Itä-Suomen hallinto-oikeus 23.1.2020 20/0022/2

Asia: Valtion virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä koskeva valitus    

Asiasanat: 
Kuulemismenettely
Menettelyvirhe
Rikosepäily
Virantoimituksesta pidättäminen 

Koulukodin johtaja oli pidättänyt koulukodin ohjaaja A:n virantoimituksesta rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimuksien ajaksi. Työnantajan tekemästä rikosilmoituksesta alkaneessa tutkinnassa oli herännyt syitä epäillä, että A olisi luvattomasti käyttänyt koulukodille kuuluvia elintarvikkeita ja bensiiniä. Rikosepäily ja virantoimituksesta pidättäminen perustuivat yksikön valvontakameratallenteista ilmeneviin tapahtumiin, joiden perusteella A oli nyt epäiltynä tutkittavana olevista lievistä omaisuusrikoksista. Koulukodin johtajanpäätöksessä katsottiin epäiltyjen työnantajaan kohdistuvien rikosten vaaratavan työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta siinä määrin, että sillä saattoi olla vaikutusta A:n edellytyksiin hoitaa virkatehtäviään. Pidättäminen oli valituksenalaisen päätöksen mukaan voimassa rikosprosessin päättymiseen asti. 

A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän kiisti häneen kohdistuvat epäilyt perusteettomina. Valituksensa tueksi A vetosi myös kuulemisvirheeseen, sillä hän ei ollut saanut tutustua ennen kuulemista tai sen jälkeen niihin valvontakameravideotallenteisiin, joiden perusteella hän oli epäiltynä päätöksessä mainituista rikoksista. Lausunnossaan koulukoti esitti, että koska asiaa on alettu käsitellä välittömästi sen tultua ilmi, ei työnantajalla ollut vielä käytössä videomateriaalia kokonaisuudessaan. Kun materiaali oli saatu valmiiksi, oli se toimitettu välittömästi poliisille suoritettavaa esitutkintaa varten. Vedoten esitutkintamateriaalin salassa pitoon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla koulukoti ilmoitti toimivansa siinä käsityksessä, että luovutettuaan materiaalin tultua osaksi esitutkintaa, se ei voinut enää päättää materiaalin näyttämisestä A:lle. A:lle oli kuitenkin kerrottu yksityiskohtaisesti, mihin seikkoihin rikosepäilyt perustuvat. 

Hallinto-oikeus lausui, että ennen virantoimituksesta pidättämistä virkamiehelle oli varattava virkamieslain 66 §:n 2 momentin ja hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi osana asian selvittämistä. Kuuleminen edellyttää, että virkamies saa tietoonsa sen keskeisen selvityksen, jonka johdosta työantaja harkitsee hänen pidättämistään virantoimituksesta. Lisäksi edellytetään, että virkamiehellä on mahdollisuus varautua riittävästi kuulemistilaisuuteen. Asiassa oli riidatonta, että A ei saanut tutustua videotallenteisiin. A:lle ei myöskään kuulemisen yhteydessä toimitettu poliisille tehtyä tutkintapyyntöä tai muuta vastaavaa selvitystä. Asiassa ei hallinto-oikeuden mukaan ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi A:n kuulemista olisi ollut syytä rajoittaa päätöksen tarkoituksenmukaisen toteutumisen turvaamiseksi. Vaikka jossain tapauksissa rikostutkinnan turvaaminen voisi edellyttää, sitä ettei virkamiehelle samanaikaisessa virkamiesoikeudellisessa menettelyssä annetta kaikkea esitutkinnan perusteena ollutta aineistoa tutustuttavaksi välittömästi, on työantajalla silti velvollisuus huolehtia siitä, että virkamies saa kuulemisen yhteydessä riittävää tietoa seikoista ja selvityksistä, joihin päätös perustuu. 

Hallinto-oikeuden mukaan työnantaja ei ollut A:n oikeustuvan kannalta riittävällä tavalla yksilöinyt päätöksen perusteena olleita tapahtumia. Epäselväksi oli jäänyt esimerkiksi se, milloin epäillyt varkaudet olivat tapahtuneet ja mitä kameratallenteilta tarkalleen ottaen ilmeni. A:lla ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta ottaa kantaa virantoimituksesta pidättämisen perusteisiin ja niihin vaikuttavaan selvitykseen. Koulukoti oli laiminlyönyt velvollisuutensa kuulla A:ta ennen päätöksentekemistä. 

Hallinto-oikeus kumosi koulukodin johtajan päätöksen menettelyvirheen vuoksi lainvastaisena. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet:

Hallintolain 34 §:n 1-2 momentti. 36 §

Valton virkamieslain 40 §:n 2 momentti, 66§:n 2 momentti