Finanssiasiantuntija Ilari Ahola:
Onko kestävyysvajearvio alentunut vaalikaudella ja kuinka paljon?
Kuluva vaalikausi on lopuillaan. Siten kiinnostus alkaa kohdistua muun muassa siihen, miten valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio on hallituskauden aikana muuttunut.
Vaalikauden alkaessa keväällä 2015 valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi noin 10 mrd. euroa. Tarkalleen arvio oli 10,7 mrd. euroa, kun luvun laskennassa käytetään tuolloista ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
Valtiovarainministeriön viime perjantaina 14. syyskuuta julkistetun syksyn 2018 arvion mukaan kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Euromääräinen kestävyysvajearvio on siten tarkalleen 7,8 mrd. euroa, kun käytetään tuoreinta ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
VM:n kestävyysvajearvio on siis alentunut keväästä 2015 noin kolmella miljardilla eurolla.
Hallituksen päätökset ja oletusmuutokset ovat vaikuttaneet kestävyysvajearvioon
Kestävyysvajearviota ovat supistaneet hallitusohjelmassa päätetyt ja vaalikauden aikana toteutetut noin 4 mrd. euron säästöt. Hallituksen toimien lisäksi kestävyysvajearvioon vaikuttavat myös muun muassa oletus- ja ennustemuutokset.
Kestävyysvajearvio on toisaalta kasvanut noin puolella prosenttiyksiköllä eli noin 1 mrd. eurolla, koska keväällä 2018 otettiin käyttöön EU:n ikääntymistyöryhmän marraskuussa 2017 julkaisemat uudet, aiempaa hieman varovaisemmat oletukset pitkän aikavälin talouskehityksestä.
Tuoreinta kestävyysvajearviota tarkasteltaessa pitää myös muistaa, että se ei sisällä maakunta- ja sote-uudistuksella sekä muulla julkisen talouden toiminnan tehostamisella (ns. julkisen talouden miljardi) tavoiteltua kustannusten kasvun hillintää, koska näiden toimien toimeenpanoon liittyy merkittävää epävarmuutta.
Tässä yhteydessä esitetyn vertailun tekemiseksi on käytetty tarkkoja kestävyysvajearvioita. Tavallisesti kestävyysvajetta arvioitaessa käytetään kuitenkin pyöristettyjä lukuja. Kestävyysvajearvio on nimittäin herkkä käytetyille oletuksille ja siten se sisältää monia epävarmuuksia. Kestävyysvajelaskelmat ovat kuitenkin hyödyllisiä julkisen talouden pitkän aikavälin haasteiden mittaluokan arvioinnissa ja siinä millä keinoilla näihin haasteisiin on mahdollista vastata. Kestävyysvajearvio lasketaan prosentteina suhteessa BKT:hen, mutta esimerkiksi tässä yhteydessä se on havainnollisempaa ilmaista euromääräisesti. Siihen, minkä vuoden BKT:n arvolla euromääräinen luku lasketaan, ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta.
Tilapäinen työllisyyden kasvu ei näy kestävyysvajearviossa
Nykyinen suhdannetilanteen koheneminen ei juuri paranna kestävyysvajearviota, koska arviossa nykyisen työllisyyden kohenemisen katsotaan olevan ennemmin suhdanneluontoista kuin pysyvää tai rakenteellista. Mikäli työllisyyden koheneminen kuitenkin osoittautuu pysyväksi, alkaa se näkyä kestävyysvajearviossa viiveellä, kun kestävyysvajelaskelmissa käytettäviä pitkän aikavälin oletuksia päivitetään EU:n ikääntymistyöryhmässä. Oletuksia päivitetään kolmen vuoden välein ja niissä käytetään lähtötietona 10 viimeisen tilastovuoden aineistoa.
Julkisen talouden pitkän aikavalin rahoitusepätasapainoa on siis onnistuttu merkittävästi pienentämään kuluneella hallituskaudella. Mikäli muun muassa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettu kustannusten kasvun hillintätavoite saavutetaan, ja nykyinen työllisyyden kasvu osoittautuu pysyvämmäksi eikä ainoastaan suhdanneluontoiseksi, voidaan julkisen talouden todeta vahvistuneen vielä nyt arvioitua enemmän. Tämä myönteinen näkymä ei kuitenkaan toteudu itsestään. Lisäksi erityisesti työllisyyden kohentamiseen tähtäävien toimien kautta olisi järkevää pyrkiä kohentamaan myös julkisen talouden näkymiä pitkällä aikavälillä.
Ilari Ahola
Finanssiasiantuntija