Hallitussihteeri Bella Laiho:
Eurooppalainen pankkisääntely uudistuu
Joulukuussa 2023 hyväksytyllä uudistuspaketilla varmistetaan, että pankit selviytyvät paremmin mahdollisista tulevista talouden häiriöstä. Kyseessä on merkittävin pankkien vakavaraisuussääntelyä koskeva uudistus EU:ssa finanssi- ja eurokriisin jälkeen.
Euroopan komissio hyväksyi lokakuussa 2021 ehdotuksen luottolaitosdirektiivin ja vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta. Uusien säännösten tarkoituksena on parantaa pankkien häiriönsietokykyä ja valmistautumista tulevaisuudessa esiintyviin erilaisiin riskeihin.
Suomi osallistui aktiivisesti kahden vuoden ajan lainsäädäntöpaketin neuvotteluihin edistäen omia kantojaan ja huolehtien omien erityispiirteiden huomioon ottamisesta. Jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välisten neuvottelujen lopputulos vahvistettiin lopulta 6. joulukuuta. Euroopan parlamentin on vielä osaltaan vahvistettava neuvotteluiden lopputulos. Kun säädökset on julkaistu Euroopan virallisessa lehdessä, jäsenmaat aloittavat direktiivien kansallisen toimeenpanon.
Pankkipaketti viimeistelee globaalin finanssikriisin jälkeisen sääntelyuudistuksen
Finanssikriisin jälkeen pankkisääntelyä on uudistettu merkittävästi. Sääntelyuudistuksilla on pyritty vastaamaan finanssikriisin taustalla olleisiin keskeisiin tekijöihin. Baselin pankkivalvontakomitea antoi ensimmäiset Basel III –standardinsa vuonna 2010. Viimeinen vaihe saatiin valmiiksi vuonna 2017. Pankkipaketin yhteydessä toimeenpannaan nämä viimeisen vaiheen standardit eurooppalaiseen lainsäädäntöön.
Yksi keskeisimmistä uudistuksista on kokonaisriskipainolattia. Se asettaa ylärajan sille hyödylle, jota pankin itse laskemat sisäiset mallit voivat tuottaa vakavaraisuuslaskennassa suhteessa suoraan lainsäädännössä määriteltyyn standardimalliin. Osa pankeista käyttää vakavaraisuuslaskennassa sisäisiä malleja ja osa standardimenetelmää. Lattian keskeisinä tavoitteina on vahvistaa vakavaraisuusvaatimuksia ja riskiperusteisia vakavaraisuussuhdelukuja kohtaan koettua luottamusta sekä parantaa lukujen vertailua pankkien välillä.
Kestävyysriskien hallinta paranee ja pankkivalvontaa kehitetään
Trilogineuvottelujen lopputulokseen sisältyy useita uusia säännöksiä, joilla varmistetaan kestävyysriskien parempi hallinta. ESG-näkökulmat on esimerkiksi otettava osaksi pankkien riskistrategioita ja suunnitelmia, vakuuksien arvostamista, palkitsemisjärjestelmiä sekä valvojan arviointiprosessia (SREP). Tarkoituksena on vahvistaa pankkisektoria tunnistamaan ja hallitsemaan paremmin kestävyyteen liittyviä riskejä.
Pankkipaketissa uudistetaan pankkivalvontaan liittyviä säännöksiä valvontaviranomaisten riippumattomuudesta, valvontavaltuuksista yritysjärjestelyissä, luottolaitoksen johdon ja avainhenkilöiden luotettavuuden ja pätevyyden valvonnasta sekä hallinnollisista seuraamuksista.
Neuvotteluiden aikana pakettiin lisättiin mukaan myös säännöksiä esimerkiksi varjopankkitoiminnasta, kryptovarojen ja arvopaperistamisen vakavaraisuuskohtelusta sekä pienten ja keskisuurten luottolaitosten huomioimisesta oikeasuhtaisella tavalla.
Millainen vaikutus muutoksilla on Suomen pankkisektoriin?
Pankkipaketin tavoitteena on vahvistaa luottolaitosten häiriönsietokykyä, kuitenkin ilman
pääomavaatimusten merkittävää nousua. Suomen pankkisektorilla vaikutukset vaihtelevat eri pankkien välillä. Finanssivalvonnan vaikutusarvion mukaan koko sektorin tasolla tarkasteltuna pankkien vakavaraisuusvaatimukset kevenisivät lyhyellä aikavälillä, mikäli ehdotettu yritysluottoja koskeva siirtymäaika olisi voimassa ja hyödynnettäisiin kansallisesti asuntoluottoja koskevaa siirtymäaikaa.
Siirtymäaikojen päätyttyä vuonna 2033 vakavaraisuusvaatimukset asettuisivat suunnilleen nykyiselle tasolleen: pääomavaatimusten kasvu nykyhetkeen verrattuna olisi noin 3%. Suomalaispankkien yhteenlasketut omat varat riittävät kattamaan uudet vaatimukset jo tällä hetkellä. Näitä arvioituja vaikutuksia tukee myös Euroopan pankkiviranomaisen vaikutusarvio. Pääomavaatimukset eivät siis nouse merkittävästi, vaan siirtymäaikojenkin jälkeen nousu on myös Suomessa maltillinen.
Uudet pankkisääntelymuutokset tuovat muutoksia myös Suomen pankkisektorille. Kestävän talouskasvun näkökulmasta on kuitenkin hyvä muistaa, että vain hyvin pääomitetuilla luottolaitoksilla on kyky luotottaa ja tukea taloutta myös talouden lasku- ja matalasuhdanteissa, mitä tarvitsemme tulevissa mahdollisissa talouden taantumatilanteissa.
Bella Laiho
Hallitussihteeri