Päätös Itä-Suomen hallinto-oikeus 24.3.2021 Irtisanominen nro 21/0149/2 (Dnro 02061/20/1401)

 

Asia: Valtion virkamiehen virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Asiasanat:

Irtisanominen yksilöperusteella
Kuulemismenettely
Käyttäytymisvelvollisuus
Poliisi
Rikostuomio
Virantoimituksesta pidättäminen
Yhdenvertainen kohtelu
Yleinen luottamus viranomaiseen

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitos oli irtisanonut A:n lupasihteerin virkasuhteen virkamiehestä johtuvasta erityisen painavasta syystä. Lisäksi poliisilaitos oli katsonut A:n siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, että se oli pidättänyt A:n virantoimituksesta irtisanomispäätöksen tiedoksi antamisesta lukien. 

Perusteena irtisanomiselle oli käräjäoikeuden A:lle tuomitsema sakkorangaistus kahdesta pahoinpitelystä sekä laittomasta uhkauksesta. Poliisilaitoksen mukaan A oli menettelyllään toiminut virkamieslain 14 §:n 2 momentissa säädetyn käyttäytymisvelvoitteen vastaisesti. Poliisilaitos katsoi, että sillä oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin edellyttämä erityisen painava syy A:n irtisanomiseen, sillä uskottavuus ja luottamus viranomaiseen olivat omiaan heikentymään, mikäli lupa-asioista päättävässä asemassa oli väkivaltarikoksista tuomittu henkilö.

A valitti irtisanomista koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen vaatien päätöksen kumoamista sekä poliisilaitoksen velvoittamista korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. 

A:n mukaan päätös irtisanomisesta oli tehty ennen hänen kuulemistaan, sillä irtisanominen oli ollut ainoa kuulemistilaisuudessa käsitelty seuraamusvaihtoehto. A kiisti menetelleensä tavalla, joka kokonaisuutena arvioiden olisi ollut omiaan heikentämään luottamusta hänen kykyynsä hoitaa tehtäviään asianmukaisesti tai osoittanut hänet soveltumattomaksi hoitamaan tehtäväänsä. Rikos-tuomion perusteena olleet teot olivat tapahtuneet A:n siviilielämässä eikä niillä ollut yhteyttä hänen virkatehtäviinsä. Lisäksi A katsoi, että irtisanominen oli tehty virkamieslain 11 §:n tasapuolisen kohtelun vaatimus sivuuttaen, sillä poliisilaitoksen kaksi muuta virkamiestä oli aiemmin tuomittu rikoksista sakkorangaistuksiin ilman irtisanomisseuraamusta. 

Valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentin mukaan virkamiehelle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ennen hänen irtisanomistaan virkamieslain 25 §:n nojalla. A:lle esitetyn kuulemiskutsun mukaan perusteeksi mahdollisille virkamiesoikeudellisille toimenpiteille oli esitetty käräjäoikeuden tuomio. Hallinto-oikeuden mukaan kuulemisen tarkoitus on varata virkamiehelle tilaisuus lausua oma käsityksensä mahdollisen irtisanomisen perusteista. Valtion virkamieslaki tai muu laki ei sen sijaan edellytä, että kuulemistilaisuudessa käsiteltäisiin vaihtoehtoisia seuraamuksia irtisanomiselle. Hallinto-oikeus katsoi siten, että A:ta oli kuultu virkamieslain 66 §:n 2 momentin mukaisesti.

Valtion virkamieslain 11 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asemat huomioon ottaen perusteltua. Hallinto-oikeuden mukaan A:n valituksessa viitattujen kahden muun poliisilaitoksen virkamiehen rikostuomiot eivät olleet niiden perusteena olleiden tekojen laadun tai niistä tuomittujen rangaistusten ankaruuden suhteen verrattavissa A:n tekoihin ja niistä saamaan rangaistukseen. Hallinto-oikeus lausui lisäksi, ettei kahden muun tapauksen saamaa mediajulkisuutta voitu pitää osoituksena epäyhdenvertaisesta kohtelusta virkamiesoikeudellisessa seuraamusharkinnassa, sillä viranomaisen toiminnassaan nauttimaa luottamusta tulee arvioida kokonaisvaltaisesti eikä yksinomaan sillä perusteella, onko yksittäisestä tapauksesta tosiasiallisesti aiheutunut viranomaiselle negatiivista julkisuutta. Hallinto-oikeuden mukaan A:ta ei siten voitu katsoa asetetun esittämillään perusteilla eriarvoiseen asemaan poliisilaitoksella aiemmin noudatettuun käytäntöön verrattuna.

Valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Lainkohdassa tarkoitettu käyttäytymisvelvollisuus voi ulottua myös vapaa-ajalle. Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon virkamiehiin kohdistuvat erilaiset vaatimukset. Hallinto-oikeus katsoi, että poliisin lupavirkamiehen syyllistyminen väkivaltarikoksiin, joiden perusteella hän ei itse voisi saada lupaa, joiden itsenäinen käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluivat hänen toimenkuvaansa, oli omiaan heikentämään yleistä luottamusta poliisilaitoksen toimintaa kohtaan. A:n tuomion perusteena olleet rikokset olivat laadultaan sellaiset, että hän tekoihin syyllistymällä oli menettänyt uskottavuuttaan poliisilaitokselle kuuluvien lupa-asioiden asianmukaiseen hoitamiseen. A oli rikkonut vakavalla tavalla käyttäytymisvelvollisuuttaan. Hallinto-oikeuden mukaan vähäistä merkitystä kokonaisarvioinnissa voitiin antaa myös A:n asiakaspalvelutilanteessa saamien asiakasta koskeneiden tietojen kertominen eteenpäin, sillä virkamiehen aseman ja tehtävien mukainen käyttäytymisvelvoite edellyttää virkamiehen myös yleisesti pidättyvän kertomasta virkatehtävissään tietoonsa tulleita asiakkaita koskevia tietoja eteenpäin riippumatta siitä, ovatko tiedot erityisen arkaluonteisia taikka salassa pidettäviä.

Hallinto-oikeuden mukaan virkamiesoikeudellisessa päätöksenteossa on huomioitava rikollisen teon laatu, vakavuus ja tekoon johtaneet olosuhteet punnittaessa, muodostaako teko perusteen irtisanomiselle. Hallinto-oikeuden mukaan A:n saamaa tuomiota oli pidettävä sakkojen määrä ja käräjäoikeuden tuomion perustelut huomioon ottaen ankarana seuraamuksena. A:n kertomus tekojen taustalla olleista olosuhteista ei antanut aihetta arvioida tekojen virkamiesoikeudellista moitittavuutta toisin kuin poliisilaitos oli tehnyt. Hallinto-oikeuden mukaan poliisilaitoksella oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n mukainen erityisen painava syy A:n virkasuhteen irtisanomiseen. Lisäksi poliisilaitos oli voinut katsoa irtisanomisen perusteena olevien tekojen osoittavan A:n siinä määrin sopimattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta ole voitu jatkaa, ja pidättää hänet virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. 

Hallinto-oikeus hylkäsi oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, koska A:lle oli myönnetty korvauksetta oikeusapua.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 11 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 14 § 2 momentti
Valtion virkamieslaki 25 § 2 momentti
Valtion virkamieslaki 66 § 2 momentti