Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Virkasuhteen purkaminen koeaikana                                             Itä-Suomen hallinto-oikeus

Koeaika                                                                               

Luottamuspula                                                                                 Päätös 14/5308/4

Tehtävän vaativuus                                                            

A: 17.12.2014

                                                                                             

Oppilaitos oli purkanut koulutussuunnittelija A:n määräaikaisen virkasuhteen koeaikana. Perusteluina olivat virkamiehen epärehellinen toiminta ja työnantajan luottamuksen menettäminen.

A oli 14.10.2013 nimitetty oppilaitoksen koulutussuunnittelijan määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 15.10.2013–30.9.2014. Nimittämiskirjassa oli määräys neljän kuukauden koeajasta. A oli ennen tätä toiminut samassa oppilaitoksessa korkeakouluharjoittelijana ajalla 1.11.2009–31.3.2010 sekä koulutussihteerinä ajalla 9.11.2010–30.6.2011 ja 15.9.2011–14.10.2013. A oli koulutussihteerin tehtävässä sijaistanut koulutussuunnittelijoita usein ja vastannut yksin esimerkiksi perehdytyskoulutuksen järjestämisestä syksyllä 2011.

Koeajan tarkoituksena on selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle annettuun työtehtävään. Hallinto-oikeus totesi, ettei koeajan käytölle lähtökohtaisesti ole edellytyksiä silloin, kun jo virkasuhteessa oleva virkamies nimitetään uudelleen saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen ja kun virkasuhteet sisältävät samoja tai samankaltaisia työtehtäviä. Koulutussuunnittelijan määräaikaista virkasuhdetta koskevassa, 9.10.2013 päivätyssä nimitysmuistiossa oli todettu, että A:lla oli koulutussuunnittelijan tehtävän edellyttämä osaaminen ja että A:lla oli koulutussuunnittelukokemuksensa sekä kriisinhallinnan tuntemuksensa perusteella valmius toimia koulutussuunnittelijana oppilaitoksessa. Hallinto-oikeus arvioi, että vaikka koulutussuunnittelijan tehtävä olikin laaja-alaisempi ja vaativampi kuin A:n aikaisemmin hoitama koulutussihteerin tehtävä, oli A aikaisemmassa tehtävässään osoittanut osaamisensa ja valmiutensa koulutussuunnittelijan tehtävään. Lisäksi koulutussuunnittelijan määräaikainen virkasuhde oli alkanut heti koulutussihteerin määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä. Koska työnantajalla oli jo tietämys A:n osaamisesta ja kyvyistä, ei oppilaitoksella ollut enää nimityksestä päätettäessä tarvetta selvittää A:n soveltuvuutta tehtävään. Koeaikaa koskevalle määräykselle ei siten ole ollut edellytyksiä, eikä virkasuhdetta ollut voitu purkaa koeaikamääräykseen vedoten.

 

Hallinto-oikeus kumosi oppilaitoksen päätöksen lainvastaisena.

 

Valtion_virkamieslaki_10_§_1_momentti

Valtion_virkamieslaki_11_§

Valtion_virkamieslaki_56_§

 

KHO 10.3.2017 T 1064: Korkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa sitä, voidaanko koeaika määrätä silloin, kun määräaikaisessa virkasuhteessa oleva virkamies nimitetään saman työnantajan palveluksessa toiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen, merkitystä tulee antaa sille, onko uudessa virkasuhteessa kysymys samoista tai samankaltaisista tehtävistä kuin aikaisemmassa virkasuhteessa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että koulutussihteeri vastaa koulutuksen käytännön toteutukseen liittyvistä asioista, kuten tila- ja muista varauksista ja kurssien käytännön järjestelyistä, sekä toteuttaa koulutuksia koulutussuunnittelijan tekemän suunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnittelijalla on laajempi yleinen vastuu sekä erityinen vastuu koulutuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävistä ja hänen tehtävissään korostuu kansainvälinen osaaminen. Ottaen huomioon vielä sen, että koulutussuunnittelijan tehtävä oli määritelty kuuluvaksi vaativuustasolle 8 ja koulutussihteerin tehtävä vaativuustasolle 4, ei tehtäviä korkeimman hallinto-oikeuden mukaan voitu pitää samoina tai samankaltaisina. Asiaa ei antanut aihetta arvioida toisin se, että A:lla oli katsottu olevan valmius toimia koulutussuunnittelijan tehtävässä tai että hän oli toiminut koulutussuunnittelijan sijaisena eikä se, että koulutussihteerin ja koulutussuunnittelijan tehtävät oli sittemmin yhdistetty. Oppilaitoksen rehtori oli siten voinut määrätä, että määräaikaisessa koulutussuunnittelijan virkasuhteessa noudatetaan koeaikaa.

Viivytyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ei palauttanut asiaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin asia koski koeaikana tapahtuneen virkasuhteen purkamisen perusteita, vaan otti asian tutkittavaksi. Virkasuhteen purkamista koskevan päätöksen mukaan A oli toiminut oppilaitoksen ohjeiden, säännösten ja määräysten vastaisesti yöpyessään pitkän ajan kuluessa oppilaitoksen kurssihotellissa ilmoittamatta, sopimatta ja maksamatta siitä asianmukaisesti. Päätöksen perusteluna oli mainittu virkamiehen epärehellinen toiminta ja työnantajan luottamuksen menettäminen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että koeajan tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida virkamiehen soveltuvuutta tehtävään. Virkasuhteen purkamiseksi koeaikana riittää lähtökohtaisesti se, että työnantaja ei ole tyytyväinen virkamiehen työsuoritukseen tai toimintaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että työnantajan esittämät syyt virkasuhteen purkamiselle olivat olleet koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukaisia ja riittäviä. Oppilaitoksen rehtorin päätös ei näin ollen ollut lainvastainen.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi oppilaitoksen valituksen ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Oppilaitoksen rehtorin päätös A:n virkasuhteen purkamisesta koeajalla jäi voimaan.

 

Valtion_virkamieslaki_10_§_1_momentti

Valtion_virkamieslaki_14_§