Hyppää sisältöön
Media

Päätös Itä-Suomen hallinto-oikeus 7.4.2021 Koeaikapurku nro 21/0170/2 (Dnro 01180/20/1401)

 

Asia: Virkasuhteen purkamista koeajalla koskeva valitus    

Asiasanat     

Koeaika
Käyttäytymisvelvollisuus
Työaika
Virkasuhteen purkaminen koeaikana

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Virasto oli purkanut A:n asiakasneuvojan määräaikaisen virkasuhteen koeaikana. Päätöksen perusteluiden mukaan A oli toistuvasti rikkonut työajan kirjaamista koskevia määräyksiä muuttamalla reaaliaikaisia leimauksia jälkikäteen.

A valitti hallinto-oikeuteen vaatien päätöksen purkamista sekä virkasuhteen palauttamista tai saa-matta jääneen palkan maksamista määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti. A:n mukaan työ-ajan kirjaamista koskeneissa jälkikäteisissä muutoksissa oli ollut kyse työaikaleimausten korjaamisesta vastaamaan toteutunutta työaikaa. Korjaukset olivat liittyneet erityisesti työnteon aloittamisen valmisteluun sekä lounaalta paluuseen. Hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa A esitti vielä, että työaikaleimausten unohtaminen ja korjaaminen olivat kohtuuttomia koeajan purkuperusteita.

Valtion virkamieslain 10 §:ssä säädetään koeajasta. Pykälän 1 momentin mukaan virkamiestä nimitettäessä voidaan määrätä, että virkasuhde voidaan koeajan aikana purkaa. Purkaminen ei kuitenkaan saa tapahtua syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Hallinto-oikeuden mukaan koeajan tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida virkamiehen soveltuvuutta tehtävään. Virkamieslaissa asetettuja rajoituksia lukuun ottamatta perusteeksi virkasuhteen purkamiseksi koeaikana riittää lähtökohtaisesti se, että työnantaja on tyytymätön virkamiehen työsuoritukseen tai toimintaan. 

Viraston hallinto-oikeudelle antaman selvityksen mukaan A oli saanut perehdytyksen uuden työ-ajan leimausjärjestelmän käyttöön. Perehdytyksessä oli painotettu työaikaleimausten reaaliaikaisuuden tärkeyttä ja käsitelty leimausten korjaamista. Virasto oli myös puuttunut A:n työaikaleimausten reaaliaikaisuuteen. Viraston tietoon oli myös havaintojensa ja A:n kollegoilleen kertoman perusteella tullut, että A:n tarkoituksena oli korjauksilla ja jälkikäteisillä leimauksilla pyrkiä kerryttämään itselleen plussaldoa. A oli muun ohella itse kertonut tavakseen leimata itsensä kesken lounastauon sisään ja jatkaa sitten taukoaan. Toisaalta esimerkiksi A:n selitys työnteon valmistelusta ja istumapaikan etsimisestä aamuisin useiden kymmenien minuuttien ajan ei viraston mielestä ollut uskottava. Viraston hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan työaika ei myöskään alkanut työpaikalle saapumisesta vaan työnteon aloittamisesta.

Hallinto-oikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että A oli saanut perehdytyksen työajan leimaus-järjestelmän käyttöön. A:ta oli myös muutoin ohjeistettu ja huomautettu työaikaleimausten reaali-aikaisuuden edellytyksestä, mutta siitäkin huolimatta A oli jatkanut jälkikäteisten muutosten tekemistä leimauksiin. Siten A:n toiminta ei ollut tältä osin vastannut viraston sille asettamia vaati-muksia. Hallinto-oikeuden mukaan viraston A:n virkasuhteen purkamiselle esittämä syy oli ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä. A ei ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut viraston antaman selvityksen työaikakirjauksia koskevien määräysten laiminlyönnistä paikkansa pitämättömäksi, eikä myöskään selvitystä, joka olisi osoittanut, että virkasuhteen purkaminen olisi tapahtunut syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Viraston päätös ei siten ollut lainvastainen. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 10 § 1 ja 2 momentti
Valtion virkamieslaki 11 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 14 § 1 ja 2 momentti