Selvitys: Valtion aluehallinnon rakennetta ja tehtävänjakoa on mahdollista kehittää neljään eri suuntaan

Valtion aluehallintoa on mahdollista kehittää nykyrakenteen pohjalta tai siihen voidaan tehdä laajempia rakenteellisia muutoksia, kuten virastojen yhdistämistä tai tehtävien siirtämistä. Selvityksessä kuvattuja vaihtoehtoja voidaan jatkossa hyödyntää tietopohjana, kun seuraava hallitus tekee rakenteita koskevia päätöksiä. Aluehallinnon perusteellisempi uudistaminen vaatisi riittävän pitkän, yhteensä useamman vuoden pituisen suunnittelu- ja toimeenpanoajan. Selvitys valtion aluehallinnon virastorakenteesta ja tehtävienjaosta julkaistiin 3. toukokuuta.

Valtion aluehallintoon kuuluvat aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.

”Selvitys antaa selkeän kuvan valtion aluehallinnon kehittämisen mahdollisuuksista. On tärkeää, että valtion aluehallinto palvelee muuttuvissakin toimintaympäristöissä parhaalla mahdollisella tavalla alueita ja ihmisiä. Tämä tarjoaa hyvän pohjan tarvittavalle uudistustyölle”, kuntaministeri Sirpa Paatero kommentoi.

Tunnistetut ja arvioidut kehittämissuunnat ovat:

• kehittäminen nykyrakenteen pohjalta,
• aluehallinnon virastojen kokojen kasvattaminen ja tehtävänjaon selkeyttäminen,
• aluehallinnon virastojen yhdistäminen valtakunnallisiksi virastoiksi sekä
• tehtävien siirtäminen keskushallinnon hallinnonalakohtaisiin ja/tai monialaisiin virastoihin.

Valintaa tehtävä erityisesti hallinnonalakohtaisen ja monialaisen sekä alueellisen ja valtakunnallisen organisoitumistavan suhteen 

Valtion aluehallinnon organisoimiseksi ei ole selvitystyössä tunnistettu mitään kokonaan uutta, radikaalisti nykyisestä poikkeavaa mallia. Valtion aluehallinto on tällä hetkellä monialaisten alueellisten virastojen muodostama kokonaisuus. Jos aluehallinnon tehtävät säilyvät valtaosin nykyisellään ja virastojen toimivalta lähtökohtaisesti alueellisena, ei tähän perusmalliin tulisi muutoksia.

Jos sen sijaan valtion aluehallinnon tehtäviä lähdettäisiin tulevaisuudessa organisoimaan nykyistä selvästi laajemmin valtakunnalliseen toimivaltaan perustuen, ei valtion aluehallinnon rakenteelle jäisi sellaista selkeää toiminta-ajatusta ja tehtäväsisältöä, että sen olemassaolo olisi nykyisessä mielessä ja laajuudessa enää perusteltua.

Muutoksia harkittaessa huomioitava muun muassa toimintaympäristön muutokset

Kaikissa kehittämissuunnissa on vahvuutensa ja heikkoutensa. Keskeisimmiksi kysymyksiksi eri kehittämissuuntien välisessä punninnassa on selvityksessä tunnistettu muun muassa voimavarojen riittävyyteen liittyvät haasteet, tehtäväkohtaiset tarpeet, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus sekä työllisyyspalvelujen siirto kunnille.

Muutoksiin liittyy aina riskejä muun muassa toiminnan tuloksellisuuden, asioinnin ja henkilöstövoimavarojen näkökulmasta. Tämä on tärkeää ottaa huomioon, kun pohditaan mahdollisen rakenteen uudistamisen ajankohtaa, laajuutta ja toteuttamistapaa. Nämä näkökohdat tulee huomioida erityisesti laajemmassa rakenteen uudistamisessa. Valtion aluehallinnon virastorakenteen perusteellisemman uudistamisen suunnittelun ja toteuttamisen tulisi olla vähintään yhden hallituskauden pituinen hanke.

Lisäksi valtion aluehallinnon toimintaympäristössä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi koronapandemia ja Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vaikutukset.

Selvitys koski aluehallinnon virastojen lisäksi niiden yhteyksiä ohjaaviin keskushallinnon virastoihin ja niiden tehtäviin. Näitä keskushallinnon virastoja ovat Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Valvira.

Lisätietoja:
Kuntaministerin erityisavustaja Antti Kotti, puh. 0295 160 548, antti.kotti(at)gov.fi 
Alivaltiosihteeri Päivi Nerg, puh. 02955 30149, paivi.nerg(at)gov.fi 
Finanssineuvos Mikko Saarinen, puh. 0295 530 047, mikko.saarinen(at)gov.fi