Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Koronakriisin jälkeen tarvitaan tuottavuusloikka

30.11.2020 12.16
Kolumni

Suomen talouden kasvu on ollut hidasta viimeisten kymmenen vuoden ajan. Finanssikriisin jälkeen emme päässeet maailmantalouden nousuvauhtiin mukaan. Menneestä on opittava. Koronakriisin jälkeen Suomi on saatava ripeästi vahvan, ympäristön kannalta kestävän ja yhteiskunnan eheyttä ylläpitävän kasvun uralle.

EU:n elpymisväline antaa Suomelle otollisen mahdollisuuden vahvistaa tuottavuutta ja talouden kasvupotentiaalia, nopeuttaa uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi sekä vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. 

Hallituksen eduskunnalle 27.11 antama Suomen kestävän kasvun selonteko sisältää eväät, joilla edistetään sekä nopeavaikutteista elpymistä että pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista.

Nyt ei ole kuitenkaan vielä aika tehdä hankehakemuksia.  Odotamme vielä EU:n ratkaisuja mutta valmistaudumme ennakoivasti. Rahoituksella haetaan nopeavaikutteista elvytystä mutta ennen kaikkea uudistumista. 

On hyvä asettaa katse kauas: millainen Suomi on 10 vuoden päästä? Miten otamme elinvoima- ja tuottavuusloikan koronan jälkeiseen maailman ja Suomeen, jossa kaikki alueet ja kaikki ihmiset pysyvät mukana?

Tuottavuuskehitys on Suomessa ollut vaisua

Talouden ongelmat on laajasti tunnistettu. Sipilän hallituksessa kohennettiin kustannuskilpailukykyä. Marinin hallituksen tehtävänä on työmarkkinoiden joustavoittaminen ja työllisyysasteen nosto. Seuraavia työllisyyspäätöksiä yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi tehdäänkin vielä ennen joulua. Sekä Marinin että Sipilän hallitusten yhteisenä tehtävänä on ollut julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen.

Vähälle huomiolle hallitusten ohjelmissa jäänyt se, että Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa. Professori Matti Pohjola vertaili Suomen ja Ruotsin tuottavuuskasvua raportissaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Suomi on jäänyt kilpailijamaistaan jälkeen investoinneissa tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisää investointeja etenkin henkiseen pääomaan tarvitaan talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Osaamistasoa olisi nostettava.

Finanssipolitiikan kiristämisenkin aika tulee

Koronakriisi on tuupannut Suomen valtiontalouden täysin odottamattomaan asentoon. Tänä vuonna velanotto kasvaa noin 19 miljardilla eurolla. Tosin olemme paremmassa tilanteessa kuin useimmat muut Euroopan maat, joissa bruttokansantuote on kriisin aikana alentunut 10-20 prosenttia. Nyt on elvyttävän finanssipolitiikan aika. 

Kiristämisenkin aika kyllä tulee ennen pitkää, koronakriisin helpotettua. Sitä helpompaa julkisen talouden tasapainotus on mitä fiksumpia tuloja lisääviä ja menoja vähentäviä uudistuksia olemme pystyneet tekemään.

Lähiviikkoina eduskuntakäsittelyyn siirtyvä soteuudistus tuo pitkälle aikavälille välineitä kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Uusista johtamisen ja ohjauksen rakenteista päättämisen jälkeen huomio siirtyy palveluiden kustannusvaikuttavuuden vahvistamiseen. Tähän on valtiovarainministeriössä jo valmistauduttu. 

Talouden kasvun on oltava ympäristön kannalta kestävää

Tuotannon ja kulutuksen Suomessa tulee olla ympäristön kannalta kestävää. Elinkeinoelämä on lähtenyt rivakasti mukaan vähähiilisen talouden tiekarttatyöhön. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää sekä uusia biopohjaisia raaka-aineita että uusiutumattomien raaka-aineiden tehokasta kiertoa.

Asiakkaiden tarpeet antavat suunnan: maailman markkinoilla tulee olemaan suuri kysyntä sekä ympäris-töystävällisistä tuotteista, uusista raaka-aineista että prosessien osaamisesta. Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus. 

Suomen kasvupotentiaalissa ei ole kyse vain teollisuudesta vaan myös palveluista. Esimerkiksi matkailu, elämys- ja luova talous ovat kokonaisuus, jossa myös tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä sekä viennin edistämistä.

Digitalisaatio muuttaa talouden perustaa 

Korona-ajan jälkeen emme palaa entiseen. Kriisi tulee muuttamaan pysyvällä tavalla ihmisten tapoja tehdä työtä, opiskella ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Digitalisaation hyödyntäminen eri muodoissaan on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella maailmantalouden toinen ajuri. Niin yksityisten kuin julkistenkin palveluiden on siirryttävä entistä enemmän digitaalisiksi.  Samalla on huolehdittava kaikkien pysymisestä mukana – palveluiden on oltava käyttäjäystävällisiä.

Maailmalla on jo merkkejä siitä, että asiantuntijatyö ja opiskelu alkavat irrota paikasta. Ihmisten omat mieltymykset asuinpaikasta ratkaisevat sijoittumista niin Suomen sisällä kuin myös globaalisti. Tuomalla huippunopeat yhteydet koko maahan voimme olla mukana sekä digitaalisten palveluiden kehityksessä että ihmisten omien elämänvalintojen mahdollistamisessa.

Suomi on entistä houkuttelevampi

Suomen maine paitsi onnellisena myös koronaturvallisena sekä poliittisesti vakaana ja tasa-arvoisena maana on vahvistunut maailmalla. Samalla meillä on monilla aloilla pulaa osaavasta työvoimasta. Työperäisessä maahanmuutossa onkin syytä laittaa uusi vaihde päälle. Lupaprosessit on digitalisoitava ketteriksi ja viranomaisyhteistyötä tiivistettävä. 

Hallituksessa on jo aloitteeni perusteella valmistelussa erityisosaajien ja start-up yrittäjien työ- ja oleskelulupien pikalinja: luvan voisi saada ensi vuonna jopa kahdessa viikossa. Uutta toimintamallia pilotoidaan Intiassa ja Yhdysvalloissa.  Voimme vahvistaa talouttamme toivottamalla maailman huippuosaajat perheineen Suomeen tervetulleiksi.  

Koronan hoitovelkaa on purettava kustannusvaikuttavasti

Koronakriisi toivon mukaan hellittää ensi vuoden aikana, kun rokote tulee markkinoille. Suomen valtio on varautunut sen hankintaan. Ensi vuosi on yritysten kannalta vielä vaikea ja tukijärjestelmiä tarvitaan. Sen jälkeen on kuitenkin suunnattava katseet tulevaisuuteen ja uusin mahdollisuuksiin. 

Ensi vuonna on myös ryhdyttävä purkamaan korona-ajalta kertynyttä hoitovelkaa. Toimintatapoja on sosiaali- ja terveydenhuollossa samalla uudistettava niin, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon ja palvelut tulevat ihmisten lähelle. Tutkitusti vaikuttavia malleja on tarkoitus levittää tehokkaasti koko maahan.  

EU-rahoitukseen on varauduttava ajoissa

Euroopan Unioni sopi kesällä mittavasta elpymispaketista, jolla suunnataan yhteensä 750 miljardia euroa jäsenmaiden koronasta toipumiseen ja uudistumiseen. Samanlaiset paketit on tehty Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Yhteinen elvytys on tehokkaampaa kuin se, että jokainen maa toimisi omine ohjelmineen. 

EU:n päätöksenteko omien varojen kokonaisuudesta on vielä auki. Ratifiointi on kuitenkin odotettavissa lähiaikoina. Valtiovarainministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa syksyn aikana käynyt vuoropuhelua alueiden, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa siitä, miten elpymispaketin rahat olisi viisasta sijoittaa, kun ne aikanaan jäsenmaiden käyttöön tulevat. Rahoitus on kyettävä käyttämään ripeästi ja nopeavaikutteisesti. 

Tämän vuorovaikutuksen tuloksena hallitus antoi eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Se elvyttää mutta ennen kaikkea uudistaa ja näyttää tietä koronan jälkeiseen aikaan. Rahoitus on kohdennettava vaikuttavasti ja tehokkaasti. 

Kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa tullaan rohkaisemaan julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen sekä hallintorajojen ylittämiseen. Rahoituksella on tarkoitus vivuttaa yksityisiä investointeja ja saada mukaan yksityistä rahoitusta. Myös erilaiset julkiset toimijat on saatava entistä paremmin näkemään yhteiset tavoitteet ja verkostoitumaan. Valtiovarainministeriö tulee huolehtimaan siitä, että toimeenpano on rajat ylittävää ja tehokasta.