Hallituksen ensimmäinen kuntatalousohjelma julkaistu
Syksyn 2019 kuntatalousohjelma on laadittu valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen ja pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Ohjelma kattaa koko vaalikauden vuoteen 2023 saakka. Ohjelmassa esitetty arvio kuntatalouden tilasta täydentää keväällä 2019 teknisen julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistua kuntatalousohjelmaa.
Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.
Kuntatalousohjelman valmistelussa on huomioitu pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen siltä osin, kuin toimenpiteet sisältyvät valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2020 ja julkisen talouden suunnitelmaan. Ohjelma sisältää siten vain ne hallitusohjelman toimenpiteet, jotka ovat tarkentuneet riittävissä määrin. Osa hallituksen valmistelemien toimenpiteiden vaikutuksista tarkentuu vasta hallituskauden edetessä, ja ne huomioidaan myöhemmin hallituskauden aikana valmisteltavissa kuntatalousohjelmissa.
Kuntatalouden näkymät lähivuosille huolestuttavan heikot
Kuten kevään 2019 teknisessä kuntatalousohjelmassa arvioitiin, kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018. Kuntatalouden heikkenemisen taustalla oli kuntatalouden toimintamenojen kasvun nopeutuminen ja investointien kasvu erityisesti kunnissa. Talouden ja työllisyyden hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien verotulot kääntyivät laskuun muun muassa ennakoituja korkeampien veronpalautusten vuoksi. Kuntien tulopohjaa heikensi myös valtionosuuksien väheneminen.
Tilastokeskuksen julkaisemien neljännesvuositilastojen perusteella kuntatalouden menojen kasvu jatkuu vuonna 2019. Samanaikaisesti toimintatulojen kasvu on maltillista ja verotulojen kasvu jää odotettua vaimeammaksi. Verotulojen kertymään on kuluvana vuonna vaikuttaneet useat tekijät, joiden ennustaminen ja ennakointi on ollut hankalaa. Kuluvana vuonna veroennustetta alentaa suhdannenäkymien heikentymisen lisäksi verotuksen järjestelmämuutokset: ennakkopidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterin käyttöönotto. Kuntatalouden tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvana vuonna selvästi, kun vielä kevään kuntatalousohjelmassa sen arvioitiin hieman paranevan edellisvuodesta.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatiman kehitysarvion perusteella kuntatalouden kehitysnäkymät pysyvät huolestuttavan heikkoina koko kehyskauden 2020-2023, ja tulojen ja menojen epätasapaino pysyy vuosina 2020–2023 mittavana. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla. Menojen kasvua lisäävät niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu, hallitusohjelman toimenpiteet, ansiotason oletettu kasvu kuin kuntien investointipaineet. Samanaikaisesti verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,7 prosentin ja valtionapujen 4,2 prosentin vuosivauhdilla. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella 1,9–2,7 mrd. euroa negatiivinen.
Kuntatalouden näkymiä heikentävät myös väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kasvava menopaine ja suhdannetilanteen heikkeneminen. Mahdollisuudet menopuolen sopeutukseen on erityisesti pienimmissä kunnissa usein jo pitkälti käytetty, joten kunnallisveroprosentteihin kohdistuu lähivuosina huomattavaa korotuspainetta ja kuntatalouden velkaantuminen uhkaa kasvaa.
Talouden sopeutuspaine vaihtelee merkittävästi kuntakokoryhmittäin
Kuntatalousohjelmassa kuntien rahoitusaseman muutosta arvioidaan myös kuntakokoryhmittäin. Tarkastelu tehdään samoin periaattein kuin koko kuntatalouden kehitysarvio. Tarkastelun perusteella toiminnan ja investointien rahavirta (rahoituksen tasapaino) vaihtelee lähivuosina merkittävästi kuntakokoryhmittäin. Ennusteen perusteella toiminnan ja investointien rahavirta olisi negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä jokaisena tarkasteluvuonna. Yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä tilanne olisi kuitenkin muita kuntakokoryhmiä hieman parempi. Rahoituksen tasapaino heikkenee eniten pienissä kuntakokoryhmissä, sillä pienimmissä kunnissa verorahoituksen kasvu on heikkoa, eikä se riitä kattamaan arvioitua toimintamenojen kasvua.
Toiminnan ja investointien rahavirtaa tarkastellaan ohjelmassa myös laskennallisen veronkorotuspaineen näkökulmasta. Laskelmien perusteella tuloveroprosentin korotuspaineita on kaikissa kuntaryhmissä, suurimman korotuspaineen kohdistuessa koko tarkasteluajanjakson alle 6 000 asukkaan kuntiin. Veronkorotuspaine kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä tarkastelukauden loppua kohti kuntien rahoituksen tasapainon heikentyessä.
Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja kuntien omia sopeutustoimia
Pääministeri Antti Rinteen hallitus on sitoutunut siihen, että normaalin kansainvälisen talouden
tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Hallitus on asettanut ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille omat rahoitusasematavoitteensa. Hallitus on päättänyt, että paikallishallinnon (kuntatalouden) rahoitusaseman tulee olla vuonna 2023 korkeintaan puoli prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntatalouden tilanteen kohenemista. Julkisen talouden ennusteen perusteella rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttäisi paikallishallinnon sopeutusta noin 1,8 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla. Hallitusohjelma tukeutuu vahvasti 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamiseen. Työllisyyttä edistävät toimet hyödyttävät myös kuntataloutta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää kuitenkin myös rakenteellisia uudistuksia ja kuntien omia tuottavuus- ja sopeutustoimia.
Rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi hallitus on asettanut kuntataloudelle sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Menorajoite koskee valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvaa menojen muutosta. Sen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa. Menorajoitteen mitoituksessa otetaan huomioon vuosien 2020-2023 julkisen talouden suunnitelmaan ja vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyvät kuntatalouteen vaikuttavat uudet toimet. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2023 kuntatalouden toimintamenoja 520 milj. euroa lisäävä verrattuna kevään 2019 niin sanottuun tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, syksy 2019
Ohjelman keskeinen sisältö -diaesitys
Lisätietoja:
Finanssineuvos Tanja Rantanen, puh. 02955 30338, tanja.rantanen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jussi Lammassaari, puh. 02955 30060, jussi.lammassaari(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jenni Jaakkola, puh. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi