Valtion keskushallinto

Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita oli 1.1.2016 ministeriöt mukaan lukien 75 kappaletta. Henkilöstöä valtion keskushallinnossa on kaikkiaan noin 50 000.

Valtioneuvosto koostuu 12 ministeriöstä. Lisäksi valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa.

Virastojen ja laitosten tehtävät ja koko vaihtelevat. Hallintotehtävien hoidon lisäksi ne huolehtivat muun muassa tilastotuotanto-, tietohallinto- ja rekisteröintitehtävistä sekä määrätyn toimialan kehittämisestä ja alan tuottaman tiedon välittämisestä koko yhteiskunnan käyttöön. Osa virastoista ja laitoksista toimii valtion tutkimuslaitoksina.

Keskushallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon perusrakenne on muuttunut melko vähän Suomen itsenäistymisestä. Ylimmät valtioelimet ja niiden keskinäiset toimivaltasuhteet on määritelty nykyistä perustuslakia (731/1999) edeltäneessä hallitusmuodossa (94/1919). Ministeriö- ja sitä tukevissa hallinnonalarakenteissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Keskushallinnon virastotasolla muutoksia on ollut enemmän. Keskushallinnon virastojen itsenäisyys ja toimivalta ovat siten vaihdelleet.

Valtion keskushallinnon virastorakenne on kokenut monia muutoksia viime vuosikymmeninä. Virastoja ja laitoksia on yhdistetty, lopetettu ja lisäksi on perustettu kokonaan uusia virastoja ja laitoksia. Virastoista on myös muodostettu liikelaitoksia, joista osa on edelleen yhtiöitetty. Hallinnon toiminnan uudistamisen näkökulmasta eräs keskeinen uudelleen järjestelyjen alue on ollut hallinnon asiantuntija- ja tukipalvelujen kokoaminen palvelukeskuksiin. Esimerkkeinä näistä ovat vuonna 2010 toteutettu oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhteenkokoaminen yhdeksi palvelukeskukseksi ja vuonna 2014 toteutettu valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustaminen.

Ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen rakenteelliset muutokset ovat olleet virastomuutoksia vähäisempiä. Joitakin tehtäviä ja yksittäisiä virastoja on siirretty hallinnonalalta toiselle. Varsinaisessa ministeriörakenteessa viimeisin muutos on vuodelta 2008, milloin perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö yhdistämällä toisiinsa kauppa-ja teollisuusministeriö ja työministeriö. Kehittämistyössä ovat lähtökohtina olleet valtioneuvostokokonaisuuden ja ministeriöiden tuloksellisen toiminnan kehittäminen. Tavoitteena on myös ollut, että ministeriötasolla keskityttäisiin strategiseen ohjaukseen ja operatiiviset tehtävät hoidettaisiin virastoissa.

Valtioneuvostossa on käynnissä selvitystyö keskushallinnon uudistamiseksi. Ajatuksena on, että valtioneuvostosta muodostetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa hallituksen strategista toimeenpanokykyä luomalla hallitukselle kokonaisuutena paremmat mahdollisuudet strategiseen poliittiseen johtamiseen. Tavoitteena on myös luoda mahdollisuudet valtioneuvoston yhtenäiselle toiminnalle ja yhteisten voimavarojen tehokkaalle käyttämiselle.

Valtion keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU-hanke) keskushallintoa koskevassa selvityksessä tuotiin esille yhteisiä rakenteellisia kehittämisperiaatteita sekä tehtiin erityisesti pieniä virastoja yhdistäviä rakenteellisia kehittämisehdotuksia. Selvityksessä päädyttiin viiteen keskeiseen yhteiseen virastorakenteen kehittämisperiaatteeseen, jotka ovat

  1. selkeä rakenne ja ohjaus
  2. valtakunnallinen toimivalta
  3. asiakasnäkökulma
  4. sähköiset palvelut sekä
  5. kyky muutokseen ja riskienhallinta.

Lisäksi aluehallintoa koskee periaate 6. käyntiasioinnin tarjoamisesta julkisen hallinnon yhteisissä asiointipisteissä.

Ministeri Anu Vehviläisen vastuulla oleva keskushallinnon uudistamishanke on suunniteltu käynnistettäväksi lokakuussa 2016.Tällä hallituskaudella kaikki merkittävät keskushallinnon virastorakenteeseen vaikuttavat muutoshankkeet tulee toteuttaa keskushallinnon uudistuksen ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Uudistukset tulevat  voimaan vuoden 2019 alusta lukien.

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -seminaari 20.9.2016

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -selvitys osoittaa, että Suomessa noudatetut kehittämislinjaukset heijastavat eurooppalaisia muutossuuntia. Valtionhallinnon yksiköiden lukumäärä on laskenut kaikissa tarkastelumaissa. Aluetasolla tyypillinen lakisääteinen alueorganisaatio on valtion aluehallinnon viranomainen. Näitä on useassa maassa muutettu valtakunnallisen toimivallan omaaviksi virastoiksi, kuten myös Suomessa on suunniteltu tehtävän. Missään tarkastelumaassa ei myöskään ole enää yhtenäistä valtion paikallishallintoa.

Valtioneuvoston tiedote
Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -raportti
Hyvä valtionhallinto on koordinoitua ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin -Policy Brief

Seminaarin avaus, hallitusneuvos Tarja Hyvönen, VM
Eurooppalaiset hallintorakenteet vertailussa,-loppuraportin esittely,dosentti Pekka Kettunen ja tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi
Kommenttipuheenvuoro; varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto
Kommenttipuheenvuoro, pääjohtaja Tytti Yli-Viikari, Valtiontalouden tarkastusvirasto
Seminaarin päätös (keskushallinnon uudistaminen), ylijohtaja Päivi Laajala, VM

Kommenttipuheenvuorot seminaarissa käyttivät myös valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtiovarainministeriö ja pääjohtaja Jussi Nuorteva, Arkistolaitos.

 

Päättyneiden keskushallinnon uudistamiseen liittyvien hankkeiden sivut:

Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU), toimikausi 1.4.2014-28.2.2015
Keskushallinnon uudistushanke (KEHU), toimikausi 1.1.2012-31.12.2014
Ohjausjärjestelmän kehittämishanke (OHRA), toimikausi 24.4.2014-31.8.2015

 

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies
Timo Moilanen
Puh. 02955 30455

Erityisasiantuntija
Hanna-Maria Paakkolanvaara
Puh. 02955 30240