Valtion keskushallinto

Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita oli 1.1.2017 ministeriöt mukaan reilut 70 kappaletta. Henkilöstöä valtion keskushallinnossa on kaikkiaan noin 50 000.

Valtioneuvosto koostuu 12 ministeriöstä. Lisäksi valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa.

Virastojen ja laitosten tehtävät ja koko vaihtelevat. Hallintotehtävien hoidon lisäksi ne huolehtivat muun muassa tilastotuotanto-, tietohallinto- ja rekisteröintitehtävistä sekä määrätyn toimialan kehittämisestä ja alan tuottaman tiedon välittämisestä koko yhteiskunnan käyttöön. Osa virastoista ja laitoksista toimii valtion tutkimuslaitoksina.

Keskushallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon perusrakenne on muuttunut melko vähän Suomen itsenäistymisestä. Ylimmät valtioelimet ja niiden keskinäiset toimivaltasuhteet on määritelty nykyistä perustuslakia (731/1999) edeltäneessä hallitusmuodossa (94/1919). Ministeriö- ja sitä tukevissa hallinnonalarakenteissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Keskushallinnon virastotasolla muutoksia on ollut enemmän. Keskushallinnon virastojen itsenäisyys ja toimivalta ovat siten vaihdelleet.

Valtion keskushallinnon virastorakenne on kokenut monia muutoksia viime vuosikymmeninä. Virastoja ja laitoksia on yhdistetty, lopetettu ja lisäksi on perustettu kokonaan uusia virastoja ja laitoksia. Virastoista on myös muodostettu liikelaitoksia, joista osa on edelleen yhtiöitetty. Hallinnon toiminnan uudistamisen näkökulmasta eräs keskeinen uudelleen järjestelyjen alue on ollut hallinnon asiantuntija- ja tukipalvelujen kokoaminen palvelukeskuksiin. Esimerkkeinä näistä ovat vuonna 2010 toteutettu oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhteenkokoaminen yhdeksi palvelukeskukseksi ja vuonna 2014 toteutettu valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustaminen.

Ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen rakenteelliset muutokset ovat olleet virastomuutoksia vähäisempiä. Joitakin tehtäviä ja yksittäisiä virastoja on siirretty hallinnonalalta toiselle. Varsinaisessa ministeriörakenteessa viimeisin muutos on vuodelta 2008, milloin perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö yhdistämällä toisiinsa kauppa-ja teollisuusministeriö ja työministeriö. Kehittämistyössä ovat lähtökohtina olleet valtioneuvostokokonaisuuden ja ministeriöiden tuloksellisen toiminnan kehittäminen. Tavoitteena on myös ollut, että ministeriötasolla keskityttäisiin strategiseen ohjaukseen ja operatiiviset tehtävät hoidettaisiin virastoissa.

Valtioneuvostosta on pyritty muodostamaan toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa hallituksen strategista toimeenpanokykyä luomalla hallitukselle kokonaisuutena paremmat mahdollisuudet strategiseen poliittiseen johtamiseen. Tavoitteena on myös luoda mahdollisuudet valtioneuvoston yhtenäiselle toiminnalle ja yhteisten voimavarojen tehokkaalle käyttämiselle.

Keskushallinnon uudistusreformi on käynnistetty 17.11.2016. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa Ensimmäisessä vaiheessa (17.11.2016 - 30.4.2017) tehdään muutosagenda eri kärkihankkeissa ja reformeissa saavutettujen tulosten ja valtiovarainministeriössä käynnissä olevien muiden hallinnon kehittämishankkeiden pohjalta. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti johtaa uudistusta ja toimii valmistelutiimin puheenjohtajana. Puheenjohtajan työtä tukevat valtiovarainministeriön virkamiehistä koostuvat valmistelutiimi ja viestintätiimi.

Uudistuksen toisessa vaiheessa (1.5.2017 - 15.4.2019) perustetaan valtioneuvoston yhteinen projektiryhmä valmisteluryhmineen. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa valtion keskushallinnon uudistamiseksi tarvittavat yhteistä johtamista ja uudenlaisia toimintatapoja koskevat kehittämistoimet ja rakenteelliset ratkaisut.

Keskushallinnon uudistushanke

Tutustu käynnissä olevaan keskushallinnon uudistushankkeeseen 

Keskushallinnon uudistuksen esiselvitys (17.11.2016)

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -seminaari 20.9.2016

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -selvitys osoittaa, että Suomessa noudatetut kehittämislinjaukset heijastavat eurooppalaisia muutossuuntia. Valtionhallinnon yksiköiden lukumäärä on laskenut kaikissa tarkastelumaissa. Aluetasolla tyypillinen lakisääteinen alueorganisaatio on valtion aluehallinnon viranomainen. Näitä on useassa maassa muutettu valtakunnallisen toimivallan omaaviksi virastoiksi, kuten myös Suomessa on suunniteltu tehtävän. Missään tarkastelumaassa ei myöskään ole enää yhtenäistä valtion paikallishallintoa.

Valtioneuvoston tiedote
Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -raportti
Hyvä valtionhallinto on koordinoitua ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin -Policy Brief

Seminaarin avaus, hallitusneuvos Tarja Hyvönen, VM
Eurooppalaiset hallintorakenteet vertailussa,-loppuraportin esittely,dosentti Pekka Kettunen ja tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi
Kommenttipuheenvuoro; varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto
Kommenttipuheenvuoro, pääjohtaja Tytti Yli-Viikari, Valtiontalouden tarkastusvirasto
Seminaarin päätös (keskushallinnon uudistaminen), ylijohtaja Päivi Laajala, VM

Kommenttipuheenvuorot seminaarissa käyttivät myös valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtiovarainministeriö ja pääjohtaja Jussi Nuorteva, Arkistolaitos.

 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies
Timo Moilanen
Puh. 02955 30455

Erityisasiantuntija
Hanna-Maria Paakkolanvaara
Puh. 02955 30240