Päätös Helsingin hallinto-oikeus 12.4.2021 Irtisanominen nro 21/0131/2 (diaarinumero 06657/19/1401)

 

Asia     
Virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Asiasanat     
Irtisanominen yksilöperusteella
Korvausvaatimus
Käyttäytymisvelvollisuus
Poliisi
Virantoimituksesta pidättäminen
Yleinen luottamus viranomaiseen

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitos oli päätöksellään 7.10.2019 irtisanonut konstaapeli A:n virkasuhteen päättymään neljän kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Poliisilaitos oli samalla pidättänyt A:n välittömästi virantoimituksesta irtisanomisajaksi. Päätöksessä oli todettu, että A oli tuomittu 2.6.2017 tehdystä virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Käräjäoikeus oli katsonut, että A oli käyttänyt hänen omassa kunnianloukkausta koskevassa vahingonkorvausasiassa hyväksi poliisin virka-asemaa, mikä oli ollut omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Poliisilaitos katsoi, että A:n menettelyn moitittavuutta oli lisännyt se, että A oli aiemmin tuomittu vastaavan kaltaisesta oman edun tavoittelemiseen pyrkivästä virkavelvollisuuden rikkomisesta 60 päiväsakkoon.

Poliisilaitos katsoi myös, ettei A:n virantoimitusta voitu jatkaa, sillä hän ei ollut huolimatta vuonna 2015 saamastaan tuomiosta ja sen johdosta tehdystä kuukauden määräaikaisesta virantoimituksesta erottamisesta ymmärtänyt virka-asemansa käyttäytymisvelvollisuutta. Päinvastoin hän oli menetellyt tietoisesti virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

A vaati valituksenalaisen päätöksen kumoamista. A:n mukaan poliisilaitos ei ollut täyttänyt valtion virkamieslaissa tarkoitettua kuulemisvelvoitetta, koska kuulemistilaisuudessa ei tullut ilmi mahdollinen irtisanominen. A:n mukaan irtisanominen oli myös tehty ennenaikaisesti, koska A:n rikosasiassa saama tuomio ei ollut lainvoimainen poliisilaitoksen päätöstä tehdessä. A toi esiin myös, ettei perusteltua syytä hänen irtisanomiselleen ollut. Lisäksi A oli vedonnut valituksessaan luottamuksensuojaan katsoen, että irtisanominen oli toimitettu lievemmän rangaistuksen perusteella, kuin mikä oli A:n aiemmin saaman lievemmän virkamiesoikeudellisen seuraamuksen perusteena. A:n mukaan hänen virkasuhdettaan ei oltu irtisanottu kohtuullisessa ajassa ja ettei poliisi laitos kohdellut häntä tasapuolisesti verrattuna hänen partiokaveriinsa.

Hallinto-oikeus totesi aluksi kuulemisvelvoitteesta, ettei asiassa ollut tapahtunut kuulemisvirhettä, sillä A:lle oli tiedotettu kutsussa kuulemistilasuuteen, että poliisilaitos tulee arvioimaan tapahtumien ja seikkojen johdosta tarvetta virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin ja että mahdollisia virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä olisi muun muassa irtisanominen. Lisäksi asiasta oli saatu hallinto-oikeuden suullisessa kuulemisessa rikosylitarkastajan vahvistus. A oli myös itse todennut ääneen suullisessa käsittelyssä, että asiasta voisi seurata irtisanominen. Hallinto-oikeus totesi näin ollen, että kuulemisvirhettä ei ollut tapahtunut ja A:n tietoon oli tullut, että kuulemismenettely oli voinut johtaa hänen irtisanomiseen.

Hallinto-oikeus totesi ennenaikaisen irtisanomisväitteen osalta, että poliisilaitoksen päätös ei ollut lainvastainen. Irtisanomisen edellytysten täyttymistä voitiin arvioida käräjäoikeuden päätöksen jälkeen käytettävissä olleen selvityksen perusteella, eikä irtisanomispäätöstä oltu tehty siten liian varhaisessa vaiheessa, kun asiassa ei oltu odotettu hovioikeuden tuomion antamista.

Poliisilaitoksella oli hallinto-oikeuden mukaan myöskin valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukaisesti erityisen painava syy A:n virkasuhteen irtisanomiselle. Hallinto-oikeus katsoi, että A oli toiminnallaan vaarantanut luottamusta poliisin toiminnan puolueettomuuteen ja poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. A oli menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti vaatimalla itselleen rahallista korvausta poliisin virka-asuun pukeutuneena poliisilaitoksen tiloissa käydyssä keskustelussa. Lisäksi virkamiesoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että A oli jo aiemmin ollut erotettuna määräajaksi samankaltaisista syistä, mikä asetti hänelle korostetun velvollisuuden kiinnittää huomiota poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

Luottamuksensuojaväitteestä hallinto-oikeus totesi, että hallintolain 6 §:stä ilmenevä luottamuksensuojaperiaate ei edellytä, että virkamiesoikeudellinen seuraamus määräytyisi yksistään rikosoikeudellisen rangaistuksen ankaruuden perusteella. Hallinto-oikeus totesi muun muassa asiasta, ettei määräaikaisen virantoimituksesta erottamisen voitu katsoa luoneen A:lle oikeutettuja odotuksia siitä, ettei hänen virkasuhdettaan voitaisi irtisanoa, mikäli hänet olisi tuomittu lievempään kuin 60 päiväsakon sakkorangaistukseen. Virkasuhteen irtisanominen ei ollut siten myöskään luottamuksensuojan vastaista.

Hallinto-oikeuden mukaan kohtuullinen aika puolestaan oli viime kädessä ratkaistava tapauskohtaisesti. Hallinto-oikeus arvioi, että käräjäoikeuden tuomiosta irtisanomispäätökseen kulunutta noin neljän kuukauden aikaa ei voitu pitää kohtuuttoman pitkänä aikana. Tapauskohtaisessa arvioinnissa vaikutti erityisesti se, että A:n oma menettely oli osaltaan pidentänyt irtisanomisajan käsittelyaikaa, kun A oli jättänyt noutamatta hänelle saantitodistuksin lähetetyn kutsun kuulemistilaisuuteen.

Tasapuolisen kohtelun  osalta hallinto-oikeus totesi, ettei poliisilaitos ollut kohdellut A:ta epätasapuolisesti, koska asiasta ilmenevien seikkojen perusteella A:n partiokaveria ei ollut tuomittu asiassa rangaistukseen eikä häntä myöskään oltu tuomittu virkavelvollisuuksien rikkomisesta tai erotettu väliaikaisesti virasta toisin kuin A:ta.

Irtisanomisen perusteena ollut teko huomioon ottaen hallinto-oikeus totesi poliisilaitoksella olleen valtion virkamieslain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukainen peruste A:n virantoimituksesta pidättämiselle.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 11 § 1 momentti, 14 § 2 momentti, 25 § 2 ja 3 momentti, 40 § 1 ja 2 momentti, 57 § 1 momentti ja 66 § 2 momentti
Hallintolainkäyttölaki 7 § 2 momentti ja 51 § 2 momentti
Hallintolaki 6 §
Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 §
Laki poliisin hallinnosta 15 f §
Hallituksen esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 224/2010 vp) 
Poliisilain hallituksen esitys (HE 266/2004 vp)