Hallitus valmistelee toisen vaiheen hankkeiden rahoituksen syksyn budjettiriiheen mennessä.

Poimintoja muista panostuksista

• 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan ja jatketaan vuodella hallitusohjelman Kela-korvauksiin varatun rahoituksen raamissa. Kokeilun tutkimusluetteloa laajennetaan (mm. röntgen) ja vuosittaisten lääkärikäyntien määrää lisätään hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Kokeilu laajennetaan fysioterapiakäynteihin iäkkäiden ihmisten arjen toimintakyvyn tukemiseksi.
• Osana hallitusohjelman mukaista itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa hallitus ryhtyy valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä koskien erityistalousalueita.
• Ravinnekierrätyksen edistämiseen ravinnekiertotuella osoitetaan 5 miljoonaa euroa vuodessa.
• Koulukotien järjestämän TUVA-koulutuksen kustannuksiin kohdennetaan 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.
• Psykiatrista sairaanhoitoa, neuropsykiatristen arvioiden tekemistä sekä päihdehuoltoa vahvistetaan vankiterveydenhuollossa 0,3 miljoonalla eurolla vuodessa.
• Lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämiseen varataan vuosittain n. 2,7 miljoonan euron lisäys vuodesta 2027 alkaen.
• Hallitus varaa rahoituksen endometrioosin Käypä hoito –suosituksen laatimiseen (90 000 euroa).
• Hallitus edistää yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisojen hakemista ja järjestämistä ja tukee hakuprosessia 2 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Verotoimet

Hallitus on toteuttanut vaalikaudella merkittäviä verotoimia sekä talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi että julkisen talouden sopeuttamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä tuetaan alentamalla yhteisöverokantaa vuonna 2027 kahdella prosenttiyksiköllä. Puhdasta siirtymää edistetään jatkamalla puhtaan teollisuuden investointien tukemista verohyvityksellä. Työn verotusta kevennetään vaalikaudella yhteensä noin 1,1 miljardilla eurolla, ja työteon kannustimia on parannettu alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Palkkatulon verotus kevenee kaikilla tulotasoilla vaalikauden yli tarkasteltuna.

Veronkorotuksia on kohdistettu etenkin kulutusverotukseen, ja kokonaisuutena verotuksen painopistettä on siirretty tuloverotuksesta kulutusverotukseen. Kokonaisveroaste on alemmalla tasolla vaalikauden lopulla vuonna 2027 kuin edellisen vaalikauden viimeisenä vuonna 2023.

Uutena sopeutustoimena syksyllä 2025 linjatut haittaverojen korotukset on kohdennettu tupakka- ja alkoholiveroon. Korotukset tulevat voimaan vuonna 2027.

Tämän lisäksi tupakkaveroa korotetaan myös aikaisempien päätösten mukaisesti vuonna 2027, ja alkoholin verotasoihin tehdään automaattiset indeksitarkistukset vuosittain. Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuoden 2027 alusta. Lisäksi arpajaisverokanta nousee 22 prosenttiin rahapelimarkkinoiden uudistuksen yhteydessä.

Hallitus jatkaa uuden alueellisen matkailijaveron kokeilulain valmistelua. Veron käyttöönotosta päättäisi kunta itse ja verotulo ohjautuisi kunnalle. Kunnat voisivat ottaa veron käyttöön vuoden 2028 alusta.

Toimintaympäristön muutos edellyttää edelleen kasvavia panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen 

Hallitus päätti keväällä 2025, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Puolustukseen kohdennettavat menot mitoitetaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän muodostama sotilaallinen uhka huomioiden. Suomi on myös sitoutunut Naton puolustusmenositoumukseen, joka on varsinaisten puolustusmenojen osalta 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2035 mennessä.

Puolustusta vahvistetaan kohdentamalla vuosille 2027–2030 yhteensä noin 1130 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot nousevat 3,2 prosenttiin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitettavia lisäresursseja kohdennetaan muun muassa henkilöstön rekrytointiin, kertausharjoituksiin, materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin liittyvillä hankintavaltuuksilla mahdollistetaan Puolustusvoimien suorituskyvyn vahvistaminen muun muassa droonien torjunnassa ja räjähdetuotannossa. 

Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen investointeihin varataan 37,9 miljoonaa euroa vuodelle 2027, 54,1 miljoonaa euroa vuosille 2028 ja 2029 ja 35,5 miljoonaa euroa vuodelle 2030 eli kehyskaudelle yhteensä 181,6 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitoksen UXV30-hankkeeseen kohdennetaan 18 miljoonaa euroa, josta kansallinen rahoitusosuus on 1,8 miljoonaa euroa. Hankkeessa Rajavartiolaitos hankkii miehittämättömiä ilma- ja pinta-aluksia ja niihin liittyviä valvontajärjestelmiä. EU-komission rahoituspäätöksen mukaisesti hankinnasta 90 prosenttia rahoitetaan EU:n rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen erityistoimirahoituksella.

Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista. Loppuvaalikaudelle osoitetaan yhteensä 300 miljoonan euron tuki. Tavoitteena on käynnistää teollinen yhteistyö, joka tukee sekä Ukrainan puolustusta että Suomen puolustusteollisuutta.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Valtion yleiskatteinen rahoitus hyvinvointialueille vuonna 2027 on noin 27,5 miljardia euroa. Rahoituksen taso nousee edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 0,1 miljardia euroa. Muutosta selittävät erityisesti indeksitarkistus (noin 0,7 miljardia euroa) ja jälkikäteistarkistuksen tarkentuminen. Vuoden 2025 ennakoitua huomattavasti maltillisempi kustannuskehitys vähentää kahden vuoden viiveellä hyvinvointialueiden rahoituksessa huomioitavaa jälkikäteistarkistuksen määrää vuonna 2027 vuoteen 2026 verrattuna noin 0,4 miljardia euroa.

Rahoitus on kehyskaudella noin 27,5 miljardia euroa vuodessa vuoden 2027 hinnoin arvioituna. Rahoituksen tasoon vaikuttavat mm. palvelutarpeen kasvu ja ensihoidon rahoitusvastuun siirto hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamista koskeva hallituksen esitys on huomioitu rahoituksen tasossa. Esitykseen sisältyvät kustannusten kasvun hillintää tavoittelevat toimet vähentävät rahoitusta asteittain.

Hyvinvointialueiden tehtäviin ja niistä perittäviin asiakasmaksuihin kohdistuu kehyskaudella useita muutoksia, jotka tulevat voimaan vaiheittain vuodesta 2027 alkaen. Sosiaalihuollossa toteutetaan aiemmin linjattu palvelu-uudistus, jonka säästöarviot ovat tarkentuneet. Palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittämistä toteutetaan edelleen, mutta siihen kohdistuneesta ennakollisesta säästöstä on luovuttu.

Kuntatalous

Kuntien valtionapuihin, eli valtiolta kunnille suuntautuviin rahavirtoihin, kohdennetaan noin 5,9 miljardia euroa vuonna 2027. Kehyskauden lopussa vuonna 2030 valtionavut kasvavat noin 6,1 miljardiin euroon vuoden 2027 hinnoin.

Peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on huomioitu kotoutumispalvelujen kokonaisuudistus, joka lisää valtionosuutta 33,2 miljoonaa euroa siirtoina opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilta. Kotoutumispalvelujen uudistukseen hallitusohjelmassa linjattuja sekä budjettiriihessä syksyllä 2025 kohdennettuja säästöpäätöksiä toimeenpannaan vähentämällä kotoutumisen laskennallisia korvauksia kunnille 30 miljoonaa euroa vuonna 2027. Määrärahavähennys laskee 8 miljoonaan euroon vuonna 2030. Kevään 2026 julkisen talouden suunnitelman muutokset heikentävät hieman kuntataloutta johtuen erityisesti indeksijarrun korottamisesta. Hallituksen vaalikauden aikana tekemät päätösperäiset toimet vahvistavat kuitenkin kuntataloutta vuosina 2027—2030.

Suomen talouden ja julkisen talouden tilanne

Talouden toipuminen viivästyy Lähi-idän kriisin seurauksena. Talous kasvoi vuoden 2025 lopulla ja talouden toipumisen ennakoitiin jatkuvan vuonna 2026. Öljyn hinnan nousu kuitenkin hidastaa talouskasvua selvästi. Se heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa, mikä hidastaa sekä viennin että yksityisen kulutuksen kasvua. Puolustukseen ja energiasiirtymään liittyvät hankkeet tukevat investointeja, mutta asuntorakentaminen pysyy heikkona. Tuotannon taso on alle potentiaalisen, mikä yhdessä öljyn hinnan myöhemmän laskun kanssa tukee kasvun vahvistumista myöhemmin kehyskaudella.

Sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta, mutta julkisyhteisöjen alijäämä on suuri muun muassa heikon suhdannetilanteen vuoksi. Hävittäjähankintojen kirjautuminen menoihin kasvattaa julkisyhteisöjen alijäämää tuntuvasti, minkä lisäksi Lähi-idän kriisin taloudelliset seuraukset alkavat vähin erin näkyä myös julkisessa taloudessa. Kun puolustus- ja korkomenot kasvavat nopeasti mutta talous verkkaisesti, alijäämä paranee kehyskaudella vain vähän.

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

Vuonna 2027 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 92 miljardia euroa, joka on n. 1,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua vuoteen 2026 verrattuna selittävät vuoden 2027 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (n. 1,4 miljardia euroa). Toisaalta menoja vähentävät pääministeri Orpon hallituksen linjaamat uudistukset ja menosäästöt (n. 0,8 miljardia euroa).

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja nousevan asteittain 6,3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. 

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 13,2 miljardia euroa vuonna 2027, mikä on 2,4 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2026 on budjetoitu (ml. ensimmäinen lisätalousarvio). Vuosina 2027—2030 alijäämä on keskimäärin 16 miljardia euroa vuodessa. 

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan n. 214 miljardia euroa vuoden 2027 lopussa, mikä on 71,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan n. 63,5 miljardia eurolla vuosina 2027—2030. Vuoden 2030 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan n. 264 miljardia euroa, mikä on 78,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 30.4.2026, jolloin se myös julkaistaan internetissä.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Johanna Mantere, p. 0295 330 330, maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Sonja Falk p. 0295 162 024

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

22.4. klo 22.28 lukukorjaus kappaleessa "Hallitus kohdentaa säästöjä uudelleen": Hallitus päätti kehysriihessä noin 520 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista säästötoimista. (luku lihavoitu)