Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen:
Kunnat ja valtio uudistavat julkista hallintoa yhdessä

Julkisen hallinnon strategia rakentaa suomalaisen hallinnon uudistamisen kehyksen, jotta suomalaisella yhteiskunnalla on valmiuksia kehittää vastauksia tämän vuosikymmenen isoihin periaatteellisiin kysymyksiin ja vahvistaa demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Samalla on tunnistettava, että hallinnon uudistaminen vaikuttaa myös yhteiskunnan periaatteellisiin kysymyksiin hallinnon ja ihmisten välisistä suhteista, julkisen vallan merkityksestä sekä koko demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuudesta.

Kyky kuvitella ohjaa muutosta on asetettu tavoitteeksi koko julkisen hallinnon yhteisessä strategiassa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 julkinen hallinto kykenee järjestelmällisesti kuvittelemaan uusia mahdollisia tulevaisuuksia ja uusia tapoja toteuttaa hallinnon tehtäviä ja näin varautumaan muutoksiin ja mahdollisuuksiin entistä paremmin. Toimintaympäristön muutokset haastavat toimintaamme, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia toimia toisin kuin ennen. Edellyttäen, että meillä on kykyä kuvitella ja sen kautta varautua sekä myös rohkeutta muuttaa nykyisiä tapojamme, rakenteitamme ja ajatusmallejamme. 

Julkisen sektorin tulevaisuudesta käytävän keskustelun yksi tuore syöte on helmikuussa julkaistu Kuntapolitiikka käännekohdassa? –raportti. Se sisältää kolme kuntapolitiikan vaihtoehtoista tulevaisuuden kehityskulkua sekä johtopäätökset kuntapolitiikan tulevaisuudesta. Niissä, samoin kuin julkisen hallinnon uudistamislinjauksissa korostuu tarve pitkäjänteisyydelle ja ennakoitavuudelle. Strategian sanoin ylisukupolvinen vastuunkanto varmistaa luonnon kantokyvyn ja luo kestävää hyvinvointia. 

Osana julkisen hallinnon strategian toimeenpanoa olemme teettäneet erilaisia selvityksiä jatkotyön tueksi. Selvityksissä on arvioitu kuntien strategiaprosessien kehittyneen kokonaisvaltaisempaan ja pitkäjänteisempään suuntaan. Eroja strategia-ajattelussa on kuitenkin löydettävissä kuntanäkökulman ja valtionäkökulman välillä. Muutokset globaalissa ympäristössä heijastuvat nopeasti myös paikallistasolle. Toisaalta kuntien nopean strategiasyklin ja kansallisen, ylivaalikautisen hitaan kehittämisen välillä voidaan nähdä jännitteitä. Parhaimmillaan lyhyt ja pitkä aikajänne pystytään tietenkin sitomaan luontevasti yhteen siten, että toimintapolitiikat eivät tempoile vaan ovat riittävän ketteriä ja samalla ennakoitavia. 

Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys eivät kuitenkaan tarkoita jäykkyyttä tai muutosvastarintaa, joita ajoittain on pidetty hallinnon paheina. Meidän on kehitettävä hallintoa hyödyntämällä järjestelmällisesti strategisia kokeiluja, joustavia prosesseja ja nopeaa oppimista. Joustavuutta rakentavat esimerkiksi ohjausmekanismien monipuolisempi hyödyntäminen, hyvä henkilöstöpolitiikka ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto.

Muutoskykyä tarvitaan julkisten palvelujen kehittämisessä tilanteessa, jossa henkilöstöä eläköityy lähivuosina merkittävät määrät ja kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee. Laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestäminen edellyttää osaamista ja väljyyttä kehittää toimintaa. Julkisen hallinnon uudistamislinjausten mukaan ihmiskeskeiset ja monimuotoiset palvelut tarkoittavat ennakoivia, tehokkaita palveluja, jotka huomioivat erilaisten ihmisten, yritysten ja organisaatioiden tarpeet ja tilanteet. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että tunnistamme erilaisia elämänpolkuja, -tapoja ja -tilanteita.

Ihmiskeskeinen uudistaminen eli ns. systeeminen muutos tapahtuu toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaisella muutoksella. Julkisen hallinnon yhteiselle ihmiskeskeiselle uudistumiselle tietyn haasteen luo hyvinvointialueuudistus. Palveluiden järjestäminen uusilla hallintorakenteilla ei riitä, vaan samalla tulisi tehdä myös toiminnan muutoksia. Eri hallinnonalojen yhteinen ymmärrys ja ihmiskeskeinen kehittämisote ovat entistä tärkeämpiä. Yhteisiä tavoitteita ja koordinaatiota yhtenäisten palvelupolkujen rakentamiseksi tai säilyttämiseksi tullaan tarvitsemaan. 

Koko julkisen hallinnon edellytyksiä organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön tulee vahvistaa asukkaiden ja yritysten kannalta vaikuttavalla tavalla. Usein esimerkiksi digitaalisia palveluita kehitetään runsaasti pistemäisinä ratkaisuina. Pistemäiset ratkaisut ovat hallittavampia ja kehitettäviä yksittäin, mutta jäävät kokonaisuuden näkökulmasta keskeneräisiksi. Vastaavasti rahoituksen kokoaminen isompiin kokonaisuuksiin pienten hankerahoituspurojen sijaan tekee toiminnasta vaikuttavampaa. 

Ihmiskeskeisten palvelujen kehittäminen edellyttää myös valtion kuntiin suuntautuvan ohjauksen yhtenäisyyttä. On löydettävä viisas tasapaino kunnallisen itsehallinnon ja tehtäväkohtaisten tavoit-teiden asettamisen välillä. Kuntapolitiikka käännekohdassa? –raportin johtopäätöksissä todetaan, että kuntien vahvistaminen edellyttää kuntien erilaisuuden tunnistamista. Sama havainto nousi esiin myös teettämässämme selvityksessä, jossa haasteena valtion ja kuntien vuorovaikutuksessa on kuntien näkökulmasta se, että valtio ei kykene huomioimaan kuntien moninaisuutta ja erityispiirteitä, vaan tarkastelee ja ohjaa keskivertokuntaa.

Julkista hallintoa uudistetaan yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi jakamalla tietoa ja viestimällä uudistamisen suunnasta, ruokkimalla vuorovaikutusta ja keskustelua uudistumisesta, tuottamalla uudistumisen tueksi aineistoa ja selvityksiä, tarjoamalla koulutusta sekä kytkemällä yhteen uudistumista edistävää työtä ja hankkeita. Tämän vuoden aikana tarjoamme esimerkiksi yhteistä koulutusta ihmiskeskeisistä palveluista, selvitämme julkisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä sekä ratkomme digiturvaan liittyviä haasteita kunta-valtio –yhteistyössä. 

Päivi Nerg 

alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö 

Minna Karhunen

toimitusjohtaja, Kuntaliitto